Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Perus ama, bökkeltä L1 ja L2 tarjoukset, minkähän nyt ottas? Ama on 600 halvempi kuin L1, mutta ei oo ainakkaan reunalevitystä. Onko sillä mitään arvoa? L2 taas tonnin kalliimpi, ois järeämpi, suurempi työleveys sekä mahtus 3 säkkii kyydille. Levitysmäärä alkaapi olla sen 120 ha 2-3 kertaa suvessaan... entinen oli 600 d, puotti syksyllä siivet kuin hirvikärpänen konsanaan...
Jos otat Bögballen, niin ota se reunalevityksen kytkentä kaukosäädöllä. Ketuttaa vielläkin kun en ottanut omaani.
Varasi aman, hintaero vaan kasvoi, en keksinyt riittävästi perusteita miks olisin maksanut röllille tonnin tai kaks lisää saadakseen sinisen värin...
On se reunalevitys ihan kiva. 
Samaan pääsee kun pudottaa kierrokset tuhanteen ulkolenkillä 
Mää en ainakaan viitsi käydä sitä vipua siellä kääntelemässä
Tai ajaa vain yhdellä luukulla, eli lautasella... oon myöskin niin laiska etten usko että olisin vipuja jaksanut väänellä... ja pellothan on mulla pelkää reunaa, joten siinäkin mielessä saattas jäädä vivut veivaamatta...
Perus ama, bökkeltä L1 ja L2 tarjoukset, minkähän nyt ottas? Ama on 600 halvempi kuin L1, mutta ei oo ainakkaan reunalevitystä. Onko sillä mitään arvoa? L2 taas tonnin kalliimpi, ois järeämpi, suurempi työleveys sekä mahtus 3 säkkii kyydille. Levitysmäärä alkaapi olla sen 120 ha 2-3 kertaa suvessaan... entinen oli 600 d, puotti syksyllä siivet kuin hirvikärpänen konsanaan...
Jos otat Bögballen, niin ota se reunalevityksen kytkentä kaukosäädöllä. Ketuttaa vielläkin kun en ottanut omaani.
Varasi aman, hintaero vaan kasvoi, en keksinyt riittävästi perusteita miks olisin maksanut röllille tonnin tai kaks lisää saadakseen sinisen värin...
Perus ama, bökkeltä L1 ja L2 tarjoukset, minkähän nyt ottas? Ama on 600 halvempi kuin L1, mutta ei oo ainakkaan reunalevitystä. Onko sillä mitään arvoa? L2 taas tonnin kalliimpi, ois järeämpi, suurempi työleveys sekä mahtus 3 säkkii kyydille. Levitysmäärä alkaapi olla sen 120 ha 2-3 kertaa suvessaan... entinen oli 600 d, puotti syksyllä siivet kuin hirvikärpänen konsanaan...
Matematiikkaa:
Ostopelto 8000 e 15 km päässä, lyhennys 533 e/v korko 400 e/v
Lisäksi lannan ja säiliksen ajo 3,5 h/ha a 60 e yht 210 e/ha. Lisäksi reissut toukoihin, lannoituksiin yms joita ei ole huomioitu.. Tällöin yht. 1143 e/ha
Raivio a 2000 e/ ha vieressä lyhennys 133 e/ha, korko 100e/ha yht. 233 e/ha
Laskinko oikein?
Itse en ole merkittävästi raivannut, enkä taida enää raivatakkaan, mutta jos suuruutta haetaan, ja varsinkin hyviä lohkoja, ei tarvitse ihmetellä miksi hommaa tapahtuu... maastullissa näky muuten olevan ettei eu:ta kiinnosta onko pelto uutta vai vanhaa, tuki riippuu täysin kotimaan politiikasta, halutaanko tuottavuutta kehittää vai ei, vaiko vahdataanko jotain historiatietoa, kuka sattui mitäkin tekemään tiettynä armon vuonna...
Järkevin ratkaisu mielestäni olisi tuon lisäosan maksaminen eläintiheyden mukaan. Tyyliin yhdellä eläinyksiköllä saat hehtaarille korkemman tuen ja loput sitten ilman lisäosaa.
Tuo mun esittämä mallihan ei torppaa ison tilan parinkymmenen lehmän lypsykarjaa. Sen kotieläintilan tuen sais vaan eläinyksiköiden oikeuttamalle pinta-alalle ja loppu ilman.
Tuotahan tavoiteltiin jo Korkeaojan maatalousministerikaudella, vuonna 2004 kun ensimmäisen kerran neuvoteltiin EU:n kanssa siitä että kotieläintuen leikkausta siirrettiin pellon kautta maksettavaksi.
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=121150
Silloin meni komissioon esitys jossa oli juuri tuollainen ajatus että LFA-korotusta olisi maksettu vain ”laskennalliselle rehualalle”, eli sellaiselle hehtaarimäärälle joka olisi ollut tietyssä suhteessa tilan kotieläinmäärään. Ylimenevät hehtaarit olisivat sitten olleet kasvinviljelytilan tukitasolla.
Neuvottelut kuitenkin etenivät näin:
http://news.mmm.fi/newsletter.php?id=3&uutinen=29
Neuvottelujen tuloksista teki yhteenvetoa Esko Kiviranta kolumnissaan Käytännön Maamiehessä 1/2005:
” Alkuperäinen lfa-tuen kansallisen lisäosan malli, jonka Suomi esitti EU:n komissiolle 23.6.04, käsitti muita kuin kesantohehtaareita koskevan perusosan lisäksi korotuksia rehualaan kuuluvalle nurmelle samoin kuin muullekin rehualalle. Korotukset olivat näin ollen kotieläintalousperusteisia ja antoivat nurmelle kilpailukykyä. Suomen ja EU:n komission 10.11.04 saavuttama neuvottelutulos rakentui kokonaan uudelle pohjalle. Lfa-tuen kansallisen lisäosan perusosan lisäksi maksetaan kotieläintilaksi määritellylle tilalle lisäosan korotus koko lfa-tuen perustukeen oikeutetulle peltoalalle. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että korotus maksetaan kaikille kotieläintilan hehtaareille kesantohehtaareita myöden.”
Samaa asiaa selosti Korkeaoja myös vastauksessaan Raimo Vistbackan tekemään kysymykseen joulukuussa 2004:
http://tinyurl.com/kst2j28
”Valtioneuvosto päätti 23.6.2004 Euroopan yhteisöjen komissiolle tehtävästä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevasta tukiohjelmaesityksestä. Tehdyn esityksen pohjalta käytiin kesän ja syksyn 2004 aikana neuvotteluja komission kanssa sekä poliittisella että virkamiestasolla. Käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että komissio ei hyväksy Suomen esittämää ns. laskennalliseen rehualaan perustuvaa LFA-lisäosamallia. Tärkeimpänä syynä siihen oli se, että komissio piti rehualaan perustuvaa lisäosamallia liian tuotantosidonnaisena, eikä se näin ollen ollut WTO-yhteensopiva.”
Eli mikäli nyt aiotaan saada läpi se ajatus, että kotieläintila saa korotusta vain eläinmäärää vastaavalle alalle, on joko EU:n kanta oltava suopeampi kuin vuonna 2004, tai sitten nykyisen maatalousministerin on oltava parempi neuvottelija kuin vuonna 2004.
Onhan eu:n kelkka kääntynyt jo capissa, tuotantoonsitomista lisätään. Lisäksi nykyisen mallin ongelmat on aika selkeästi myös esitettävissä. Mun mielestä asiassa kannattaisi ainakin neuvotella jos kerran toinenvaihtoehto on ajaa koko tuki alas.... kysyvä ei tieltä eksy?
Juu täällä vallitsee asiasta melkoinen konsensus. Yhteenvetona voi todeta, että pieni pinta-ala tilalla kuin tilalla on suotavinta, mutta jos tilalla on karjaa, niin sitä on oltava paljon, muuten on tukioptimoija, joka sitten taas on automaattisesti näennäisviljelijä, vaikka tuottaisi kuinka paljon hyvänsä. Suomi on köyhä maa ja köyhäksi jää..
Tuo mun esittämä mallihan ei torppaa ison tilan parinkymmenen lehmän lypsykarjaa. Sen kotieläintilan tuen sais vaan eläinyksiköiden oikeuttamalle pinta-alalle ja loppu ilman.
Juu mutta sun eikä mun malli ei toteudu, vaan on esitetty, että jokaista hehtaaria kohti on oltava 0,4 eläinyksikköä, jos ei ole, niin yhdellekkään hehtaarille ei tipu kotieläinkorotusta.
Esimerkiksi 200 ha tila, jolla on 60 lehmää ja 30 yli puolivuotiasta hiehoa ja vaikka 40 vasikkaa ei saa yhdellekkään hehtaarille kotieläinlisäosaa 
Tää näyttää menevän samaan sarjaan eläinten HT:n kanssa.... jos sulla on vaikka 100 emoa ja haluat kasvattaa lehmävasikat teuraaksi, emojen laidunnuslisä palaa jos et laidunna nuita teuraitakin... sekatilat monellakin tapaa on hallinnon mielestä mahdoton ajatus... lisään ainoa oikea malli olisi tuo että maksetaan niille hehtaareille kuin elukoita on, olisi oikeudenmukainen ja ennenkaikkea yksinkertainen myös tulkita, mutta visiin olisi liiankin hyvä niin ei passaa toteuttaa...
Mut esim emoilla oljella kuorutettuna ei paremmasta väliä, eikä oo tarttenut hiekkaa lisäillä...
Neuvottelut uuden ohjelmakauden tukisysteemeistä on meneillään ja sisäpiiristä tihkuu mielenkiintoista tietoa.
MTK:n viljavaliokunta vaatii että LFA:n lisäosan kotieläintilojen korotus poistetaan ja lisäosa maksetaan samansuuruisena kaikille tiloille, tämä olisi kompensaatiota siitä, että tilatuen uudistuksessa kasvinviljelytilat ovat menettävnä osapuolena, verrattuna kotieläintiloihin. Tästä nyt käydään vääntöä, kotieläinpuoli tietysti vastustaa tätä, koska eihän "saavutetusta edusta" pidä luopua. Mutta kaiken oikeudenmukaisuuden nimissä on selvää että tuo kompensaatio täytyy viljatilojen saada, montaa kymppiä per hehtaari se ei toki kasvitiloille tuo, mutta kysymyshän on todellakin tilatuessa menetetyn osuuden korvaamisesta, ei ole oikein että tässä tukisysteemin uudistuksessa viljatilat menettävät enemmän kuin kotieläintilat. Hitto, tässähän on käsillä melkoinen tuotantosuuntien välinen kiista, joka on tietysti MTK:lle epämieluinen, ja se haluaa visusti vaieta tästä kiistasta, mutta kyllä on hyvä että vihdoin tämä kissa on nostettu pöydälle, ihan jopa neuvottelupöydälle, saas nähdä kuinka tässä vielä käy.
Tämä tukiero kotieläintilojen ja viljailojen välillä pitäisi kyllä poistaa, varsinkin, kun se suurempi tuki valuu lyhentämättömänä elinkeinolta pois, maan omistajille - siis vuokran antajille ja pellon myyjille.
Valitettavasti nykyinen maatalousministerikään ei ole ollut järin innostunut tämän tukivääristymän poistamiseksi.
Ongelmahan tässä nyt vaan on se ett kotieläintalous tarttee sen rahan mitä lisäosana on maksettu, mut siinä taas ei ole mitään kärkeä että se maksetaan sen mukaan mitä on PELTOA hallinnassa. Kaks eri asiaa mielestäni, pelto ja elukat... en jaksa uskoa että osaavat neuvotella tukea takaisin elukoista maksettavaksi suoraan, joten ainoa fiksu systeemi olis muuttaa tiheysvaatimusta tiukemmaksi, ha tukea suuremmaski ja tuki maksettas niille hehtaareille jolle ey:tä riittää... loppus toi puljaaminen ton rajan kanssa ootko kasvi vai kotielukkatila....
Pellon kautta maksettavan tuen tukitason erityttäminen johtaa markkinahäiriöön. Tästä on kiistatonta näyttöä pellonvuokramarkkinoilla.
Vastaavasti karjataloudesta tuotantoon sidottu tuki valuu selkekästi ulos elinkeinosta: teurastamot/jalostajat kuittaavat tuen alemmalla lihan hinnalla. Käytännössä keskittynyt kauppa on viimekädessä ainut hyötyjä. Tästä löytyy takavuosilta selkeä näyttö.
Selkeä johtopäätös on, että pellon kautta maksettavaa tukea ei tule eriyttää tuoantosuunnan mukaan.
En kiistä etteikö kotieläintalous olisi periaatteessa tuen tarpeessa. Sen sijaan kiistän, että lisätuki auttaisi kotieläintaloutta, hyödyn korjaaja löytyy kauempaa ketjusta. Ainut tapa jolla tilojen taloutta saadaan pidemmällä aikavälillä paremmalle tolalle, tulee markkinoiden tervehdyttämisen kautta. Tämä sama pätee niin tuotantopanoksiin kuin maataloustuotteisiinkin.
Kyllä nykyinen järjestelmä on juurikin eriarvoistava, mutta suurin ongelma siinä on ollut tuo liian löysä ey/ha vaatimus, esmes emotilat myy viljaa ulos... mielestäni ongelma ainakin pienenisi jos raja vedettäs yhden kantturoille, jolloin pellon haaliminen lisäosan avulla vähenisi, koska myös elukoita olis lisättävä... tämä ei tietty vihreille passaa...
Neuvottelut uuden ohjelmakauden tukisysteemeistä on meneillään ja sisäpiiristä tihkuu mielenkiintoista tietoa.
MTK:n viljavaliokunta vaatii että LFA:n lisäosan kotieläintilojen korotus poistetaan ja lisäosa maksetaan samansuuruisena kaikille tiloille, tämä olisi kompensaatiota siitä, että tilatuen uudistuksessa kasvinviljelytilat ovat menettävnä osapuolena, verrattuna kotieläintiloihin. Tästä nyt käydään vääntöä, kotieläinpuoli tietysti vastustaa tätä, koska eihän "saavutetusta edusta" pidä luopua. Mutta kaiken oikeudenmukaisuuden nimissä on selvää että tuo kompensaatio täytyy viljatilojen saada, montaa kymppiä per hehtaari se ei toki kasvitiloille tuo, mutta kysymyshän on todellakin tilatuessa menetetyn osuuden korvaamisesta, ei ole oikein että tässä tukisysteemin uudistuksessa viljatilat menettävät enemmän kuin kotieläintilat. Hitto, tässähän on käsillä melkoinen tuotantosuuntien välinen kiista, joka on tietysti MTK:lle epämieluinen, ja se haluaa visusti vaieta tästä kiistasta, mutta kyllä on hyvä että vihdoin tämä kissa on nostettu pöydälle, ihan jopa neuvottelupöydälle, saas nähdä kuinka tässä vielä käy.
Tämä tukiero kotieläintilojen ja viljailojen välillä pitäisi kyllä poistaa, varsinkin, kun se suurempi tuki valuu lyhentämättömänä elinkeinolta pois, maan omistajille - siis vuokran antajille ja pellon myyjille.
Valitettavasti nykyinen maatalousministerikään ei ole ollut järin innostunut tämän tukivääristymän poistamiseksi.
Ongelmahan tässä nyt vaan on se ett kotieläintalous tarttee sen rahan mitä lisäosana on maksettu, mut siinä taas ei ole mitään kärkeä että se maksetaan sen mukaan mitä on PELTOA hallinnassa. Kaks eri asiaa mielestäni, pelto ja elukat... en jaksa uskoa että osaavat neuvotella tukea takaisin elukoista maksettavaksi suoraan, joten ainoa fiksu systeemi olis muuttaa tiheysvaatimusta tiukemmaksi, ha tukea suuremmaski ja tuki maksettas niille hehtaareille jolle ey:tä riittää... loppus toi puljaaminen ton rajan kanssa ootko kasvi vai kotielukkatila....
Olisiko arvon agronettilaisilla tietoa hiekkaparsista, kuinka nuo mahtaa käytännössä toimia.
kellekkä meinasit tarjota pediksi...?
Ymppälupahakemuksessa on kohta jossa kysytään pasolaattorin levityksestä. Siinä kysytään viikkoja ja prosentteja. Kuuluuks sihen laittaa koko levitysajan viikot eli 14-42 vai joku väli keväällä ja syksyllä, esmes 14-24 ja 24-42?
Vai mitenkö???
tais meillä olla kolmen viikon haitari toukoaikaan ja toinen ekan säiliksen jälkeen, syksylle sitten joku viikko liseenn, prosentit tais olla 60, 30,10. eli sissiiin milloin haisee kiinnostaa naapureita tms.
noo tämä mihin se johtaa saa jäädä ny taka-alalle, se ny on/oli selevä jo..
mutta keskitytäänpäs tähän likvin tekemiseen ja tekijöihin:
kuka/missä teetetty?
käytetty aika?
montako versiota?
laskiko teidän ollessa paikalla vaiko omin päin?
jos halusitte tarkastelun jälkeen uusia versioita/muutoksia, mitä ne makso?
luulisin että aiheeseen palataan vielä.........
Paras sääntö lienee se että kuka ei jouda kohtakaa, koska sillä on silloin tekemistä. Meille tuettuna teki porosta aikoinaan Risto S, myöhemmin käyttänyt osmo a:ta cashmannista, koska ohjelma ollu ittelläkin niin on voinut varioida enemmän... jälempi jaksaa enemmän muutella ja avata lukuja...
Mutta TULOS kuuluu mielestäni laskea todellisen arvonalentuman eikä maksimipoistojen kanssa, ja esim. eläinostot voidaan jaksottaa. Jos todellinen arvonalentuma on sellainen että johtaisi kolme kertaa ilmoitettua pienempään verotettavaan tulokseen, niin aika paljon on tavara tontilla kulunut.
Eläimet ovat taseessa vaihto-omaisuutta eikä kustannuksia. Eläinpääoman muutokset joko nostavat tai laskevat tulosta. Eläinostojen jaksotus on pelkkää verotuskirjanpitoa.
Niin no myö on tehty omaa tasetta, jossa ei oo tuota vaihto-omaisuutta tai varastoja huomiotu, lähinnä siis vakuutena oleva omaisuuus versus velat...
Emopuolella tuo jaksotus on persiistä. Jos ajatellaan että kokonaisinvestoinnista (elukat+navetta) elukoiden osuus on 1/3 tai jopa 2/5 osa kuluista, ne tulee vähentää kolmessa vuodessa eli 100 emon hankkeessa about 45 000 vuodessa, tappiolle kääntyy, varsinkin kun panoskauppa lisii alussa ja raha pyörii vasta 2 vuoden päästä... siksi elukat pitäs olla esim. Menojäännöksenä kuten koneet, silloin säätelynmahdollisuutta olisi, voisi vähentää niin kuin velat vähenee, ja nostattas nettovarallisuutta jos ei vähennä...
T: Nimimerkki 5v elukoita ja peltoa ostellut...
mitäs on tullu hintaa likville ja kauanko siton tehty??
ja onko tullu kerralla mieluunen?
onko muutokset maksanu kuinka?
onko laskelmat pitäny kutinsa?
Mieluinen?
?
Eikös siitä kannattaisi pyrkiä tekemään realistinen tai jopa pikkasen pessimistinen niin vois paikkansa pitää... liian usein likvin hyvyys määritellään sillä saako sillä rahoituksen, eli kustaan itseä ja rahoittajaa pupilliin... olen edelleen sitä mieltä että nykyaikana viljelijän pitäisi itse pystyä tekemään 5 vuotinen laskelma ihan exelillä, jonka pohjalta sitten veivataan hallinnolle kelpaava likvi...silloi ainakin tietäs mihi luvut perustuu...
puhutaanko nyt TULOKSESTA vai verotuksellisesta tuloksesta???
ensimäinen on mulla 1/3 siitä mitä jälempi... 
Eli jätät ison pinon vähennettäviä kuitteja pistämättä verokirjanpitoon? Tapansa kullakin.. 
Kaikki toki vähennetään...
Kutsutaan verosuunnitteluksi, eli mulla on vielä uskoa siihen että tulevina vuosina tulosta tullaan tekemään... ja toisaalta velkaa kohteissa joita ei vähennetä (maa) jolloin poistopohjan syöminen liiaksi on erittäin vaarallista...lisäksi mukana laajenemisen kuluja, esim. Jaksotuksia purkautuu viellä...
Siksi verous ei kerro firmasta mitään vaan tulos ja tase...
