Oliko se HK:lla taanoin töissä eräs ukko ,jonka hommiin kuului seurata materiaalivirtoja. Jos tällä viikolla välitettiin esim 5000 porsasta ,15-16 vk:n kuluttua piti olla markkinat 5000 lihasian suuruiselle teurasmäärälle lisättynä vakiintunut yhdistelmätuontanto. Homma  toimi kohtuullisesti tai ainakin paremmin kuin nyt; nyt teurastarjonta tulee aina yllätyksenä. Oikeasti kysymys ei ole hirveän vaikeista asioista, mittatakaava on vaan tilatasoa isompi. Nyt  tuntuu, että ketään ei oikeasti kiinnosta, seuraillaan vaan sivusta mitä tapahtuu. 90- luvulla toiminut materiaalivirtojen ohjaus ei toimi enää ollenkaan. Nyt saatetaan ottaa kilpailumielessä iso tuottaja, vaikkei markkinoinnista ole tietoa, tai vielä pahempi, saatetaan yllyttää laajennukseen.

Silloin kun 141-tukea vielä isommin maksettiin, sai teurastamot kyllä siitä tuesta oman osansa ostamalla sikaa halvalla. Runsasta tulosta kätkettiin sitten tekemällä "strategisia siirtoja"  Venäjällä , Puolassa, Tanskassa ja Ruotsissa, kun ei tulosta kehdattu tuottajille näyttää. Tämä strategia ei koitunut tuottajan parhaaksi. Toimiala hiipuu, kulut on ennallaan ja lihanjalostus on vaikeuksissa. Viimeistään nyt olisi aika verrata myös suomalaisen sianlihan jalostuksen kuluja eurooppalaiseen vastaavaan kulutasoon, tuottajan toimien vastaavaa vertailua meille on jo innokkaasti tarjoiltukin.


Maailma muuttuu. Auttamatta tulee mieleen kun katsoo esim Nokian eloonjäämistaistelua, että kaikilla toimialoilla on nousukiitonsa, kukoistuksensa ja sitten alkaa lasku... Kun ei vaan olisi sikatalous samassa laskutrendissä. Jos viljan ja soijan hinta ei laske (miksi laskisi?) ja samaan aikaan lihan hinta ei nouse, tai oikeammin se on noussut jo ja nyt taitaa laskea, tää taisi olla tässä.

Sulla on varmaan senverran tuore kone ettei siinäole nostosylinterien y.päässä säätöä? Ekoissa jc.-koneissa semmoinen muistaakseni oli. Jos kone on tyhjä ja nousee ja laskee epätasaisesti ,joskus auttoi kun painoi vaseliinia runsaasti pyörälohkojen etupään niveleen. Ovat myös tehtaalla asenneleet letkuihin jatkonippoja jotka ovat liian ahtaat ja se aiheuttaa hidasta nosto- ja laskuliikettä, mutta se ei vissiin tässä ole syynä.

Kysäseppäs vaikka Biowatilta tai joltain Vapolta tai joltain urakoitsijalta ,joka noitten kantojen kanssa touhuaa, että paljonko poisto maksaa ja mitä niistä saa kun ne myydään tienvarresta. Sitten voi jo puunostajakin innostua. Ei parane antaa heti periks. Se jyrsinmies on yleensä jo kaukana kun sää kokoilet vielä niitä varpuja...

Eikös kannot ja oksat saa nykyään hävitettyä metsän puukaupan yhteydessä niin että ne korjaa oksat pois ja nostaa ja ajaa kannot kasalle. Vaikka puut jo olis pois, kannattaa melkein slti ajattaa kannot ja oksat ensin pois, tulee parempi lopptulos ja menee sitten ehkä jo kertajyrsinnällä. Tuolloin ei pitäis olla nappuloistakaan jälkeenpäin niin paljon harmia.

joku 1.80 kilolta ainakin. luulis kannattavan taas ku vähän aika sitten oli 1.40."

Olisko porsas jonkun 66 euroa ja olisko rehut jonku 65 euroo? Yhteensä 131 euroo. Jos myyt sikas 80 kilosena, on pohjalla kuluja 1,64/ kg. Sitten alkaa sikalan lämmitys, vesi, lääkintä ja joskus joku kuoleekin... Hoitotyö ja kate...  Vaikka TOTEUTUNUT keskihinta olis 1,84, jää noille 16 euroa/ sika. Laskelma edelyttää ilmaista sikalaa. Ei kyllä luuluis kannatavan.

Tuntuu, ettei paljon minkäänmoista... Lattiaraapat+ vermeet maksaa 50-75.000 e. Sitten on noita irtopohjallisia kippaustaskuja esim 2*3 m, niistäkin pyydetään laitetoimituksen osalta jo 45.000,- . Sitten siihen rakennus päälle helposti alk.1000,- /m2. (itsetehden) . Tuntuu, että näihin saa nykyään uppoamaan rahaa vaikka kuinka paljon. Tilannetta ei yhtään auttanut ,että MT:ssä oli loppuvuodesta tietoa, että näihin saa avustusta 35%, mutta kun ei todellisuudessa saa. Laitevalmistajilla on kans tää 35% "tiedossa" ja ne yrittää sillä nyt rahastaa. Perineiset laatikostokerit on sitte vissiin halvempia . http://www.puuenergia.fi/koneet.htm

Jd 925 ei,jd 935 ei, jd 942 ei, jd 952 KYLLÄ, mutta se ei olekkaan ihan pikkupuimuri... Syitä en käy tässä kertomaan ,mutta kokemusta 942- mallista. Siitä lähtien on ollut sr680,sr2045 ja sr2065.

Onko koneessa jälkihara?

On kyllä. Siitä on mielestäni apuakin. Ongelmat syntyvät silloin kun ajetaan vantaat ilmassa (ja hara) jo kylvetyn päällä. Tällöin isompi kuorretusriski. Takapyöräkone on mielestäni yleensäkin tarkempi oikeasta kylvöajankohdasta (mulloksen kosteus savella), sivupyörakoneella ei niin tarkkaa.

Onko sulla laahavantailla?

Millä veturilla kiskot 4m?


Juu, laahavannaskone. On kiskottu jopa 6400 valtralla ta sitten vähä isommalla. Voima piisaa kyllä, noin leveällä koneella ei ole pakko ajaa lujaa, 10 km/ h riittää, pääasia että kone liikkuu. Valmista tulee päivässä useamman kymmenen ha , päivän pituuden mukaan. Homma tehostuis vielä jos tois tavarat pellonpäisteeseen, nyt haettu kotoa.  Sileillä kumeilla varustettu kone kuorrettaa jonkinverran (savilla). Ongelma on pahin päisteissä, mutta se poistui viime keväänä, kun ajettiin päisteet viimeksi. Tr-kuvioiset kumit visiin paremmat tässä suhteessa.

Mistä johtuu että jc 4 m kiertokokeen mukaan kylvää toiselle puoliskolle 10-15 kg/ha enemmän? On naapurilla sama juttu.Muuten varma perusrauta ja ostaisin samallaisen uudestaan.

  No Bioire varmaan onkin parhaasta päästä....

Olisin vielä kysynyt, että onko teillä tiedossa ketään l. keskuksen automaatiokeskuksen tekijää. Mahtaako tulla ns. kaupalliset tehdasvalmisteet kyseeseen, jos ei ole ko firmasta ostamssa nyt koko uutta lämmityskalustoa?

Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.

Hiukan yli 200 hv tapista tällä hetkellä (ed. omistaja viritti, en siksi muista tarkkaan) Isomman vallun pumppu ja visiin suutinputket vaihdettu, ei kuuleria. Hienosti kulkee, kun muistaa ajella varovasti.