onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa 
Juu räknätty on. Yllättävän äkkiä tienaa lomamatkan etelään 
Mutta on räknätty sitäkin että pelkästään tuon takia ei kannata vaihtaa, vaan sitten kun kalusto on vaihtoiässä. Muutoin se säästö menee kauppiaan taskuun.
Räknätty on myös sitäkin että raskaassa vedossa esim, nämä raputtomat vie 2-5l h enemmän, kuin kova aski. Räknäämistä riittää edelleen.
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.
Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 
Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.
Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.
Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä.
https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
Ihan vaan vinkiksi että koneesta lähtee n.100 hevosvoimaa... Luulen et se juutuupin valtra menee pintakaasulla
suhteessa liejupytyn vetoon maantiellä. 
Ensinnäkin itse on tullu noin 2000h tuntia tullu vedettyä VRG,tä niin tiedän että ei mene tuo ässä pinta pintakaasulla.
Mietippä asiaa näin jos otetaan suhteessa saman kokoinen veturi VRG eteen kuin se sinun 309 noissa töissä. ja kumpikin ajaa 10h työpäivän niin kuinka paljon on se % prosentti osuus jonka tarvitsee liejun ajossa 70-90% koneen tehosta ja kuinka paljon on tyhjänä ajon osuus.
Verrattuna mainitsemaani työhön.
10 tunnin aikana vetää noin 20km tietä auki. Tienpäässä ympäri ja menoksi eli 70-90% teho otetaan noin 9h 45min 15 kahvitauko kääntyessä on jouto käyntiä.
Lietteen ajossa kuormanhaku tuskin on niin paljon tehoa tarvitsevaa kuin vienti. eli haen keskitehontarvetta työssä ja sitä kautta kokonaiskulutus vertailua. ns portaattoman ja perinteisen vaihteiston välillä, missä kulkee se raja. Koska on totuus että raskaassa vedossa kulutus kääntyy portaattoman tappioksi.
Suurentehon ja ns kevyentyön suhdetta räknäämällä mietin mikä on sopivin kones työhön. Koska edelleen siitä ei pääse mihinkään että kun suuren tehon osuus kokonaistyöstä kasvaa tietyn tason yli niin portaaton vaihteisto ei olekkaan se taloudellisin vaihteisto.
esim. erään kollegan portaaton vie 3l/h enemmän kuin samanmerkkinen ja samankokoinen ns. tavallinen vaihteisto. jos 1000h /v kertaa 3l = 3000l/v kertaa 6v = 18000l polttoainetta. ei tämä tämän kummoisempaa raketti tiedettä ole.
Työmaalle siirron osuus on noin 7% kokonaisajosta joten sekin on tullut huomioitava laskelmissa. VRG painaa lisäpainotettuna 9T joten ei sekään ihan ilman kulje vaikka terä on ilmassakin.
