Harrastuksista (ja harrastavista ystävistä) pitää maksaa... Tuli kysely, voisiko arktisesta ohrasta tehdä mallasta? Pikainen katsaus kertoi, että kaksitahoisista aikaisin Saana on sekin aika riskirajoilla täällä 4-vyöhykkeellä. Toisaalta lajittelutappio ei täällä märehtijöiden luvatussa maassa ole suurikaan ongelma; loput voi aina työtää rehuksi. Vaikka puoletkin, niin ei juuri haittaa.

Mutta onko noissa monitahoisissa, aikaisimmissa (tyyliä Wolmari) jotain muita ongelmia, jotka vakavasti haittaavat tätä mallastusta? Voiko vain lajittelijaan laittaa jotain tuosta siilosta ja kaverit pääsisivät mallastamaan (kuulemma onnistuu ihan kylppärissä, lattialämmitys kun on) ja panemaan (olutta)? Jos jossain olisi joku hyvä teksti ohralajikkeista, niiden ominaisuuksista (noin yleisellä tasolla) jne., niin ottaisin mielelläni linkkejä vastaan. Paitsi suomeksi ja savoksi, myös englanti-ruotsi-saksa kielinä OK.

Tuolla pääsee varmaan aika pitkälle?

http://vikingmalt.fi/wp-content/uploads/2015/08/mallasohraopas_printtiversio_web_140505.pdf

En tiedä onko näissä:
Sadon 2016 mallasohran sopimuslajikkeet ovat Barke, Scarlett, Tipple, Harbinger, Fairytale, Trekker, Charmay, Saana ja Polartop. Koelajike Overturen hyväksyntä kotimaiseen käyttöön ratkeaa tammikuussa.

Muuta pointtia kuin että ovat yleensä matalan valkuaisen lajikkeita, vai lieko niissä jotain muuta etuakin makuun nähden...

Tuolla pääsee varmaan aika pitkälle?

http://vikingmalt.fi/wp-content/uploads/2015/08/mallasohraopas_printtiversio_web_140505.pdf

En tiedä onko näissä:
Sadon 2016 mallasohran sopimuslajikkeet ovat Barke, Scarlett, Tipple, Harbinger, Fairytale, Trekker, Charmay, Saana ja Polartop. Koelajike Overturen hyväksyntä kotimaiseen käyttöön ratkeaa tammikuussa.

Muuta pointtia kuin että ovat yleensä matalan valkuaisen lajikkeita, vai lieko niissä jotain muuta etuakin makuun nähden...

Barkessa ainakin on se hyvä puoli, ettei rasita peräkärryn renkaita.

-SS-

Täsmennetäänpä vielä: voisiko esim. Wolmarista saada lajittelemalla mallastukseen kelpaavaa jyvää?

Täsmennetäänpä vielä: voisiko esim. Wolmarista saada lajittelemalla mallastukseen kelpaavaa jyvää?

Enpä usko, että riittää pelkkä lajittelu, lajiketieto varmaan myös vaikuttaa, maltaassa on muutakin tarvittavaa panimomestarille tärkeitä ominaisuuksia kuin jyväkoko ja alhainen valkuainen, tärkkelyksen rakenne, ensyymit, itämisen herkkyys, kuoret, muut uuteaineet, ym. Luulisin, että mallastuskokeissa määritellään perinnöllisesti sopivat  lajikkeet, ja niistä sitten tehdään mallaskauppaa.

Barkella pari vuotta yritin täyttää sopimusta, aivan liian korkea valkuainen, kuivuuteen kuoli aina.

-SS-

Sanoisin, että kotimallastuskokeiluihin käy raaka-aineeksi mikä tahansa hyvin itävä ja homeista vapaa ohra. Kotimallastuksessa on niin monta kysymysmerkkiä, jota ei pysty tarkoin kontrolloimaan, että siitä vaan kokeilemaan. Monitahoisissa lajikkeissa on usein myös 2-tahoisia korkeammat entsyymiaktiivisuudet, joka kotipanimossa on plussaa. Idättäminen on kotioiloissa mallstusprosessin helpoin vaihe. Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun ruvetaan kuivaamaan ja paahtamaan tavaraa siten ettei se pääse homehtumaan, ja että entsyymit säilyvät elossa. Ihan pikku erä onnistuu vaikka paistinpannulla tai leivinuunissa. Turhaan ei ollut ennen muinoin erilliset suuret mallassaunat joka maalaistalossa. Kipinässä istuttiin muutama vuorokausi putkeen ja saaliina sitten muutamia satoja kiloja mallasta. Nälkä ja varsinkin jano pisti näkemään vaivaa vähän toisella tavalla. Nykyisin kun selviää kuittaamalla keskaripullon Siwasta.

Vaihtoehtona itse mallastamiselle voit tarjota vaihtoehtoa käyttää 10-20% mallastamatonta ohraa kaupallisen maltaan seassa. Ei pitäisi muuttaa paljoa valmistusprosessia, ja voi sitten kuitenkin sanoa, että olut tulee omalta pellolta.