Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: vms1 - 29.12.12 - klo:19:05
-
Miten on raatilaiset saanu noi päisteet pidettyä kasvukunnossa. Hieman on ollu jo mielestäni pidemmän aikaa näkyvissä että pellon ulkoreunoja ei saada oikasti kasvamaan. Tähän suurimmat syyt on sotkemiset isoilla koneilla käännöksissä, usein varjostava metsä ja muuten märkä maa.
Yksi ratkaisumalli olisi se neljä metrinen tie pellon ympäri ja koneet liikuisi suoraan tielle ja sitten vasta kääntyis. Sitten saisi miettiä että perutaako ja lähtee viereistä takaisin vai meneeko jonkin matkan päästä vasta takaisin.
käytännössä ammattitaidolla mahtuis kaikki maatalouskonet näin tekemään eikä tarvita niitä hehtaarien päisteitä.
Päisteiden osuus kokonais pinta-alasta on kuitenkin todella suuri joten ehkä asialle kannattaa suoda muutama ajatus.
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
-
Ei 500-hehtaaria vuokramaita, että pitää alkaa märkänä muokata. Ei 10-tonnin Ökyventtiä. Ei takapyöräkylvökonetta, jolla saa kerralla 8-hehtaaria valmista. Ei 12-tonnin 5-metristä tappuria, jolla sitten puidaan märkänä aikana. Ei 30/40-motin vankkurikärryä, jolla kierrellään puimurin perässä. Ei ajella syyssateilla 20/30-motin paskervilleillä. Ei 5/6-siipisiä kääntöauroja.
Kyllä päisteet kasvaa
-
Päisteet on hyvässä kasvukunnossa kun ei liian kostealle pellolle mennä rypeen, jätetään ne rypyhommat rapakkomiehille. Kyntäessä riittävän leveä ettei tarvii vexlata sitä piloille samoin kylväessä 15 m eli ruiskuleveys niin on helppo ruiskuttaa. Ja se kyntöpäiste kierretään sarka-auroilla sitten pellonympäri niin ei hidasta yhtään kyntöä, ilmajäähdytteisillä normaalisti. Narsistihan raivaa sen sen viljelystien pellon ympäri sinne avorapaan niin mee viljelykset piloille. Ai niin sarkaojissahan ne pellot onkin.
-
Syysviljat, viherlannoitus, kultivointi. Kyllä lähtee!
Lautasmuokkaus, sarka-aurat, ohra-lumi-ohra-kierto. Ei kasva.
-
Niin siis tietyt realiteetit pitää näissäkin pitää mukana. Lantalat vaan täyttyy tiettyä nopeutta ja ne on saatava tyhjäksi. Samoiten rehua on vaan tehtävä melkein kalenterin mukaan jos sitä meinaa saada. Harvalla on myös varaa jättää puimatta tai kylvämättä jos kelit ei ole ihan ihanteelliset. Kuitenkin nämä nyky koneet tekee hallaa pelloille ja varsinkin päisteille. Tähän yksi vaihtoehto on tosiaan se että pellolla ei ikinä käännytä eikä ajeta ristiin vaan päistetiellä tehdään tämä toimenpide.
Paljon on kuitenkin tehtävissä salaojituksella peltojen muotoilulla eri kasveilla jne. Mutta onko jotain muita systeemejä.
-
Niin siis tietyt realiteetit pitää näissäkin pitää mukana. Lantalat vaan täyttyy tiettyä nopeutta ja ne on saatava tyhjäksi. Samoiten rehua on vaan tehtävä melkein kalenterin mukaan jos sitä meinaa saada. Harvalla on myös varaa jättää puimatta tai kylvämättä jos kelit ei ole ihan ihanteelliset. Kuitenkin nämä nyky koneet tekee hallaa pelloille ja varsinkin päisteille. Tähän yksi vaihtoehto on tosiaan se että pellolla ei ikinä käännytä eikä ajeta ristiin vaan päistetiellä tehdään tämä toimenpide.
Paljon on kuitenkin tehtävissä salaojituksella peltojen muotoilulla eri kasveilla jne. Mutta onko jotain muita systeemejä.
Mulle ei aukee toi teidän päistetien tekeminen? Jos lohkolle väsää jonkun tien ja sillä sitten saa paremman päistekasvun?? Mitäs helvetin hyötyä siitä sitten on? Pinta-alasta pois? Kai se nilkan korkunen kahukasvusto on tyhjää parempi? Tä?
Kaikkee pitää tehdä paljon ja nopeesti, eiks ni? Mikäs sihen auttas?
-
Ei kun isompia koneita ja jankkureita kehiin, voi viitty ???
Ja pellon ympärille joutomaat jossa voi rampata :o
Voi teitä perkeleitä :(
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy ennakoimaan??
-
Nevalla päisteet kasvaa perusmaata paremmin kun ovat tiivistyneet riittävästi ;D kovan maan ongelmia nämä tämmöiset tiivistymät.
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy ennakoimaan??
??? ??? ??? ??? ??? ???
Tä???
-
Niin siis tietyt realiteetit pitää näissäkin pitää mukana. Lantalat vaan täyttyy tiettyä nopeutta ja ne on saatava tyhjäksi. Samoiten rehua on vaan tehtävä melkein kalenterin mukaan jos sitä meinaa saada. Harvalla on myös varaa jättää puimatta tai kylvämättä jos kelit ei ole ihan ihanteelliset. Kuitenkin nämä nyky koneet tekee hallaa pelloille ja varsinkin päisteille. Tähän yksi vaihtoehto on tosiaan se että pellolla ei ikinä käännytä eikä ajeta ristiin vaan päistetiellä tehdään tämä toimenpide.
Paljon on kuitenkin tehtävissä salaojituksella peltojen muotoilulla eri kasveilla jne. Mutta onko jotain muita systeemejä.
Mulle ei aukee toi teidän päistetien tekeminen? Jos lohkolle väsää jonkun tien ja sillä sitten saa paremman päistekasvun?? Mitäs helvetin hyötyä siitä sitten on? Pinta-alasta pois? Kai se nilkan korkunen kahukasvusto on tyhjää parempi? Tä?
Kaikkee pitää tehdä paljon ja nopeesti, eiks ni? Mikäs sihen auttas?
Sen tien hyötyjä on vaikea käsittää jos ei ymmärrä tai halua ymmärtää sen hyötyjä. Ensalkuun sen tien voisi useimmiten tehdä jo hieman karumpaan maahan eli sinne mettän puolelle. kuitenkin pääasia on että raskailla koneilla ei käännytä lähes ollenkaan kasvustoissa vaan ajetaan suoraa tai samansuuntaista linjaa pellon poikki. Sitten kun pellon laita tulee vastaan niin noustaan tälle tielle ja käännytään miten halutaan siinä. Kuitenkin tosiasia on että pellot kestää nyky koneet varsinkin työlaitteet maassa kärsimättä mutta kun työlaitteet nostetaan ylös tai ajetaan edellisten urien yli tai kaarretaan jyrkästi niin sekä maanrakenne että kasvava kasvi hyvin usein vioittuu. Pahimmassa tapauksessa vettä seisovia uria.Tämä näkyy selkeimmin takapyöräkoneen kylvöpäisteessä mutta on ilmiönä myös kaikissa muissa liikenteissä. Ongelmana on tietenkin kuran tuonti tielle jossain tapauksissa mutta se on kuitenkin korjattavissa jälkeenpäin.
Jos on omilla lohkoilla mahdollisuutta kokeilla jossain niin kannattaa. Voi yllättyä positiivisesti.
Hyvin toimiakseen vaatii ajouraopastimen että pellon saa jaettua sarkoihin että saa järkevästi liikuttua eikä tartte perutella.
-
Nyt sanon vaikken sais käyttää sanaa *****....
Voi ***** miten vaikeeta voi olla kasvinviljely? Ei hyvää päivää ja morjes..............
Mitäs jos kaivas sellaset jasjassin tyyliset moommaojat joihin sopii vaikka pieni lossi? Sillä vois sitten körötellä seuraavaan opastimen näyttämään laihoon....
Ei helikopterista apua olis?
Julmettu nosturikin auttas, vois ilmassa kääntää konepaketin ni ei tallaantuis...
Kristus notta....... :P :P :P
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy ennakoimaan??
??? ??? ??? ??? ??? ???
Tä???
niin just
minä en osaa kun sen 3mx5 ympäri ja sit ees takasta, tai niinku vanhamies teki kokoajan ympäri. anteeks nyt maalaisuuteni taas.
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy ennakoimaan??
??? ??? ??? ??? ??? ???
Tä???
niin just
minä en osaa kun sen 3mx5 ympäri ja sit ees takasta, tai niinku vanhamies teki kokoajan ympäri. anteeks nyt maalaisuuteni taas.
Ei sitä 3kertaa viitosta vois tehdä viimiseks? Äestämällä sen laskupaikan näkee selvästi tai sitten suorakylvössä edellisen vuoden sängestä? Opastimet on näkö ja kuulovammasille..............
-
Nyt sanon vaikken sais käyttää sanaa *****....
Voi ***** miten vaikeeta voi olla kasvinviljely? Ei hyvää päivää ja morjes..............
Mitäs jos kaivas sellaset jasjassin tyyliset moommaojat joihin sopii vaikka pieni lossi? Sillä vois sitten körötellä seuraavaan opastimen näyttämään laihoon....
Ei helikopterista apua olis?
Julmettu nosturikin auttas, vois ilmassa kääntää konepaketin ni ei tallaantuis...
Kristus notta....... :P :P :P
peukkua ylös.
-
Nevalla päisteet kasvaa perusmaata paremmin kun ovat tiivistyneet riittävästi ;D kovan maan ongelmia nämä tämmöiset tiivistymät.
Uppoa suohos >:(
Suolla kasvaa lakkoja ja karpaloita, mut maata viljellään kovalla maalla ilman ponttooneja :o
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy ennakoimaan??
??? ??? ??? ??? ??? ???
Tä???
niin just
minä en osaa kun sen 3mx5 ympäri ja sit ees takasta, tai niinku vanhamies teki kokoajan ympäri. anteeks nyt maalaisuuteni taas.
Ei sitä 3kertaa viitosta vois tehdä viimiseks? Äestämällä sen laskupaikan näkee selvästi tai sitten suorakylvössä edellisen vuoden sängestä? Opastimet on näkö ja kuulovammasille..............
no ihan ite sen näin aattelin myös, mutta mun silmä määräisellä tarkuuella jäis näistä pienistä pelloista suurin osa kylvämäti.
-
Eikö täällä ole ollenkaan karja ja isompia maatiloja jotka näkee ton pellon kasvukunnon heikkenemisen päisteissä. Se on meinaan huomattava tappio pinta-alassa mikä menee noihin päisteisiin. Ittelle ne on paistanut silmään sekä juurikasviljelyksillä, viljanviljelyssä ja nykyään nurmentuotannossa.
-
Nevalla päisteet kasvaa perusmaata paremmin kun ovat tiivistyneet riittävästi ;D kovan maan ongelmia nämä tämmöiset tiivistymät.
Ai se 6 tonnia kahua tuleekin päisteistä. Sunhan kannattais vielä hankkia tilinpäätökseen vanha lokaman tiejyrä niin sitten saratkin tuttaa saman. Älä vaan pudota sitä sinne sarkaojaan, loppuu veetistä paaru. Ennen ketämiehet veti tuota vaan countyllä.
-
Eikö täällä ole ollenkaan karja ja isompia maatiloja jotka näkee ton pellon kasvukunnon heikkenemisen päisteissä. Se on meinaan huomattava tappio pinta-alassa mikä menee noihin päisteisiin. Ittelle ne on paistanut silmään sekä juurikasviljelyksillä, viljanviljelyssä ja nykyään nurmentuotannossa.
MikäsKetäs nimimerkki se oli taannoin kun sanoi olevansa suomen suurimpia tiloja? Sen kanssa voisitte pohtia teitten tekemisiä ja muuta.
Selitä mulle vammaselle atooppi-ihoselle kaljuuntuvalle tynkämunalle että mitä ne tiet hyödyttää tehdä sihen lohkoon? Menee siinä jo pinta-alaa pois.
-
Eikö täällä ole ollenkaan karja ja isompia maatiloja jotka näkee ton pellon kasvukunnon heikkenemisen päisteissä. Se on meinaan huomattava tappio pinta-alassa mikä menee noihin päisteisiin. Ittelle ne on paistanut silmään sekä juurikasviljelyksillä, viljanviljelyssä ja nykyään nurmentuotannossa.
MikäsKetäs nimimerkki se oli taannoin kun sanoi olevansa suomen suurimpia tiloja? Sen kanssa voisitte pohtia teitten tekemisiä ja muuta.
Selitä mulle vammaselle atooppi-ihoselle kaljuuntuvalle tynkämunalle että mitä ne tiet hyödyttää tehdä sihen lohkoon? Menee siinä jo pinta-alaa pois.
eekös se sanonu tekeväsä ne mettän puolelle...hiphuraa nyt loppu ne kuulusat patterit laskimesta
-
vemssi on saanu vääränapaisia pattereita joululahjaksi naapuriltaan.
-
Eikö täällä ole ollenkaan karja ja isompia maatiloja jotka näkee ton pellon kasvukunnon heikkenemisen päisteissä. Se on meinaan huomattava tappio pinta-alassa mikä menee noihin päisteisiin. Ittelle ne on paistanut silmään sekä juurikasviljelyksillä, viljanviljelyssä ja nykyään nurmentuotannossa.
MikäsKetäs nimimerkki se oli taannoin kun sanoi olevansa suomen suurimpia tiloja? Sen kanssa voisitte pohtia teitten tekemisiä ja muuta.
Selitä mulle vammaselle atooppi-ihoselle kaljuuntuvalle tynkämunalle että mitä ne tiet hyödyttää tehdä sihen lohkoon? Menee siinä jo pinta-alaa pois.
eekös se sanonu tekeväsä ne mettän puolelle...hiphuraa nyt loppu ne kuulusat patterit laskimesta
Kumpi sitten on kokonaistaloudellisesti kannattavampaa? Se että Realisti kaataa käkkyrämäntynsä ja niska limassa silmät väärinpäin jyrsii tukikelvotonta ja vajaakasvuista riistarahkaa, vai se että toinen torveksi tituleerattava pöhkiö kaataa puut ja sorastaa mettän reunaa ettei sotke pellon puolelta päistettä kasvukunnon takia? Melkein nyt olen Realistin kannalla.
Pähkähullu suomi................... ;D
-
nii kun laskeminen on kivaa niin pellon arvot menee jossain 10 tonnin hehtaarihinnassa ja jos esimerkiksi 5 hehtaarin lohkosta alennetaan 18 metriä (6*3metriä) päisteeksi missä kaikki rehuvehkeet kääntyy ja samoiten liete kärryt ym niin käytännössä oikeilla maalajeilla tämän pinta-alan kasvukunto alenee vaikka puoleen. Sitten vaihtoehtona on jos ottaa vaikka kaivinkoneen ja kaivaa sen pelto-ojan 5 metriä mettän puolelle ja siihen väliin tasoittaa tien. Lopputulos että se 5 hehtaaria on kasvukunnossa ja pellolle ei tule yhtään ylimääräistä liikennettä. Pahimmillaan perinteisessä pellossa se lantakärry vedetään viellä täytenä sinne toiselle laidalle mihin sitten ajellaan rinkulaan kuormallinen ja taas peltoa pitkin pois.
Sellaisen tien teko ei kuitenkaan maksa kaivinkoneen kanssa aivan maltaita.
Mutta miksi pitää sorastaa ku jos se pelto kestää ajaa niin kestää koholla oleva tie mikä on ojan vieressä ja kuiva rungoltaan.
-
nii kun laskeminen on kivaa niin pellon arvot menee jossain 10 tonnin hehtaarihinnassa ja jos esimerkiksi 5 hehtaarin lohkosta alennetaan 18 metriä (6*3metriä) päisteeksi missä kaikki rehuvehkeet kääntyy ja samoiten liete kärryt ym niin käytännössä oikeilla maalajeilla tämän pinta-alan kasvukunto alenee vaikka puoleen. Sitten vaihtoehtona on jos ottaa vaikka kaivinkoneen ja kaivaa sen pelto-ojan 5 metriä mettän puolelle ja siihen väliin tasoittaa tien. Lopputulos että se 5 hehtaaria on kasvukunnossa ja pellolle ei tule yhtään ylimääräistä liikennettä. Pahimmillaan perinteisessä pellossa se lantakärry vedetään viellä täytenä sinne toiselle laidalle mihin sitten ajellaan rinkulaan kuormallinen ja taas peltoa pitkin pois.
Sellaisen tien teko ei kuitenkaan maksa kaivinkoneen kanssa aivan maltaita.
Mutta miksi pitää sorastaa ku jos se pelto kestää ajaa niin kestää koholla oleva tie mikä on ojan vieressä ja kuiva rungoltaan.
Simmotis ne tekee mettäautoteitäkin. Puut, kivet ja kannot pois. Siitä ajamaan niillä raskailla koneilla.............
Oot sää eri vekkuli jannu....... :D :D
Ja tosta alun tekstistä selvän saamiseks pitäs olla poliitikko tai kiskasta pikkasen piriä tai pilvee........ :o
-
nii kun laskeminen on kivaa niin pellon arvot menee jossain 10 tonnin hehtaarihinnassa ja jos esimerkiksi 5 hehtaarin lohkosta alennetaan 18 metriä (6*3metriä) päisteeksi missä kaikki rehuvehkeet kääntyy ja samoiten liete kärryt ym niin käytännössä oikeilla maalajeilla tämän pinta-alan kasvukunto alenee vaikka puoleen. Sitten vaihtoehtona on jos ottaa vaikka kaivinkoneen ja kaivaa sen pelto-ojan 5 metriä mettän puolelle ja siihen väliin tasoittaa tien. Lopputulos että se 5 hehtaaria on kasvukunnossa ja pellolle ei tule yhtään ylimääräistä liikennettä. Pahimmillaan perinteisessä pellossa se lantakärry vedetään viellä täytenä sinne toiselle laidalle mihin sitten ajellaan rinkulaan kuormallinen ja taas peltoa pitkin pois.
Sellaisen tien teko ei kuitenkaan maksa kaivinkoneen kanssa aivan maltaita.
Mutta miksi pitää sorastaa ku jos se pelto kestää ajaa niin kestää koholla oleva tie mikä on ojan vieressä ja kuiva rungoltaan.
Simmotis ne tekee mettäautoteitäkin. Puut, kivet ja kannot pois. Siitä ajamaan niillä raskailla koneilla.............
Oot sää eri vekkuli jannu....... :D :D
Ja tosta alun tekstistä selvän saamiseks pitäs olla poliitikko tai kiskasta pikkasen piriä tai pilvee........ :o
Mä tajusin kyllä ihan hyvin. Mutta olikin jo toinen pilsneri menossa. ;D
-
nii kun laskeminen on kivaa niin pellon arvot menee jossain 10 tonnin hehtaarihinnassa ja jos esimerkiksi 5 hehtaarin lohkosta alennetaan 18 metriä (6*3metriä) päisteeksi missä kaikki rehuvehkeet kääntyy ja samoiten liete kärryt ym niin käytännössä oikeilla maalajeilla tämän pinta-alan kasvukunto alenee vaikka puoleen. Sitten vaihtoehtona on jos ottaa vaikka kaivinkoneen ja kaivaa sen pelto-ojan 5 metriä mettän puolelle ja siihen väliin tasoittaa tien. Lopputulos että se 5 hehtaaria on kasvukunnossa ja pellolle ei tule yhtään ylimääräistä liikennettä. Pahimmillaan perinteisessä pellossa se lantakärry vedetään viellä täytenä sinne toiselle laidalle mihin sitten ajellaan rinkulaan kuormallinen ja taas peltoa pitkin pois.
Sellaisen tien teko ei kuitenkaan maksa kaivinkoneen kanssa aivan maltaita.
Mutta miksi pitää sorastaa ku jos se pelto kestää ajaa niin kestää koholla oleva tie mikä on ojan vieressä ja kuiva rungoltaan.
Simmotis ne tekee mettäautoteitäkin. Puut, kivet ja kannot pois. Siitä ajamaan niillä raskailla koneilla.............
Oot sää eri vekkuli jannu....... :D :D
Ja tosta alun tekstistä selvän saamiseks pitäs olla poliitikko tai kiskasta pikkasen piriä tai pilvee........ :o
Mä tajusin kyllä ihan hyvin. Mutta olikin jo toinen pilsneri menossa. ;D
Mulle ei aukee kaljan voimalla vaikka jokunen juotuna, ja jäykkää en avaa vasta kun huomenna, joka muuten on 10minuutin päästä, siis se huominen.... ;D
-
Mulla on ajokoira traktoris joka näyttää miten pitää mennä ???
-
Ei ollu 80-luvulla agronetissä tälläisitä murhetta :o
-
Ootkos sä vemssi nyt taas ihan tosissas tän asian kanssa?
Monesti se pelto loppuu siihen mihin omat maat loppuu. No mikäs siinä jos sulla kasvaa aina pellon päässä vähän metsää eikä ole nappulasta pulaa niin ainahan sitä harrastaa saa ???
-
Ootkos sä vemssi nyt taas ihan tosissas tän asian kanssa?
Monesti se pelto loppuu siihen mihin omat maat loppuu. No mikäs siinä jos sulla kasvaa aina pellon päässä vähän metsää eikä ole nappulasta pulaa niin ainahan sitä harrastaa saa ???
Vemssi on ollu syksyllä sienimetsällä ja sekottanu vahverot seitikeihin. Nyt tehny on niistä Dami-pitsaa ja vetelee kunnon euforisia trippejä pitkin atmosfääriä..... ;D ;D ;D
-
Kyllä mä omalla taavallani olen ainakin puoli tosissani. Toki asia on hieman maalaji ja paljon riippuu ympäröivästä maastosta. Ei esimerkiksi välttämättä kannata ruveta johonkin joen rantaan tietä pykäämään.
Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta
-
Mitä enämpi vemssi kirjottaa tästä aiheesta, sen sekasemmaks sen juttu vaan menee.....
Nukutaan ja nussitaan välillä, se selvittää ajatukset.
;D
-
Kyllä mä omalla taavallani olen ainakin puoli tosissani. Toki asia on hieman maalaji ja paljon riippuu ympäröivästä maastosta. Ei esimerkiksi välttämättä kannata ruveta johonkin joen rantaan tietä pykäämään.
Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta
Eihän sitä mikään estä laittamasta tukihaussa peltojen reunoilta 5-metriä tukihaussa tie/kääntymä-alueiksi ::)
-
Mitä enämpi vemssi kirjottaa tästä aiheesta, sen sekasemmaks sen juttu vaan menee.....
Nukutaan ja nussitaan välillä, se selvittää ajatukset.
;D
Mitä! Et oo vielä laittanut edes kymmentä jumps/jömps/dägädägä musiikkivideolinkkiä :)
-
Mitä enämpi vemssi kirjottaa tästä aiheesta, sen sekasemmaks sen juttu vaan menee.....
Nukutaan ja nussitaan välillä, se selvittää ajatukset.
;D
Mitä! Et oo vielä laittanut edes kymmentä jumps/jömps/dägädägä musiikkivideolinkkiä :)
DägäDägä..... 8)
-
Eiköhän toi tullut jo aika selväksi, että tämä ehdotus oli tarkoitettu johonkin muualle kuin etelä/lounais-suomen alueille. Ei täällä ole metsiä joka pellon reunassa, liekkö viidellä prosentillakaan lohkoista yhtään reunaa, joka rajoittuisi metsään.
-
Kyllä mä omalla taavallani olen ainakin puoli tosissani. Toki asia on hieman maalaji ja paljon riippuu ympäröivästä maastosta. Ei esimerkiksi välttämättä kannata ruveta johonkin joen rantaan tietä pykäämään.
Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta
Toki maalaji on asia.
Joenrantaan ei kannata tietä tehdä, se on totta.
200hehtaaria ilman kiertämistä? Millaset työleveydet tai lohkon/saran pituuden se oikein vaatis että kääntymättä sais ajettua?? Isossa maailmassa kuten Ameriikassa ja Moommalandiassa varmaan mahollista.
-
Menee viljely vähän työlääksi jos pitää tehdä lakian reunaan 5km päähän pellosta päistetie ja käydä siellä kääntymäs... Miksi nyt ei vaan voi kääntyä siinä päistees ja antaa sen sotkeentua,mutta kuittaa siitä ne tuet. Kiva tehdä jollekkin reilulle 50 lohkolle tiet...
Kerrankin skännän kans samoilla linjoilla. Ei tämä voi olla niin vaikiaa....
-
Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.
Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.
miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy ennakoimaan??
En jätä kovin reiluja päisteitä. 4,5m äkeellä ajetaan kaksi kertaa pellon ympäri, siitä jää jälki. Ihan silmämääräisellä arviolla mennään. Välillä jää pikkuisen vajaaksi ja välillä menee hiukan päällekkäin, mutta kokonaisuuden kannalta ei merkitystä.
-
Kyllä tämä osittain toimisi myöskin lounais suomessa. Paljon on lohkoja jotka rajoittuu tiehen mutta välissä on oja. Tään ojan kun laittaa umpeen niin lietekärryt esimerkiksi ei tarvitsee aina mennä samasta liittymästä vaan voi kääntyä pellolle siitä kohtaa mistä oikeasti alkaa levittä. Kaikki sen sitten tietää jos sattuu menemään tie toisessaa päässä niin siellä sama juttu ja pääsee takaisin tielle siitä missä sattuu tulemaan pellon laitaan
Ehkä pirkanmaan suunnalla on tälle paremmat paikat kun metsät usein alkaa pellon laidasta.
ps kunnon tien kun johonkin tekee niin se on aina ollut tuottava. Oli kyse sitten pellosta tai metsästä. (tähän ei nyt sitten tartte viisastella että jaetaan lohkoja) vaan että sinne ympäri tehdään teitä.
useiten viellä nämä pellon laidat on vajaassa kassvussa kun ei ole oikein viellä metsää eikä myöskään peltoa. Ne kasvaa useiten jotain lehtipuu p**kaa.
-
tulkaa oppimaan taiskerin huipputilalle miten päisteet kasvaa konekalusto lähinnä naurettava mut kahua lykkää niin saatanasti puolihyviä vinkkejä esim kun oma tie menee lohkojen läpi niin kaikki avoojat tien reunasta putkeen niin pääsee lietevaunun kans aina suoraan ym ja kylvinkone saa painaa enintään 2000kg SÄILIÖT TÄYNNÄ niin ja jos siä tien toisella puolen on naapurin peltoo niin ostaa pois ja taas homma etenee
-
Tuota Vemssin ongelmaa jos puisi vielä...
Päisteet voisi laittaa viherkesannolle ja nostella niistä tuet. En tiedä voiko päistealat ilmoittaa jopa LHP-nurmena, silloin tukea tulisi vielä enemmän. Jos miettii omien peltojen kohdalla, että päisteisiin pitäisi tulla tiet metsän puolelle, niin 30-40% pelloista on sellaisia joilla tämä järjestely toimisi. Metsän raivaaminen ehkä kohtuullisen helppo homma, mutta valtaojien ja salaojien laskujen siirto aikamoinen kaivinkone urakka. Myös sepeli on nykyään kallista ja jos aatellaan, että tien pitäisi kantaa raskaita koneita, niin perustusten tekoon on uhrattava paljon kiviainesta. Jos tuosta pystyy kustannukset laskemaan ja tekee vertailun vaikka päisteiden pitämiseen viherkesantona, niin luulen, että jälkimmäinen on aika kannattavaa.
Jos maanviljelyksessä on muuten päästy sille tasolle, että päisteet ja liittymien paikat on onnistuttu tallomaan paskaksi, niin ongelmat pellon rakenteen kanssa tuskin päättyvät tähän. Todennäköisesti myös peltoa on tiivistetty rajusti. Jos näyttää siltä, että päisteet kasvavat huonosti, niin todennäköisesti muullakin peltolohkolla kasvu ja tuottavuus ei ole enää sillä tasolla mitä se on ollut parhaina päivinä.
Vaikka kaikki pitää olla nykyään isoa, tehokasta ja tuottavaa, niin maan rakenteen säilyttämisen kannalta tuo on mahdoton yhtälö. Pitäisi paljon enemmän miettiä sitä, koska töitä tehdään ja minkälaisella kalustolla pellolla liikutaan. Isot koneet eivät ole pakonomainen tarve, vaan paljon on kiinni isännän asenteesta ja halusta järjestää asioita. Esimerkiksi lietteen siirrossa voisi ajatella siirrettäviä tilapäiskontteja joihin tuodaan tavaraa valmiiksi ja pelloilla liikutaan kevyellä kalustolla. Urakointi ei mielestäni kovin paljon edistä maan rakenteen säilymistä, koska urakoitsijan intresseissä on levittää tavaraa mahdollisimman paljon ja nopeasti. Sen takia kalusto on suurta ja painavaa.
Pellon kasvukunnon säilyttäminen ei ole mahdollista maksimoimalla taloudelliset tuotot ja optimoimalla työn tehokkuus huippuunsa. Joudutaan tekemään kompromissejä, valitettavasti.
-
Mää muutin mieleni. Ehdottomasti kannattaa rakentaa teitä pellon reunoihin. Tekee vaikka niin että tilaa ensin kaivurin joka siirtää ojien paikat ja seuraavaksi tilaa ojituskolonnan ja hoitaa homman avaimet käteen periaatteella. Taloudellisesti kannattavaa koska päisteistä saadaan tämän jälkeen täydellinen maksimituotto. Muutamassa vuosikymmenessä koko helapaska on kuoletettu.
Laitoin laskimeen uudet patterit ja tuli mieleen DNA:n taannoinen mainos....
-
Miten on raatilaiset saanu noi päisteet pidettyä kasvukunnossa. Hieman on ollu jo mielestäni pidemmän aikaa näkyvissä että pellon ulkoreunoja ei saada oikasti kasvamaan. Tähän suurimmat syyt on sotkemiset isoilla koneilla käännöksissä, usein varjostava metsä ja muuten märkä maa.
Yksi ratkaisumalli olisi se neljä metrinen tie pellon ympäri ja koneet liikuisi suoraan tielle ja sitten vasta kääntyis. Sitten saisi miettiä että perutaako ja lähtee viereistä takaisin vai meneeko jonkin matkan päästä vasta takaisin.
käytännössä ammattitaidolla mahtuis kaikki maatalouskonet näin tekemään eikä tarvita niitä hehtaarien päisteitä.
Päisteiden osuus kokonais pinta-alasta on kuitenkin todella suuri joten ehkä asialle kannattaa suoda muutama ajatus.
Päisteet. mitkä on mettänreunapeltoja kannattaisi jättää lhp:ksi?
mikäs se kaistan leveysvaatimus nykyisin onkaan ?
-
Ja jos kukkaro kestää,ni ehdottomasti pikitie :o
-
ei skännä voi tällaista ymmärtää. Siihen voi olla monta syytä joista esimerkiksi perjaate voi olla yksi. muita voi olla että hän ei ole tekemisissä lannan, painavien koneiden, pehmeiden maiden, isojen pinta-alojen tai sitten ei kiinnosta miettiä vaihtoehtoja.
Kuitenkin jos on viljelijä joka elää tällä alalla ja on tekemisissä lannan ja muutenkin isojen koneiden kanssa niin hänen pitäisi nähdä nämä ongelmat.
Tietenkin asiaa pitää miettiä lohko kohtaisesti ja ottaa huomioon useita tekijöitä mutta paljon saisi aika edukkaastikin tehtyä jos halua riittää.
Tohon työjärjestykseen niin hinattavilla konilla tämä toimisi paremmin koska ne kääntyvät tiukemmin päisteessä. Sitten viellä että väitän että lohkot tulisi nopeammin kylvettyä perjaattella että ajetaan lohkon päästä päähän aina ja lopuksi yksi kierrros ympäri kun perinteinen 6 kierrosta ympäri ja sitten edes takaisin. Miksi näin niin sitä voi jokainen miettiä.
Sitten itte alkuperäiseen aiheeseen niin väliojia putkittamalla saa huomattavan paljon tallattuja päisteitä poistettua ja lisää hyvää kasvualustaa. Nämä on niitä asioita joita paljon näkee jos haluaa pitää silmät auki.
-
Euroopassa ja suuressa lännessä näkee usein noita päisteteitä. Täälläkin ehdoteltu pellonreunatien ojan putkitus varmaan ihan hyvä juttu siihen rehu- ja lietevaunulla ajoon, mutta muokkauksiin ei kun sitä tietä joku ajaa kuiteski mökilleen..
Itellä ei päisteet pahemmin sotkeennu, kun lanta viedään usein talvella patteriin tai kytätään kuivaa aikaa keväällä ja kasvustolevitykset kesällä on sellasta ripottelua. Paalien haku syksyllä usein aika rypemistä, mutta ei siinä sotkeennu 3 metriä enempää ja tuki tulee kuitenkin, niin missä onkelma :o
-
Mun mielestä se suuri sotkemisongelma pitäisi tulla ainoastaan kynnössä tai syysmuokkauksessa ja ehkä jossain jurtin nostossa. Silloin sitä kuraa tulisi tielle. Muuten ei oikeastaan saisi pyörät likaantua. Muutenkin asia koskee ehkä enemmän karja javilja tiloja. Erikoiskasveissa on sitten muita tekijöitä aika paljon.
-
Mun mielestä se suuri sotkemisongelma pitäisi tulla ainoastaan kynnössä tai syysmuokkauksessa ja ehkä jossain jurtin nostossa. Silloin sitä kuraa tulisi tielle. Muuten ei oikeastaan saisi pyörät likaantua. Muutenkin asia koskee ehkä enemmän karja javilja tiloja. Erikoiskasveissa on sitten muita tekijöitä aika paljon.
Niin, sekin vielä....
-
ei skännä voi tällaista ymmärtää. Siihen voi olla monta syytä joista esimerkiksi perjaate voi olla yksi. muita voi olla että hän ei ole tekemisissä lannan, painavien koneiden, pehmeiden maiden, isojen pinta-alojen tai sitten ei kiinnosta miettiä vaihtoehtoja.
Kuitenkin jos on viljelijä joka elää tällä alalla ja on tekemisissä lannan ja muutenkin isojen koneiden kanssa niin hänen pitäisi nähdä nämä ongelmat.
Tietenkin asiaa pitää miettiä lohko kohtaisesti ja ottaa huomioon useita tekijöitä mutta paljon saisi aika edukkaastikin tehtyä jos halua riittää.
Tohon työjärjestykseen niin hinattavilla konilla tämä toimisi paremmin koska ne kääntyvät tiukemmin päisteessä. Sitten viellä että väitän että lohkot tulisi nopeammin kylvettyä perjaattella että ajetaan lohkon päästä päähän aina ja lopuksi yksi kierrros ympäri kun perinteinen 6 kierrosta ympäri ja sitten edes takaisin. Miksi näin niin sitä voi jokainen miettiä.
Sitten itte alkuperäiseen aiheeseen niin väliojia putkittamalla saa huomattavan paljon tallattuja päisteitä poistettua ja lisää hyvää kasvualustaa. Nämä on niitä asioita joita paljon näkee jos haluaa pitää silmät auki.
Juu ei, eikä varmaan 80% agron lukijoistakaan........
-
Euroopassa ja suuressa lännessä näkee usein noita päisteteitä. Täälläkin ehdoteltu pellonreunatien ojan putkitus varmaan ihan hyvä juttu siihen rehu- ja lietevaunulla ajoon
oho. :o
Tällaista harrastetaan jo jossain muualla. Eli vaikka suomalaiset viljelijät pitää ajatusta täysin hulluna niin jossain muualla nähdään hieman hyötyjä.
-
Siis nythän mää tän ymmärsinkin. Meilläkin on muutamilla turvepelloilla ja vapolla on kaikilla ainakin 50% tuollainen toteutus. Sarka päättyy hieman leveämpään päisteeseen joka menee koko alueen läpi, mutta kyllä sekin kylvetään...
Kannattaa siis laittaa avo-ojat ja päisteylitys jokaiseen ojaan.
-
vms on oikealla aiheella. Itsellä ainakin on lietteen ajon kanssa päisteiden kanssa ongelmia vaikka käytetään konttia ja 10 m3 levityssäiliötä niin silti päisteet tahtoo mennä puhki. Se tie konsti ei toimi kylläkään monessakaan paikassa. olen miettinyt ja jonnekin kokeillutkin ajaa hienoa filleriä jonkin moisen kerroksen päisteeseen tai rumpun edustalle. Ei haittaa viljelytöitä ja lisää hyvin rapakon kantavuutta.
-
Euroopassa ja suuressa lännessä näkee usein noita päisteteitä. Täälläkin ehdoteltu pellonreunatien ojan putkitus varmaan ihan hyvä juttu siihen rehu- ja lietevaunulla ajoon
oho. :o
Tällaista harrastetaan jo jossain muualla. Eli vaikka suomalaiset viljelijät pitää ajatusta täysin hulluna niin jossain muualla nähdään hieman hyötyjä.
Muualla maailmassa ei ole kevättulvia vesien sulaamisesta... Eikä nykyisiä kesätulviakaan, näyttää nuo suuret sateet olevan muotia. Meinaan että omalta kylältä löytyy juuri tuota pellon päisteiden ja reunaojien putkitusta, tosin perunalla. Ongelmia keväällä ja hirmusateiden aikaan, ei ole avo-ojia jotka veisi vettä ja tasaisella maalla putkistojen pitää olla ISOJA että vesi ehtii isolta lohkoltakin pois. Kun on ne naapurinkin maat samassa lohkossa :) Lohkojen koot sitten kymmeniä hehtaareja. Jos kaikki harrastaa samaa, ne tulvavesien paikat hakee kyllä paikkansa ja voimalla. Mäkisemmästä maasta ei kokemusta, näin 0.x%:n kaadoilla olevilla pelloilla, joissa mäeksi kutsuttua kukkulaa ei oudompi kulkija edes huomaa ;D
Tätä on harrastettu jo jonkin aikaa eli kokemuksia on. Plussat taitaa kuitenkin voittaa miinukset. JOS tänne olisi näppärämpi laittaa kuvia, laittaisin jotain esimerkki fotoa vahingoista ja hyödyistä. Reunaojien putkitus pinta-alan lisäämiseksi, pari kilometriä kertaa 4m on jo 0.80ha, erikoiskasveilla kannattaa kummasti...
-
Hätäseen ku katto, niin jo toises videos löyty vemssille päistettä :)
http://www.youtube.com/watch?v=UxCXb-y2D44
-
Meinaatteko vuokramaillekin tallata tiet ympärille, mitä vuokraisännät tykkää ajatuksesta? Muutenkin maanomistajat jotka vuokraavat isoille, isojen koneiden ökytiloille maansa, saavat maansa usein pilalle poljettuina takaisin. :(
-
Erilaisia keinoja on käytössä lohkosta riippuen.
Lohko 1: Leveän U:n muotoinen lohko n8 ha jossa tuo kaarta vastaava osuus metsänreunaa. Kylvö reunoja pitkin, edestakaisin, nykyisin U:n kärjissä heinäsiivut kun jokirantaan ei saanut myrkyttää 25 m etäisyydellä.
Lohko2: kolmion mallinen n 10 ha. Aloitetaan metsänreunasta, toisella pitkällä sivulla suojavyöhykettä jota kautta lannanlevitys ja muu kulkeminen. Kolmion lyhyt sivu jätetään puolittain muokatuksi 18 metrin leveydeltä ja muun osan kylvämisen jälkeen päiste äestetään ja kylvetään.
Lohko3: Kaareva maantien reuna kuiva ja kasvanut heikosti. Ajettu suojavyökkeeltä heinää eloperäisen aineen lisäämiseksi. Lohkon nurkassa lato, ladon leveys kylvetään ensimmäisenä maantien suuntaisesti ja sen jälkeen jätetään 15 metrin päiste kylvämättä. Loppu lohko kylvetään toiseen suuntaan. Yläpäiste kylvetään ensin, leveys 18 metriä jotta ei tarvitse kääntyillä aivan ojanreunalla ja pääsee tekemään hyvän lenkin. Lopuksi äestetään se keskellä oleva 'päiste' ja kylvetään. Lohkon koon vuoksi tuota keskellä olevaa päistettä pitkin joutuu kulkemaan useita kertoja ja se muuten tallaantuisi aivan epätoivoiseksi ellei muokattaisi jälkeenpäin. Lietteeen levitys ja puinti myös vastaavassa järjestyksessä; niillä tankin koko ei muutenkaan riittäisi koko pellon pituudelle.
Lohko4: Märkään ja pimeään metsänreunaan tehty 12-15 metrin heinällä oleva LHP-kaistale.
Muilla lohkoilla yleensä kylväessä 18 metrin päiste että ei tarvitse talloa aivan reunoja.
Kynnöt on pyritty tekemäään 12 metrin päisteellä. Kun kylväessä päisteen leveys on 18 metriä ja kylvinkoneella jättää hiukan rakoa tuohon kohtaan niin helppo seurata kyntäessä ja tehdä merkki/avaus oikeaan kohtaan.
Vesivakoja ei keväällä tasata vaan saavat jäädä vaoksi peltoon. Seuraavana vuonna siitä sitten aloitus.
Päisteen merkkauksia on viime aikoina tullut tehtyä ajamalla 6 metrin äes ylhäällä edestakaisin - kannatuspyörien jäljet näkyy selvästi eikä päistettä tarvitse ajaa tomuksi.
Noilla keinoilla päisteiden tila on parantunut muutaman vuoden aikana huomattavasti.
Mutu-tuntumalla jos sen ihan ojanreunan malttaa olla tallomatta ja saa kasvamaan, niin vähän keskemmällä oleva tallatumpikin alue kasvaa paremmin.
-
Meillä on pakko rakentaa muutama sata metriä päistetietä ensi kesänä. Uudelle vajaan 30ha raiviolle kun joudutaan kulkemaan vanhan 15ha lohkon koko päisteen läpi ajaen, nuo joudutaan tekemään kulun turvaamiseksi märällä. Ei taida sellasta peltoa löytyä jolla hyöty löytyisi tiivistämien torjunnasta, maksaa se tien tekeminen sen verran. Tarkoitus ittellä kuoria 20cm pintaa pois ja laittaa 5m levee kangas,
Pohjalle 20cm hiekkaa ja pintaan saman verran mursketta.
-
Meillä on pakko rakentaa muutama sata metriä päistetietä ensi kesänä. Uudelle vajaan 30ha raiviolle kun joudutaan kulkemaan vanhan 15ha lohkon koko päisteen läpi ajaen, nuo joudutaan tekemään kulun turvaamiseksi märällä. Ei taida sellasta peltoa löytyä jolla hyöty löytyisi tiivistämien torjunnasta, maksaa se tien tekeminen sen verran. Tarkoitus ittellä kuoria 20cm pintaa pois ja laittaa 5m levee kangas,
Pohjalle 20cm hiekkaa ja pintaan saman verran mursketta.
Joutaville jotain.
-
Mulla on aika paljon lohkoja joiden päädyssä menee yleinen tie, mitähän Destia sanoisi jos laittaisin maantieojaa tukkoon n. kilometrin matkalta ja pitäisin tietä kääntymisalueena ::)
Myös tienhoitokuntien teitä löytyisi lohkojen päädyistä lähes kilometrin verran, taitaisi näissäkin tulla helposti napinaa jos tietä pitäisi kääntymisalueena. Tosin näihin teihin lisäliittymien teko onnistuu yleensä helposti.
Yhteiskunnan ylläpitämiin teihin taitaa olla melko vaikeaa saada edes ylimääräisiä liittymiä.
-
Yleisiin se liittymän teko vasta helppoa onkin, yksi tiemestari kerran sanoi ettei niitä ruukata purattaa jos eivät ole vaarallisessa paikassa. Kuulemma seuraavassa laskutoimituksessa kirjaavat olevaksi, ja siitä tulee laillinen. Tosin ei ehkä valtateillä päde.
-
Jossain tapauksessa varsinkin lietteen kanssa puljaava voisi harkita kaivauttaavähän syvempi piirioja ja kasata maat päisteeseen kapeaksi tieksi. Tämäkin voisi säästää maaperää huomattavasti kun käskisi lieteurakoitsijan ajamaan tämän penkan päällä. Tuo penkka olisi todennäköisesti mys kuivempi koska se on ylempänä kuin muu pelto ja lähellä ojaa. Pieni vaara on tietenkin että oja painuu pikku hiljaa umpeen ja sitä joutuu perkaamaan useammin. Kun viellä tämän penkkatien kylvää normaalisti niin siitä pitäisi saada normi tuet.
Mä olen kanssa ollut leveiden päisteiden kannattaja mutta olen pikkuhiljaa muuttamassa mielipiteeni hyvin kapeisiin päisteisiin ja työtekniikka siten että varsinkin hinattavilla koneilla tehtäisi hyvin jyrkkä käännös ja sitten ajettaisi jonkinmatkaa reunaa ja taas käännyttäisi jyrkästi pellolle. Tavoitteena olisi että pyörän jäljet ei menisi ristiin kasvustossa eli samasta paikkaa ei olisi menty kahta kertaa. Lisäksi varsinkin teli paalaimessa ilmenevä murtava vaikutus käännöksissä poistuisi.
Tärkeintähän tämä on painavissa koneissa mutta kaikkiin työvaiheisiin sitä voisi hyödyntää.
-
Jos ojamaista jonkinlaisen penkkatien tekee niin aikamoisen piiriojan saa kaivaa.
-
Alapäässä tuollaisesta vallitiestä tulee pato.
Piikkiössä on eräs isäntä laittanut 110-tien ojat salaojaan ja umpeen.
-
Alapäässä tuollaisesta vallitiestä tulee pato.
Piikkiössä on eräs isäntä laittanut 110-tien ojat salaojaan ja umpeen.
Taitaa itseasiassa jossain tukijutussa lukea että pellolta ei pitäisi saada valua pintavedet suoraan ojaan. Voin olla toki väärässä mutta muistelisin näin Korjatkaa jos tarkkaa tietoa.
-
Muistan vielä ajan kun neuvottiin vetämään kyntövako ojaan asti jotta pintavedet pääsee valumaan pois pellolta. Mikä on viljelyteknisesti vieläkin oikein edellyttäen että ei aiheudu suurempaa eroosiota, mutta ajat ovat muuttuneet.
-
Muistan vielä ajan kun neuvottiin vetämään kyntövako ojaan asti jotta pintavedet pääsee valumaan pois pellolta. Mikä on viljelyteknisesti vieläkin oikein edellyttäen että ei aiheudu suurempaa eroosiota, mutta ajat ovat muuttuneet.
Mä en itseasiassa näe mitään syytä että salaojitetusta pellosta tarvitsee saada pintavesiä johdettua pintavaluntana ojiin. käytännössä keväinen lammikko ei kokemuksieen mukaan haittaa kasvua ainakaan nurmella ja muuten salaojituksessa on joku pielessä jos vesi pahasti seisoo pellolla. Pinta-valuntavedet vaan syö ojien penkat.
-
Vähänkin isompi vesimäärä ja jos pikkuisenkin viettävää peltoa, niin kynnetyillä pelloilla vesi juoksee päisteeseen. Olosuhteista riippuen siitä on sitten keväällä haittaa tai sitten ei.
-
Vähänkin isompi vesimäärä ja jos pikkuisenkin viettävää peltoa, niin kynnetyillä pelloilla vesi juoksee päisteeseen. Olosuhteista riippuen siitä on sitten keväällä haittaa tai sitten ei.
Niin tekee.
Mulla parani yhdellä lohkolla joka rajoittuu syvässä uomassa kulkevaan jyrkkäreunaiseen jokeen tilanne huomattavasti 20 metrin suojavyöhykkeen perustamisen jälkeen.
Ennen kun rantaa viljeltiin niin lähelle kuin se on teknisesti mahdollista söi "ikiaikaista" eroosiokanjonia pitkin virtaava sulamisvesi aina penkan puhki ja maata meni paljon jokeen. Tuohon kajoniin pakkaantuu arviolta 10ha alalta pintavalunta.
Nykyisin vesi ei saa syötyä uraa nurmipeitteiseen kanjonin laakeaan ja loivaan loppuosaan jolloin virtaus hajoaa leveämmälle alueelle säilyy penkat ehjänä ja ylempää irtoavaa maa-ainesta jää aiempaan verrattuna huomattavan paljon sekä suojavyöhykkeelle että jo ylemmäskin kynnöksen puolelle.
-
Mä olen kanssa ollut leveiden päisteiden kannattaja mutta olen pikkuhiljaa muuttamassa mielipiteeni hyvin kapeisiin päisteisiin ja työtekniikka siten että varsinkin hinattavilla koneilla tehtäisi hyvin jyrkkä käännös ja sitten ajettaisi jonkinmatkaa reunaa ja taas käännyttäisi jyrkästi pellolle. Tavoitteena olisi että pyörän jäljet ei menisi ristiin kasvustossa eli samasta paikkaa ei olisi menty kahta kertaa. Lisäksi varsinkin teli paalaimessa ilmenevä murtava vaikutus käännöksissä poistuisi.
Mä taas kannatan nykyään leveitä päisteitä. Vitutti kesällä kun karhotin kuski aluksi halusi pakosta pilata mun kaatamat leveät päisteet karhottamalla peltoa vain päästä päähän tai tekemällä pienen karhon päähän.
Sekös se vasta peltoa polkee kun siellä päässä pakitellaan ja käännellään pienellä alueella 6tonnin paalainta paali kyydissä...
-
Yleisiin se liittymän teko vasta helppoa onkin, yksi tiemestari kerran sanoi ettei niitä ruukata purattaa jos eivät ole vaarallisessa paikassa. Kuulemma seuraavassa laskutoimituksessa kirjaavat olevaksi, ja siitä tulee laillinen. Tosin ei ehkä valtateillä päde.
Tavalliseen maantiehen saa tehdä maatalousliittymän ilmoitusasiana ellei liittymästä aiheudu vaaraa.
Runkoteille (merkittävimmät valtatiet) uusia maatalousliittymiä ei käytännössä saa kuin tiesuunnitelman perusteella.
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf
-
Vähänkin isompi vesimäärä ja jos pikkuisenkin viettävää peltoa, niin kynnetyillä pelloilla vesi juoksee päisteeseen. Olosuhteista riippuen siitä on sitten keväällä haittaa tai sitten ei.
Niin tekee.
Mulla parani yhdellä lohkolla joka rajoittuu syvässä uomassa kulkevaan jyrkkäreunaiseen jokeen tilanne huomattavasti 20 metrin suojavyöhykkeen perustamisen jälkeen.
Ennen kun rantaa viljeltiin niin lähelle kuin se on teknisesti mahdollista söi "ikiaikaista" eroosiokanjonia pitkin virtaava sulamisvesi aina penkan puhki ja maata meni paljon jokeen. Tuohon kajoniin pakkaantuu arviolta 10ha alalta pintavalunta.
Nykyisin vesi ei saa syötyä uraa nurmipeitteiseen kanjonin laakeaan ja loivaan loppuosaan jolloin virtaus hajoaa leveämmälle alueelle säilyy penkat ehjänä ja ylempää irtoavaa maa-ainesta jää aiempaan verrattuna huomattavan paljon sekä suojavyöhykkeelle että jo ylemmäskin kynnöksen puolelle.
20-metrisiä on tullut harrastettua jokirannoissa ja vähän muuallakin. Siitä saa ihan kohtalaisen korvauksenkin kun perustaa kaistan monivuotisilla niittykasveilla. Siemenen hankinta tietysti vähän kirpaisee, mutta useampivuotisena lisäkustannus kääntyy tuotoksi.
Nämä viimeaikaiset paasaukset torjunta-aineiden ja lannoitteiden vesistörajoituksista pakkasivat jo vähän hymyilyttämään, omalta kohdalta 8). Mutta niitä ei käy kateeksi, joilla on pitkälti kapeaa rantakaistaa viljelyssä.
Mitä päisteisiin tulee niin kyllä leveämpi on parempi. Mahtuu kääntymään nääs.
Käytännössä kait nykyisin on niin että ruiskun leveys määrittää päisteen leveyden: ruisku on saatava käännettyä niin, ettei puomin päät vetele ojien tai teitten päällä ja sitä varten on hyvä olla olemassa joko ajourat tai se päiste. Ei sen takia etteikö ojaruohot joskus tarttis jarrua, mutta kun ne suutinrungot ei kestä pajupuskia ;D ;D
-
Jokos vemssin ajatukset on siirtyny päästä paperille ja siitä käytännön toteutukseen?
-
eeii. Itseasiassa ajattelin kun vähän raivioita tehdessäni että olisi hyvä kohta kokeiluun. Joku ha:n lohko jonka keskusta tippuu suohon ja reunat nousee sitten kivennäismaalle. Siihen kun kaivaa piiriojan niin voi tasoittaa vallit pellon puolelle jossa ajelee koneella ja sitten vaan aina suoraan saran yli.
-
Mä olen kanssa ollut leveiden päisteiden kannattaja mutta olen pikkuhiljaa muuttamassa mielipiteeni hyvin kapeisiin päisteisiin ja työtekniikka siten että varsinkin hinattavilla koneilla tehtäisi hyvin jyrkkä käännös ja sitten ajettaisi jonkinmatkaa reunaa ja taas käännyttäisi jyrkästi pellolle. Tavoitteena olisi että pyörän jäljet ei menisi ristiin kasvustossa eli samasta paikkaa ei olisi menty kahta kertaa. Lisäksi varsinkin teli paalaimessa ilmenevä murtava vaikutus käännöksissä poistuisi.
Mä taas kannatan nykyään leveitä päisteitä. Vitutti kesällä kun karhotin kuski aluksi halusi pakosta pilata mun kaatamat leveät päisteet karhottamalla peltoa vain päästä päähän tai tekemällä pienen karhon päähän.
Sekös se vasta peltoa polkee kun siellä päässä pakitellaan ja käännellään pienellä alueella 6tonnin paalainta paali kyydissä...
Minusta on ja parempi että kone kääntyy päisteessä ympyrä ajamalla,jos menee vasemmalle niin kaartaa oikean kautta nokkaa että tulee sievä kiekka ja päinvastoin.
Ei kulu raktorin kytkinkään niin paljon ja ulosotto saa pyöriä koko ajan eikä mene akseli pahaan kulmaan linkkuun peruuttamisilla tahtoo tämä riski olla.
Maa aina painuu paljon enemmän jos yli ajaa samasta kohdasta pari kolme kertaa.
Kuorma-autolla kun olen ajanut maata pelloille niin aina eri jälkeä menen.Muuten kasvustossa on pyöränjälkien kuvat.
-
Maa aina painuu paljon enemmän jos yli ajaa samasta kohdasta pari kolme kertaa.
Kuorma-autolla kun olen ajanut maata pelloille niin aina eri jälkeä menen.Muuten kasvustossa on pyöränjälkien kuvat.
Tätä ajatusta kun kehität hieman huomaat että sama ilmiö on yhtälailla lietteen ajossa, paalauksessa, kynnössä, kultivoinnissa,puinnissa, jne. Silloin ainut vaihtoehto on pitää päistetie jos mahdollista ja ajaa aina tyhjä ajo sitä pitkin. Peruttaahan ei pidä vaan ajaa hieman eteenpäin ja lähtee edellisen ajon mukaan samansuuntaisesti pellon poikki.
Kaikissa muissa tapauksissa tulee paikkoja missä sotketaan samaa paikkaa useamman kerran. peltopinta-alan prosentteja miettiessä pienemmissä ja monimutkaisemmissa pelloissa sotketun pinta-alan osuus on suurempi.
-
Jokos vemssin ajatukset on siirtyny päästä paperille ja siitä käytännön toteutukseen?
kahupellen ei yksinkertaisesti tarvitse tajuta sitä että,nurmea korjataan 30-50 tonnia hehtaarilta ja lietettä levitetään hiukka enemmän kesässä.ja kulku ja käännökset tapahtuu päisteissä.tuliko ymmärrettyä?Täysillä kuormilla kärrynpainot 20 ja 27 tonnia.vaikka onkin 800kummia alla.
-
Jokos vemssin ajatukset on siirtyny päästä paperille ja siitä käytännön toteutukseen?
kahupellen ei yksinkertaisesti tarvitse tajuta sitä että,nurmea korjataan 30-50 tonnia hehtaarilta ja lietettä levitetään hiukka enemmän kesässä.ja kulku ja käännökset tapahtuu päisteissä.tuliko ymmärrettyä?Täysillä kuormilla kärrynpainot 20 ja 27 tonnia.vaikka onkin 800kummia alla.
Tää olikin ihan uusi juttu. :o Empäs ole tiennykkä et lietettä ajetaan nurmelle. :o
Aina oppii uutta. Noo mut meilläpäin tehdäänkin pikkupaaleja ja kerätään ne käsin velsoille. Liete ajetaan 6kuution vepillä.............. :-[
-
Jokos vemssin ajatukset on siirtyny päästä paperille ja siitä käytännön toteutukseen?
kahupellen ei yksinkertaisesti tarvitse tajuta sitä että,nurmea korjataan 30-50 tonnia hehtaarilta ja lietettä levitetään hiukka enemmän kesässä.ja kulku ja käännökset tapahtuu päisteissä.tuliko ymmärrettyä?Täysillä kuormilla kärrynpainot 20 ja 27 tonnia.vaikka onkin 800kummia alla.
Tää olikin ihan uusi juttu. :o Empäs ole tiennykkä et lietettä ajetaan nurmelle. :o
Aina oppii uutta. Noo mut meilläpäin tehdäänkin pikkupaaleja ja kerätään ne käsin velsoille. Liete ajetaan 6kuution vepillä.............. :-[
No hyvä että sullekkin aukes. Ei tullut tänäänkään turhaan roikuttua agrossa. Ja hymiö perään, laitetaas vaikka tollanen :-X
-
Jokos vemssin ajatukset on siirtyny päästä paperille ja siitä käytännön toteutukseen?
kahupellen ei yksinkertaisesti tarvitse tajuta sitä että,nurmea korjataan 30-50 tonnia hehtaarilta ja lietettä levitetään hiukka enemmän kesässä.ja kulku ja käännökset tapahtuu päisteissä.tuliko ymmärrettyä?Täysillä kuormilla kärrynpainot 20 ja 27 tonnia.vaikka onkin 800kummia alla.
Tää olikin ihan uusi juttu. :o Empäs ole tiennykkä et lietettä ajetaan nurmelle. :o
Aina oppii uutta. Noo mut meilläpäin tehdäänkin pikkupaaleja ja kerätään ne käsin velsoille. Liete ajetaan 6kuution vepillä.............. :-[
No hyvä että sullekkin aukes. Ei tullut tänäänkään turhaan roikuttua agrossa. Ja hymiö perään, laitetaas vaikka tollanen :-X
Rimulikin käy säkkipuimurilla urakoimassa naapurikylässä. Kyllä siinä päisteet säilyy kun ei ole painoa. Koko kulmakunnan maat kääntyy vielä takavetoisilla traktoreilla joissa 2-4 siipiset sarka-aurat perässä.
On noi teidän alueiden liete ja rehurallit ihan ameriikan tyylisiä. Ihan ku rallasissa konsanaan........ :o
-
Jokos vemssin ajatukset on siirtyny päästä paperille ja siitä käytännön toteutukseen?
kahupellen ei yksinkertaisesti tarvitse tajuta sitä että,nurmea korjataan 30-50 tonnia hehtaarilta ja lietettä levitetään hiukka enemmän kesässä.ja kulku ja käännökset tapahtuu päisteissä.tuliko ymmärrettyä?Täysillä kuormilla kärrynpainot 20 ja 27 tonnia.vaikka onkin 800kummia alla.
Tää olikin ihan uusi juttu. :o Empäs ole tiennykkä et lietettä ajetaan nurmelle. :o
Aina oppii uutta. Noo mut meilläpäin tehdäänkin pikkupaaleja ja kerätään ne käsin velsoille. Liete ajetaan 6kuution vepillä.............. :-[
No hyvä että sullekkin aukes. Ei tullut tänäänkään turhaan roikuttua agrossa. Ja hymiö perään, laitetaas vaikka tollanen :-X
Rimulikin käy säkkipuimurilla urakoimassa naapurikylässä. Kyllä siinä päisteet säilyy kun ei ole painoa. Koko kulmakunnan maat kääntyy vielä takavetoisilla traktoreilla joissa 2-4 siipiset sarka-aurat perässä.
On noi teidän alueiden liete ja rehurallit ihan ameriikan tyylisiä. Ihan ku rallasissa konsanaan........ :o
Ja minne ei rimuli kerkee niin mä käyn 2035 puimassa irtona kylän vehaan. pitäs jostain saada noihin vanhoihin nummi-kärryihin 400 milliä alle, mistähän niitä saa.
-
Aika hurjaa on kalusto seuraavassa mutta löyttyy myös päistetie joka on itseasiassa aika vaatimaton.
http://www.youtube.com/watch?v=Td0DdF2FkLs&feature=endscreen
-
Nyt löyty mielenkiintoinen aihe kuten aloittajalla aina 8) Siinä on toki ajatusta jos menee jo ennestään tie päistees jotta tekee siihen mahdollisimman monta liittymä tai tilanteen sallies putkittaa koko ojan.
Mutta miten käännyt sujuvasti kaikilla koneilla 5m leveällä tiellä jos koko käännös on tarkootus tapahtua siinä, varsinki kun se tie on mettänreunas, hienohan siinä on huitaista 20m leveällä ruiskulla tai perhosniittokoneella ympäri, no tuleepa pidettyä mettäkin aukkona siitä seuraavan 10m leveydeltä niin ei varjosta ;D Se tie pitäis olla 20m leviä ja eräänlainen haaste on ainakin omasta mielestä saada se viljellyn ja tien/päistealueen sauma pidettyä niin tasaasena jotta siitä on mielekästä ajella ylitti, tuollaanen takapyöräkylvinkone pakkerin kans kyllä kattelee pienimmänki huonosti tasatun poikittaisen uran, esim junaradan ylityskin tuntuu aivan riittävästi.
Sen verta ittekin tulee kikkailtua noiden päsiteiden kans mikäli mahdollista/järkevää niin kylvää 2 ruiskun leveyttä päistettä ja kääntyilee kylvinkoneella sielä sisemmälle kierroksella vähän eri vuosina.
-
Mää en vieläkän tajua mitä ***** etua on tehdä teitä mettänpoukamiin tai nyysiä pellosta niitä tiealueita? Mitä siinä niinku säästetään? Tukikelpoinen pinta-ala vähenee jos peltoa muutetaan tieksi ja mettään ei kovin helposti tai halvalla tehdä mitään, kuten vemssi on väittäny. Sehän haaveli vaan puiden kaadosta ja vähän lanalla tasottaa mettänpohjaa... joopa joo, vieläkään näiden pakkasten jälkeen ei pohja kestä metsässä sen paremmin kun pellollakaan, saati sitten kasvukauden aikaan. Melkoset määrät saa ajaa maata pois ja sorastuttaa sen pohjan et kestää niitä goodzillan kokosia kusitiinuja ja rehurattaita.
Mites noi ojituskustannukset? Uudet ojat joutuu kuitenkin kaivamaan ja salaojia siirtämään, nää salaiset piilossa olevat ojat on kyllä moommalaisille ihan vieras käsite. Siellä kun tehdään Saimaan kavavia sarkojen väliin, voi vaikka liittää osaksi maatilamatkailua sisävesiajelut, voi tutustuttaa etelän-veteliä 57hehtaarin raivioihin paatista käsin... :P
-
Nyt löyty mielenkiintoinen aihe kuten aloittajalla aina 8) Siinä on toki ajatusta jos menee jo ennestään tie päistees jotta tekee siihen mahdollisimman monta liittymä tai tilanteen sallies putkittaa koko ojan.
Mutta miten käännyt sujuvasti kaikilla koneilla 5m leveällä tiellä jos koko käännös on tarkootus tapahtua siinä, varsinki kun se tie on mettänreunas, hienohan siinä on huitaista 20m leveällä ruiskulla tai perhosniittokoneella ympäri, no tuleepa pidettyä mettäkin aukkona siitä seuraavan 10m leveydeltä niin ei varjosta ;D Se tie pitäis olla 20m leviä ja eräänlainen haaste on ainakin omasta mielestä saada se viljellyn ja tien/päistealueen sauma pidettyä niin tasaasena jotta siitä on mielekästä ajella ylitti, tuollaanen takapyöräkylvinkone pakkerin kans kyllä kattelee pienimmänki huonosti tasatun poikittaisen uran, esim junaradan ylityskin tuntuu aivan riittävästi.
Sen verta ittekin tulee kikkailtua noiden päsiteiden kans mikäli mahdollista/järkevää niin kylvää 2 ruiskun leveyttä päistettä ja kääntyilee kylvinkoneella sielä sisemmälle kierroksella vähän eri vuosina.
Tohon tien tekniseen ratkaisuun niin jos pellosta katsoen on ensiksi tie ja sitten piirioja niin melkein kaikilla normi työkoneilla (alle 6 metriä) mahtuu kulkemaan tiellä niin että se työlaite kiertää sieltä ojan päältä. Ruiskutus on tietenkin paha ja siinä kannattaa ehkä luopua koko ajatuksesta. Kuitenkin yksi asia mitä ruiskunostotopikeissa käsitellään todella vähän on puomin sisään vetonopeus. Tämä nousee arvoon esimerkiksi sähkötolpissa ja miksi ei tällaisessa päisteessä.
Siihen päistetiehen viellä niin ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista saada kone mahdollisimman terävästi tielle vaan käytännössä käännytään niin että raktori kääntyy tielle ja se kärry tai työkone mikä tulee perässä oikaisee sen verran mitä oikaisee. Sitten vasta kun yhdistelmä on suoraan tiellä ruvetaan miettimään kohtaa mistä käännytään takaisin pellolle. kuitenkin pelto tulee tallattua vaan kertaaltaan pääsääntöisesti.
Tukioptimoijat voi sitten keksiä tälle tielle jonkun nurmikasvin joka sitoo ja kuivattaa tätä päistettä ja samalla tarjoo tuet sille. Pääasiahan on että "tie" on korkeammalla kuin ympäristä jotta se on kuiva. Senhän pitää kestää vasta kun muukin pelto kestä liikennettä.
-
http://www.youtube.com/watch?v=pvfwS1cjZKA
Olikohan toi nurmi vaan kuivuuttaan valkoinen, vai olikohan kuitenkin lunta?
Suomessa vois ymppikeskuksen tarkastajat seota, ku tommosta levitystä näkis..
Huippu työkeli, ei tuu tallausvaurioita ;D
-
Nyt löyty mielenkiintoinen aihe kuten aloittajalla aina 8) Siinä on toki ajatusta jos menee jo ennestään tie päistees jotta tekee siihen mahdollisimman monta liittymä tai tilanteen sallies putkittaa koko ojan.
Mutta miten käännyt sujuvasti kaikilla koneilla 5m leveällä tiellä jos koko käännös on tarkootus tapahtua siinä, varsinki kun se tie on mettänreunas, hienohan siinä on huitaista 20m leveällä ruiskulla tai perhosniittokoneella ympäri, no tuleepa pidettyä mettäkin aukkona siitä seuraavan 10m leveydeltä niin ei varjosta ;D Se tie pitäis olla 20m leviä ja eräänlainen haaste on ainakin omasta mielestä saada se viljellyn ja tien/päistealueen sauma pidettyä niin tasaasena jotta siitä on mielekästä ajella ylitti, tuollaanen takapyöräkylvinkone pakkerin kans kyllä kattelee pienimmänki huonosti tasatun poikittaisen uran, esim junaradan ylityskin tuntuu aivan riittävästi.
Sen verta ittekin tulee kikkailtua noiden päsiteiden kans mikäli mahdollista/järkevää niin kylvää 2 ruiskun leveyttä päistettä ja kääntyilee kylvinkoneella sielä sisemmälle kierroksella vähän eri vuosina.
Tohon tien tekniseen ratkaisuun niin jos pellosta katsoen on ensiksi tie ja sitten piirioja niin melkein kaikilla normi työkoneilla (alle 6 metriä) mahtuu kulkemaan tiellä niin että se työlaite kiertää sieltä ojan päältä. Ruiskutus on tietenkin paha ja siinä kannattaa ehkä luopua koko ajatuksesta. Kuitenkin yksi asia mitä ruiskunostotopikeissa käsitellään todella vähän on puomin sisään vetonopeus. Tämä nousee arvoon esimerkiksi sähkötolpissa ja miksi ei tällaisessa päisteessä.
Siihen päistetiehen viellä niin ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista saada kone mahdollisimman terävästi tielle vaan käytännössä käännytään niin että raktori kääntyy tielle ja se kärry tai työkone mikä tulee perässä oikaisee sen verran mitä oikaisee. Sitten vasta kun yhdistelmä on suoraan tiellä ruvetaan miettimään kohtaa mistä käännytään takaisin pellolle. kuitenkin pelto tulee tallattua vaan kertaaltaan pääsääntöisesti.
Tukioptimoijat voi sitten keksiä tälle tielle jonkun nurmikasvin joka sitoo ja kuivattaa tätä päistettä ja samalla tarjoo tuet sille. Pääasiahan on että "tie" on korkeammalla kuin ympäristä jotta se on kuiva. Senhän pitää kestää vasta kun muukin pelto kestä liikennettä.
¨
Meilläpäin koiteetaan saada ne "päistetiet" alaspäin peltoon nähden jotta vesi valuis paremmin piiriojaan eikä kappaleesta tule vesiallasta. Vuosikymmenet sarka-auroilla päin *****a kynnetyt päisteiden reunat joutuu yleensä kaivurilla kaapimaan ojaa myöten luiskaksi.
-
Alapäässä tuollaisesta vallitiestä tulee pato.
Piikkiössä on eräs isäntä laittanut 110-tien ojat salaojaan ja umpeen.
Tästä tapauksesta pitikin sanomani, kun keskustelu meni valtateiden varsille, mutta olitkin ehtinyt ensin!
Eli mistäs pirusta tässä on kyse ja miten tuollaiselle saa luvan? Todella fiksun näköinen ratkaisu sinänsä. Taidettiin samalla lohkolla toteuttaa melkoisesti muitakin perusparannustoimenpiteitä samalla, jos oikein muistan.
-
Alapäässä tuollaisesta vallitiestä tulee pato.
Piikkiössä on eräs isäntä laittanut 110-tien ojat salaojaan ja umpeen.
Tästä tapauksesta pitikin sanomani, kun keskustelu meni valtateiden varsille, mutta olitkin ehtinyt ensin!
Eli mistäs pirusta tässä on kyse ja miten tuollaiselle saa luvan? Todella fiksun näköinen ratkaisu sinänsä. Taidettiin samalla lohkolla toteuttaa melkoisesti muitakin perusparannustoimenpiteitä samalla, jos oikein muistan.
Jos se viljelijä on Telia-Soneralla töissä.
Kyseinen firma saa rakentaa tiealueelle puhelinkoppinsakin. Telia-Soneran tyyppi vain soittelee
ilmoitusluonteisesti kaverilleen Destiaan niin homma toimii.
-
Alapäässä tuollaisesta vallitiestä tulee pato.
Piikkiössä on eräs isäntä laittanut 110-tien ojat salaojaan ja umpeen.
Tästä tapauksesta pitikin sanomani, kun keskustelu meni valtateiden varsille, mutta olitkin ehtinyt ensin!
Eli mistäs pirusta tässä on kyse ja miten tuollaiselle saa luvan? Todella fiksun näköinen ratkaisu sinänsä. Taidettiin samalla lohkolla toteuttaa melkoisesti muitakin perusparannustoimenpiteitä samalla, jos oikein muistan.
Jos se viljelijä on Telia-Soneralla töissä.
Kyseinen firma saa rakentaa tiealueelle puhelinkoppinsakin. Telia-Soneran tyyppi vain soittelee
ilmoitusluonteisesti kaverilleen Destiaan niin homma toimii.
Ei oo Soneralla.
Salaojittajat on tainneett olla tolla tilalla yhtäpäätä jo useamman vuoden.
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
Onko sulla kaikki pellot padottu niin, ettei esim. sulamisvedet mene keväällä pintavaluntana ojiin? ::)
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
onks mun tehtävä padot,tukittava ojat vai kaivettava toinen oja pellon puolelle.En oo nääs mikään tasamaan tallaaja.Pellot on harjupeltoja ja ainoat ojat ovat piiriojia joko toisessa laidassa tai molemmissa laidoissa.riippuen paikasta.Suot ovat asia erikseen,nehän ei ookkaan ku suopeltoja.
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
Onko sulla kaikki pellot padottu niin, ettei esim. sulamisvedet mene keväällä pintavaluntana ojiin? ::)
Itseasiassa missään ei taida mennä sulamisvesiä pintavaluntana ojiin eikä se tuota mitään ongelmia. taitaa tarkemmin ajateltuna yksi 0,5 hehtaarin lappu olla että on niin jyrkkä että valuu suoraan. Jotkut joenrantatörmät on sitten asia erikseen. mulla vaan on jotenkin muistikva että tällainen joku suositus on olemassa mutta se ei "onneksi" taida olla säädös. Hieman kuitenkin miettisin pellon pintaa jos paljon ilmenee pintavaluntaa. onhanse kuitenkin suoraa humuksen ja ravinteiden liikuttelua.
-
Vemssi on allasmiehiä.....
;D
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
Onko sulla kaikki pellot padottu niin, ettei esim. sulamisvedet mene keväällä pintavaluntana ojiin? ::)
Itseasiassa missään ei taida mennä sulamisvesiä pintavaluntana ojiin eikä se tuota mitään ongelmia. taitaa tarkemmin ajateltuna yksi 0,5 hehtaarin lappu olla että on niin jyrkkä että valuu suoraan. Jotkut joenrantatörmät on sitten asia erikseen. mulla vaan on jotenkin muistikva että tällainen joku suositus on olemassa mutta se ei "onneksi" taida olla säädös. Hieman kuitenkin miettisin pellon pintaa jos paljon ilmenee pintavaluntaa. onhanse kuitenkin suoraa humuksen ja ravinteiden liikuttelua.
Taitaa olla taas niitä kulttuurieroja... Täällä vuoristoisemmalla C-alueella, missä 15 metrin korkeuserolla varustettu pelto on tasamaata, on pintavalumien blokkaaminen vähintäänkin.... ööö... haasteellista. ::)
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
Onko sulla kaikki pellot padottu niin, ettei esim. sulamisvedet mene keväällä pintavaluntana ojiin? ::)
Itseasiassa missään ei taida mennä sulamisvesiä pintavaluntana ojiin eikä se tuota mitään ongelmia. taitaa tarkemmin ajateltuna yksi 0,5 hehtaarin lappu olla että on niin jyrkkä että valuu suoraan. Jotkut joenrantatörmät on sitten asia erikseen. mulla vaan on jotenkin muistikva että tällainen joku suositus on olemassa mutta se ei "onneksi" taida olla säädös. Hieman kuitenkin miettisin pellon pintaa jos paljon ilmenee pintavaluntaa. onhanse kuitenkin suoraa humuksen ja ravinteiden liikuttelua.
Taitaa olla taas niitä kulttuurieroja... Täällä vuoristoisemmalla C-alueella, missä 15 metrin korkeuserolla varustettu pelto on tasamaata, on pintavalumien blokkaaminen vähintäänkin.... ööö... haasteellista. ::)
On myös savitasangolla, kun jäiseltä pellolta sulaa kolmeen päivään 60 senttiä lunta, vettä on aivan joka paikassa sen n.10 senttiä, ja voin kertoa, että se ei salaojiin mene, vaan sellainen vesilautta lähtee justiinsa siihen suuntaan, minne pieni kallistus on. Muutama päivä tastä, saatta routa ja jääkerros pellon pinnassa sulaa ja salaojiin jatkuu loppurippeiden matka. Paikallinen salaojasuunnittelijakin kerran sanoi, että ei veden suuntaa voi määrätä, se menee sinne, minne sen on helpoin mennä!
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
Onko sulla kaikki pellot padottu niin, ettei esim. sulamisvedet mene keväällä pintavaluntana ojiin? ::)
Itseasiassa missään ei taida mennä sulamisvesiä pintavaluntana ojiin eikä se tuota mitään ongelmia. taitaa tarkemmin ajateltuna yksi 0,5 hehtaarin lappu olla että on niin jyrkkä että valuu suoraan. Jotkut joenrantatörmät on sitten asia erikseen. mulla vaan on jotenkin muistikva että tällainen joku suositus on olemassa mutta se ei "onneksi" taida olla säädös. Hieman kuitenkin miettisin pellon pintaa jos paljon ilmenee pintavaluntaa. onhanse kuitenkin suoraa humuksen ja ravinteiden liikuttelua.
Taitaa olla taas niitä kulttuurieroja... Täällä vuoristoisemmalla C-alueella, missä 15 metrin korkeuserolla varustettu pelto on tasamaata, on pintavalumien blokkaaminen vähintäänkin.... ööö... haasteellista. ::)
On myös savitasangolla, kun jäiseltä pellolta sulaa kolmeen päivään 60 senttiä lunta, vettä on aivan joka paikassa sen n.10 senttiä, ja voin kertoa, että se ei salaojiin mene, vaan sellainen vesilautta lähtee justiinsa siihen suuntaan, minne pieni kallistus on. Muutama päivä tastä, saatta routa ja jääkerros pellon pinnassa sulaa ja salaojiin jatkuu loppurippeiden matka. Paikallinen salaojasuunnittelijakin kerran sanoi, että ei veden suuntaa voi määrätä, se menee sinne, minne sen on helpoin mennä!
Verellä on notkia selekä tuumas isäntä ku perunakellari tulvi.
-
Nyt kun lueskelin tuolta metsä-osiosta vemssin ajatusmaailmaa, ymmärrän paremmin tän päistevouhotuksenkin. ;D ;D ;D
-
Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä.
Onko sulla kaikki pellot padottu niin, ettei esim. sulamisvedet mene keväällä pintavaluntana ojiin? ::)
Itseasiassa missään ei taida mennä sulamisvesiä pintavaluntana ojiin eikä se tuota mitään ongelmia. taitaa tarkemmin ajateltuna yksi 0,5 hehtaarin lappu olla että on niin jyrkkä että valuu suoraan. Jotkut joenrantatörmät on sitten asia erikseen. mulla vaan on jotenkin muistikva että tällainen joku suositus on olemassa mutta se ei "onneksi" taida olla säädös. Hieman kuitenkin miettisin pellon pintaa jos paljon ilmenee pintavaluntaa. onhanse kuitenkin suoraa humuksen ja ravinteiden liikuttelua.
Taitaa olla taas niitä kulttuurieroja... Täällä vuoristoisemmalla C-alueella, missä 15 metrin korkeuserolla varustettu pelto on tasamaata, on pintavalumien blokkaaminen vähintäänkin.... ööö... haasteellista. ::)
On myös savitasangolla, kun jäiseltä pellolta sulaa kolmeen päivään 60 senttiä lunta, vettä on aivan joka paikassa sen n.10 senttiä, ja voin kertoa, että se ei salaojiin mene, vaan sellainen vesilautta lähtee justiinsa siihen suuntaan, minne pieni kallistus on. Muutama päivä tastä, saatta routa ja jääkerros pellon pinnassa sulaa ja salaojiin jatkuu loppurippeiden matka. Paikallinen salaojasuunnittelijakin kerran sanoi, että ei veden suuntaa voi määrätä, se menee sinne, minne sen on helpoin mennä!
Sama pohjanmaalla, maa on usein roudassa kun kylvöjä aloitellaan ja lumien sulamisesta aikaa usein toista kuukautta. Vedet menneet pintavaluntana, salaojiin menee sitten ne lätäköt, joita ei missään nimessä saisi pelloilla olla. Niiden kuivumista saa odotella keväisin kauan...
Pintavesiä ei saa johtaa pientareen LÄPI, eli kyntää ei saa ojasta saakka. Pientareen korkeutta ei oo määritetty, ja mitä matalampi, sitä parempi. Pintavedet pitää saada pintavaluntana ojaan, tai sitten niskakaivoilla pois pelloilta.
Menneenä kesänä näki jollei pinnan muotoilu ollut kunnossa, vettä tuli niin paljon, ettei minkäänlainen salaojitus auttanut tulvaan. JOS pelloilla olisi ollut "pientareet", vahingot olisi olleet paljon suurempia. Tärkeintä että piennar ehjä ja pintavalunnan määrä paikkaansa pysyisi hallinnassa kun maa sulaa. Ettei tartte tehä kovin suuria maansiirtotöitä vuosittain...
-
Miten on raatilaiset saanu noi päisteet pidettyä kasvukunnossa. Hieman on ollu jo mielestäni pidemmän aikaa näkyvissä että pellon ulkoreunoja ei saada oikasti kasvamaan. Tähän suurimmat syyt on sotkemiset isoilla koneilla käännöksissä, usein varjostava metsä ja muuten märkä maa.
Yksi ratkaisumalli olisi se neljä metrinen tie pellon ympäri ja koneet liikuisi suoraan tielle ja sitten vasta kääntyis. Sitten saisi miettiä että perutaako ja lähtee viereistä takaisin vai meneeko jonkin matkan päästä vasta takaisin.
käytännössä ammattitaidolla mahtuis kaikki maatalouskonet näin tekemään eikä tarvita niitä hehtaarien päisteitä.
Päisteiden osuus kokonais pinta-alasta on kuitenkin todella suuri joten ehkä asialle kannattaa suoda muutama ajatus.
Mites vemssin rojekti etenee? Onko rahkamättäät laastittu tienpohjaks 25motin paskakärrylle ja nyt sesonkina rallattu 50motin noukinvaunulla pitkin mettänpohjaa? Ruiskutuskin vissiin ajankohtasta ja käännökset helppo tehdä päistetiellä.
-
Nevalla päisteet kasvaa perusmaata paremmin kun ovat tiivistyneet riittävästi ;D kovan maan ongelmia nämä tämmöiset tiivistymät.
Jaaha tämä mies on syöny saippuaa ja haljennu. Mustannu ittensä ku liian kauan uunissa pidetty rypsiporsas. :o :o