Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.

Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.

Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.

Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene,  keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.

Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.

Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!

Petri

Hei.

Täällä on 280 nostolaite niittomurskain ja sille kaverina 420 jf karhotin. Mielestäni oiva pari, joskus karhotan kaikki joskus vain reunakierrokset 6 kierrosta kahteen eli keskimmäinen ei siirry, kahden karheen kääntö kuivattaa sen mitä yksi liikkumaton sulkee sisäänsä. Osa sarkapeltoina, osa muuten vaan niin jännän mallisia että tekis mieli karhottaa kaikki. Viime kevätsadolla urakoitsija ajoi 2-roottorisella jiiäffällä ja jälki oli kyllä priimaa, hinta vaan pompsahtaa.

Jf 420 on täälläkin, tätänykyä karhotan 320 cm murskan jäljiltä. Nopeuttaa paalausta paljon, varsinkin kiilat saa näppärästi pois. Myöskään peruuttaa ei paalaimen kanssa enää tarvitse. Kääretorttu kerrostumaa en ole havainnut syötössä ollenkaan. Ehkä aivan paksuimmilla apilikoilla jos ei malta tarpeeksi kuivatella.  280 kun aiemmin niitti, ainakin suorilla osuuksilla myös keskimmäiseksi jäävä karho liikkui osittain... nykyisin työkäytäntö ollut että jos tänäiltana niittää, huomenna kun karhottaa, ylihuomenna pääsee paalaamaan todella kuivaa tavaraa...

Viisvuotta sitten ostettiin tuo kaverinkanssa puokkiin,  vuodessa karhotetaan yhteensä kolmensadan hehtaarin tuntumaan, ei paljo pääomakulut vaivaa 

Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.

Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.

Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.

Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene,  keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.

Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.

Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!

Petri

Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 20.04.14 - klo:19:06

Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.

Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.

Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.

Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene,  keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.

Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.

Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!

Petri

Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. 

Tuossa oiva idea.

Mulla oli 320 menopaluu JF, teetin rosterista pellinjatkon toiseen karhotinpeltiin, edestakaisin ajamalla sai karhot niin lähelle toisiaan että sai reilun 3m:n noukkimella noukittua. Ei ollut edes hydrauliikkaa, joka yhteen suuntaan niittävässä välttämätöntä.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 21.04.14 - klo:08:29

Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. 

Tuossa oiva idea.

Mulla oli 320 menopaluu JF, teetin rosterista pellinjatkon toiseen karhotinpeltiin, edestakaisin ajamalla sai karhot niin lähelle toisiaan että sai reilun 3m:n noukkimella noukittua. Ei ollut edes hydrauliikkaa, joka yhteen suuntaan niittävässä välttämätöntä.

Niittomurska on yhdenpuolen niittävä, eli pitäisi tehdä pelteihin hydrauliikkaa. On sitäkin mietitty, mutta en vielä ole innostunut. Saishan tuon varmaan yhdellä kaksitoimisella pelaamaan, mutta sitten talossa olisi mahdollisia niittotraktoreita vain yksi (kolme hydeulosttoa), mikä ei houkuttele.

Yksi yv tuli tuosta pikkukoneen levittämisestä, mietitään sitä vielä. Yksiroottorisen vahva puoli olisi olkien paalauksessa mahdollisuus kasata aika paljonkin sivusuunnassa, mikä sekin olisi joskus houkuttelevaa...

Sarjassamme kysy mitävaan niin vastataan jotain muuta


Eli on kokemusta sekä keskelle karhottavasta sekä paalausraktorin edessä että toisen koneen vetämänä. Pääsääntöisesti yhdistellään kahta karhoa yhdeksi mutta olen ajellu myös sellaisten koneiden perässä mitkä yhdistää kolmea yhteen sekä näitten hyrrien perässä mitkä siirtää vaan sivulle. Mikään edellisistä ei luo ongelmaa itse paalaukseen ja makuasia sitten mihin tyytyy.

Kuitenkin itselle suurempi ongelma on saada kaikissa olosuhteissa täysin puhdasta rehua koneelle. Nää liian isot karhot tulee aina tallattua jossain vaiheessa ja ongelmat eskaloituu kun keli menee haastavaksi.

Tänhetkisen tietämyksen mukaan mikä ei ole ehkä käytännössä toteutettavissa olisi erillinen pöyhin jolla saisi vaikka epäkeskeisesti ajaen kaksi karhoa käännettyä jos on tarvetta nopeuttaa kuivumista ja sitten levennetty noukin matoilla jolla keräisi 3 karhot paalaajaan raktorin perässä ajaen niin että karho kulkis pyörien välistä. Silloin ei haittaisi pehmeys eikä vesi pellolla vaan ruoho nousisi samantien ilmaan ja tekisi ilmassa matkan kohti paalia.

On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa.

On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa.

ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.

Omalle kohdalle jos miettisin niin vakavasti harkitsisin tuota entisen karhottajan levittämistä , sillä varauksella että karhosta tulee vieläkin levittämisen jälkeen tasapaksu eikä ns. kahta makkaraa vierekkäin, tosin uskon jotta 30 sentin levityksellä ei tee tätä ongelmaa vielä.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 21.04.14 - klo:16:19

On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa.

ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.

Äkkiäkös vemssi laittaa karhottimen ohjausvarteen hydraulisylinterin ohjaamaan karhotinta 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 21.04.14 - klo:09:30

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 21.04.14 - klo:08:29

Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. 

Tuossa oiva idea.

Mulla oli 320 menopaluu JF, teetin rosterista pellinjatkon toiseen karhotinpeltiin, edestakaisin ajamalla sai karhot niin lähelle toisiaan että sai reilun 3m:n noukkimella noukittua. Ei ollut edes hydrauliikkaa, joka yhteen suuntaan niittävässä välttämätöntä.

Niittomurska on yhdenpuolen niittävä, eli pitäisi tehdä pelteihin hydrauliikkaa. On sitäkin mietitty, mutta en vielä ole innostunut. Saishan tuon varmaan yhdellä kaksitoimisella pelaamaan, mutta sitten talossa olisi mahdollisia niittotraktoreita vain yksi (kolme hydeulosttoa), mikä ei houkuttele.

Yksi yv tuli tuosta pikkukoneen levittämisestä, mietitään sitä vielä. Yksiroottorisen vahva puoli olisi olkien paalauksessa mahdollisuus kasata aika paljonkin sivusuunnassa, mikä sekin olisi joskus houkuttelevaa...

Tuo hydraulilohkojen puute ratkeaa silppurin torven sähköohjauksen moottorilla.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.04.14 - klo:16:31

Lainaus käyttäjältä: apilas - 21.04.14 - klo:16:19

On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa.

ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.

Äkkiäkös vemssi laittaa karhottimen ohjausvarteen hydraulisylinterin ohjaamaan karhotinta 

Kato Apilas ei ymmärtänyt lukemaansa. Ongelmahan siis ei ole että ei saa karhotettua niin että pääsääntöisesti ei aja karhon päällä kun kyseessä on "pienet" niitokoneen karhot mutta korjuukoneen veturi kulkee ennemin tai vähemmin sen karhotetun suuren karhon päällä ja samalla tallaa sitä. Noukin kyllä noukkii kaiken perässä mutta pehmeellä vastamäessä kuraa tulee todella helposti mukaan rehuun.

Ei 3 normaalia karhoa yhdistettynä vielä polkeennu renkaiden alle, mutkissa pitää olla tarkkana.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 21.04.14 - klo:16:19

On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa.

ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.

Vemssille vain kerron, että nämä jf 320/400 tai ylöläinen kaksihyrräinen 320 ovat juuri siitä kivoja vehkeitä, että voi ajaa toinen karho traktorin mahan alla, se epäkeskeisesti sijaitseva vasemmanpuoleinen hyrrä kelaa viereistä karhoa. Uusi yhteinen karho syntyy traktorin vasemman takapyörän kohdalle. Missään vaiheessa ei tallata karhoa.

Ainakin ylöläisiä (vaiko Nokka, en tiedä) on sellaisiakin, jotka kulkevat symmetrisesti traktoriin nähden. Niissä tallotaan ja perusteellisesti (ellei tyydy pelkkään karhon pöyhintään). Nämä epäsymmetriset ovat niitä, jossa kuljetus- ja käyttöasento ovat erit, pitää käydä tieltä pellolle mennessä kääntämässä se siirtoajon ajaksi taakse taitettu toinen hyrrä taas työasentoon.

Petri