[
Aijaa. Minä olen kuvitellut että tilojen pakkojako, ja karjalaisten pika-asuttaminen heikensi oleellisesti meidän tilusrakennetta, mut se olikin sitte toi tukisysteemi mikä jarrutti kehitystä. 
Tuon torpparivapautuksen ja rintamamiestilojen jakaminenhan aikoinaan antoi tekemistä monelle punikille etteivät jaksaneet nousta kapinoimaan minkään itäisen aatteen takia.
Kepullahan oli 70-luvulla visiot maatalouden järkeistämisestä,mutta Vennamon pelko ja sen silloinen nousu muutti suunnitelmat...
[/quote]
Niin mutta on tossa ihan järkisyykin, miksi tiloja jaettiin, ei se pelkästään politiikkaan perustunu ...
Lyhyesti, 1900 luvun alkupuolella, kun Suomi itsenäistyi, niin tuli selväksi että ruuan tuotanto pitää tuplata, yksi kapina oli kukistettu 1918 ja kaunaa oli maakunta täynnä.
Leipäviljasta oli tuotu puolet Venäjältä autonomian aikana ja tämä tuonti oli nyt loppunut.
Silloin ajateltiin niin, kun lannoitus perustui karjanlantaan, että karjatilojen määrää pitää voimakkaasti lisätä, niin viljapeltojenkin satotasoja saadaan nostettua karjanlannan avulla.
Karjatilojen kokoluokka saattoi olla yksi perheviljelmä, joten torppareille jaettiin maita ja asutustiloja myönnettiin, koska tämä oli maatalouden kehitys niillä tiedoilla mitä oli käytettävissä.
Sota-aikana oli sama ongelma, leivästä oli pula ja se haittasi jopa Suomen sodankäyntikykyä, ilman Saksan tukea Suomi tuskin olisi pystynyt väestöään ruokkimaan, se sitoi Suomen Saksan rinnalle.
Sodan jälkeen oli perusteltua myöntää lisää asutustiloja, parhaita maatalousalueita oli menetetty, se että Suomi joskus myöhemmin liittyy EU:n ei varmaan tullu kellekkään mieleen, eikä se että joskus puolensadan vuoden kuluttua maatalouden pelisäännöt olisivat ihan toiset
?
Nyt pitää tilojen olla suuria ja koneellistettuja
?
