mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo? itellä huutelua kuuloo kun nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari, jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä. sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms.. mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin. suorakylvimiä ei kylällä käy.
Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.
Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.
Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.
Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.
Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!
Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on
väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ? Tosiasiassa se
väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella. Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on
stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi) hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.
Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.
Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.
Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:
Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.
A on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa
Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.
-SS-