Kuinkas monta kerrosta pahnapaaliin pitää vetästä muovia päälle, jotta voi säilyttää pihalla?

Pyöreä 0 kerrosta on kaikkein paras. Paali niin päin kun se paalaimesta tippuu, jos paaleja siirtelee niin päädyt kiinni toisiinsa. Jos on jotain rimoja heittää alle niin että on irti maasta niin ei pilaannu yhtään. Paalijonojen väli ainakin parikymmentä senttiä niin ei jäädy kiinni toisiinsa. Jos verkot ottavat yhteen niin molempiin paaleihin tulee jonkun verran kosteutta. Olkipaalien käärinnällä on se etu että paaleja voi pinota ilman että tarvitsee kattoa päälle. Käärittyihin paaleihin ei pidä tuleman reikiä jollei paalit ole tosi kuivia.

Oljen ravinteilla on vissi rahallinen arvo. Ja tämä arvo on vain noussut lannoitteiden hintarallin mukana. Eritoten kivennäismailla myöskin kasvinjätteiden edustamalla humuksella on koko peltoekosyteemin toiminnan kannalta merkitystä. Siitäkin huolimatta että olki olisi hyvä lisä näille hiesuille, olen jonkun vuoden paalannut osan oljista myyntiin. Noin 270 kg kanttipaalissa oljen hintana on 2-3 €. Paalihinta tienvarressa, peiton alla 16-17 € kpl. Kaupaksi ovat menneet. Mieluusti vaihtaisin tosin lantaankin. Täältä B-alueelta on vain ajettu kadotukseen koko karjatalous...

Kun sianpito loppui, niin jäi halliin seisomaan 125 luomurukiin pyöröpaalia. Soitin yhdelle luomuemolehmätilalliselle, pyysin 700€ koko kasasta, ja kysyi vain että koska saa hakea.
Mykora maksoi ja haki ennen, mutta nyt ei mene enää tavaraa pohjattomasti venäjälle kuten ennen, eli eikiitosta kauppaavat.
Eli hinta oli 5 erkkiä per paali. Tietysti juju oli siinä, että ostaja ei voi käyttää muuta kuin luomupahnaa, markkinat on siis rajalliset. Taviksesta vois ajatella että jos paalauskustannukset saa, niin hyvä on. Tosin miksi antaa pois pahnaa, joka sisältää ravinteita ja maatuessaan tuottaa peltoon humusta ja parantaa maanrakennetta?
Ymmärtääkö muuten kukaan miksi pahnoja pitää polttaa? Se on käsittämättömän haaskaavaa touhua!

Kun sianpito loppui, niin jäi halliin seisomaan 125 luomurukiin pyöröpaalia. Soitin yhdelle luomuemolehmätilalliselle, pyysin 700€ koko kasasta, ja kysyi vain että koska saa hakea.
Mykora maksoi ja haki ennen, mutta nyt ei mene enää tavaraa pohjattomasti venäjälle kuten ennen, eli eikiitosta kauppaavat.
Eli hinta oli 5 erkkiä per paali. Tietysti juju oli siinä, että ostaja ei voi käyttää muuta kuin luomupahnaa, markkinat on siis rajalliset. Taviksesta vois ajatella että jos paalauskustannukset saa, niin hyvä on. Tosin miksi antaa pois pahnaa, joka sisältää ravinteita ja maatuessaan tuottaa peltoon humusta ja parantaa maanrakennetta?
Ymmärtääkö muuten kukaan miksi pahnoja pitää polttaa? Se on käsittämättömän haaskaavaa touhua!

Pahnoja yleensä poltetaan siksi että niistä pääsee eroon. Ihan hirmuinen ruis rapamaalla, alitehoinen tappuri, tylsämielinen silppuri ja hätyyttelevä työnantaja on muunmuassa asioita jotka painostavat pääsemään pahnasta eroon.

Kun sianpito loppui, niin jäi halliin seisomaan 125 luomurukiin pyöröpaalia. Soitin yhdelle luomuemolehmätilalliselle, pyysin 700€ koko kasasta, ja kysyi vain että koska saa hakea.
Mykora maksoi ja haki ennen, mutta nyt ei mene enää tavaraa pohjattomasti venäjälle kuten ennen, eli eikiitosta kauppaavat.
Eli hinta oli 5 erkkiä per paali. Tietysti juju oli siinä, että ostaja ei voi käyttää muuta kuin luomupahnaa, markkinat on siis rajalliset. Taviksesta vois ajatella että jos paalauskustannukset saa, niin hyvä on. Tosin miksi antaa pois pahnaa, joka sisältää ravinteita ja maatuessaan tuottaa peltoon humusta ja parantaa maanrakennetta?
Ymmärtääkö muuten kukaan miksi pahnoja pitää polttaa? Se on käsittämättömän haaskaavaa touhua!

Ravinteet pysyvät, vaikka oljet polttaisikin. Joskus Jokioisilla oli koe, jossa vuosittain yhdeltä ruudulta korjattiin oljet ja levitettiin kolmannelle ruudulle. Toiselle ruudulle jätettiin oljet paikalleen. Eli kolmosruudulle tuli tuplaoljet ja ykkösestä kerättiin. 20 vuoden jälkeenkään ei ruutujen välillä ollut eroa multavuudessa.

Jos joku vielä muistaa ajan, jolloin lannoitesuunnitelmia tehtiin käsin tai korkeintaan lannoitetulkki nimisellä dos-pohjaisella ohjelmalla, niin niissä laskelmissa ainakin otettiin huomioon se, onko oljet kerätty vai ei. Olkien mukana joka tapauksesa poistuu ravinteita, niin ainakaan minun pelloiltani ei olkea kerätä maksutta. Poikkeuksen tekee tietenkin se, jos oljet ovat ongelmaksi esim kuokkauksessa tai muussa toiminnassa.

Lujassa meinaa oljet olla, sadesyksy tulossa ja apulannan hinnat nousussa, ei meinaa saada rahallakaan. 

Jos joku vielä muistaa ajan, jolloin lannoitesuunnitelmia tehtiin käsin tai korkeintaan lannoitetulkki nimisellä dos-pohjaisella ohjelmalla, niin niissä laskelmissa ainakin otettiin huomioon se, onko oljet kerätty vai ei. Olkien mukana joka tapauksesa poistuu ravinteita, niin ainakaan minun pelloiltani ei olkea kerätä maksutta. Poikkeuksen tekee tietenkin se, jos oljet ovat ongelmaksi esim kuokkauksessa tai muussa toiminnassa.

Oli jossain ohjelmassa sellainenkin kohta kun runsas olki kynnetty maahan = typpimäärään +10kg ja oljet korjattu = typpimäärästä pois 10kg. Jos ei olkien kyntämistä maahan koe ittensä kiusaamisena niin kannattaa ne kyntää mutta mitään siitä ei hyödy. Jos levittää turvelantaa savikolle niin se parantaa maata, ei mikään olkimassa.

Oli jossain ohjelmassa sellainenkin kohta kun runsas olki kynnetty maahan = typpimäärään +10kg ja oljet korjattu = typpimäärästä pois 10kg.

Mitäs nollavaihtoehdossa tehtiin? Kultivoitiin?

Lainaus käyttäjältä: rene - 26.08.08 - klo:21:02

Oli jossain ohjelmassa sellainenkin kohta kun runsas olki kynnetty maahan = typpimäärään +10kg ja oljet korjattu = typpimäärästä pois 10kg.

Mitäs nollavaihtoehdossa tehtiin? Kultivoitiin?

Ei ollut sellaista vaihtoehtoa. Oli vain mahdollista rastittaa kohta oljet kerätty tai runsas olkisato mullattu. Taitaa olla jo kohta 10 vuotta tuosta. Agrineuvos oli muuten ohjelman nimi.

Oli jossain ohjelmassa sellainenkin kohta kun runsas olki kynnetty maahan = typpimäärään +10kg ja oljet korjattu = typpimäärästä pois 10kg.

Kemiran apulantaoppaassa on samat ohjeet jos oikein muistan.

Alholmens Kraft Pietarsaaressa ostaa olkipaaleja, oli ilmoitus paikallislehdissä viikolla, vaatimuksena "kuiva" ja haettavissa yhdistelmällä. Maksavat vajaa 20€/tonni priimasta, mutta vähentävät kosteudesta ja kuljetusmatkasta. Veikkaisin että hinta tippuu reiluun puoleenväliin, jos normaali kosteus ja kuljtus 50 km. Eli hädin tuskin saa paalauksen maksettua.

periaatteessa maahan kynnetty olki vähentää typen määrää, koska oljen hajotuksessa kuluu sitä. mutta jos olki on kynnetty vuosi vuoden jälkeen niin edellisvuoden oljessa ollut typpi on nyt käytössä.

Lainaus

Oli jossain ohjelmassa sellainenkin kohta kun runsas olki kynnetty maahan = typpimäärään +10kg ja oljet korjattu = typpimäärästä pois 10kg.

Kemiran apulantaoppaassa on samat ohjeet jos oikein muistan.

Alholmens Kraft Pietarsaaressa ostaa olkipaaleja, oli ilmoitus paikallislehdissä viikolla, vaatimuksena "kuiva" ja haettavissa yhdistelmällä. Maksavat vajaa 20€/tonni priimasta, mutta vähentävät kosteudesta ja kuljetusmatkasta. Veikkaisin että hinta tippuu reiluun puoleenväliin, jos normaali kosteus ja kuljtus 50 km. Eli hädin tuskin saa

paalauksen maksettua.

Sievistä keskimäärin 6 eur paali 

Hyviä välejä kannataa pitää naapuriin,älä ole itsekäs ja laske  mitä häviät.Kaikkea ei voi mitata rahassa.

oliet poltetaan monesti sen takia että kun ne joutuu kerätä pois kun nurmi alla ja aina ei käyttöä oljelle. ainakaan tarpeeksi.