Ei sitte varmaan kannata hengitys suojiakaan pittää ettei muutamaa pisaraa me höyryinä henkeen. Tätä glyfon nauttimis asiaa en valitettavasti voi enää tarkistaa. Torjunta'aine kurssin pitäjä oli sanonu kuulijakunnalle, notta tästäkin porukasta useempi, kuin yksi todenäköisesti kuolee syöpään joka johtuu altistumisesta kasvinsuojeluaineille...en tiedä oliko perillä asioista?

Tuo on sitten olkiukko, kun alat puolustelemaan vahvistamattomien myyttien
eteenpäin kertomistasi.

Tuo lause, yksi (tai useampi) todennäköisesti kuolee syöpään, on oikein ja uskottava.
Se, että "porukasta" muka yksi kuolee syöpään, joka johtuu altistumisesta
kasvinsuojeluaineille, ei pidä paikkaansa, koska syövän synty on hyvin satunnainen,
väestötasolla ja tilastollisesti muutokset voitaisiin nähdä, mutta siinäkin mitassa on
paljon muita sivuvaikutuksia, jotka häiritsevät havaintojen varmistamista. Pääasiassa
maanviljelijäväestön syöpätasot ovat alhaisemmat kuin kaupungissa asuvilla tai
muun ammatin harjoittajilla/1/. Tästä voidaan päätellä, että suurta, jopa 3%-5%
lisäsyöpäpainetta ei kasvinsuojeluaineista voi tulla.

Rautalangasta vääntäen. Suomen syöpärekisterin (http://www.cancer.fi/syoparekisteri/)
mukaan joka viidennen suomalaisen kuolinsyy on syöpä. 30 hengen kasvinsuojelukurssilla
on siis kuusi henkilöä, jotka tulevat kuolemaan syöpään, yleisten syöpäsyiden takia.
Yksi lisäsyöpä erityisesti kasvinsuojeluaineiden takia merkitsisi siis 15% korkeampaa syöpä-
kuolleisuutta, mikä ei pidä paikkaansa. Pukkalan (2008) tilastoissa, jotka ovat yhteneväiset
mm. Ruotsin kanssa, maanviljelijöiden syöpäriski on huomattavan vähäinen, 0.9 (perusriskiä alhaisempi)
 , kun opettajilla se on 0.99, ja kaivostyötekijöilä lähes 1.3. Aikanaan asbestityöntekijöillä
syöpäriskikerroin saattoi olla yli 15 !

Glyfosaatti ja kasvinsuojeluaineet ovat riittävän haitallisia ilman ideologista
harhaanjohtamistakin. Luomulle parasta mainosta olisi tietoinen ja asioista selvää ottanut
kommentointi ja luomun omien vahvuuksien esilletuominen eikä hölmöjen numerotietojen
julkaisu.

/1/ Pukkala, E. Suomen Syöpärekisteri. Suurimman ja pienimmän syöpäsairastuvuuden ammattialat Suomessa

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:18:39

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:18:27

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:18:22

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 16.08.15 - klo:17:28

Glyfo myrkkyä tai ei, yks mies oli vahingossa ryypänny kulauksen luultuaan sitä viinaksi. Ei ehtinyt ambulanssilla sairaalaan kun henki läks.

Olisko tuosta tarkistettavaa lähdettä.
Tutkittiinko pullo tarkasti, oliko muuta joukossa.

Glyfosaatti ei ole kulauksesta, 50 ml, tappava.

-SS-

Siis sehän testataan rotilla niin että millä annoksella kuolee joku ja millä kaikki. toinen voi juoda 100ml ja vähän vain rykäsee ja toinen 10 ja on heti ketarat ojossa. riippuu paljon yksilöstä ja elämän tavatkin vaikuttaa varmaan asiaan, että jos on rasvamaksa jo valmiiksi, niin voi olla tuhtia tavaraa vetää rounduppia kulaus.

Nooh, glyfosaatin akuutti myrkyllisyys 75 kiloselle henkilölle  >375 g, 50% todennäköisyydellä.
Roundup -valmisteessa on glyfosaattia tyypillisesti 480 g/litrassa, eli sitä tarvitsisi juoda
lähes 0,8 litraa saadakseen sopivan tehoainemäärän.

Yhdestä 50 ml kulauksesta huomaa jo maun, ettei ole viinaa eikä olutta eikä mehua.
Tuo kulauksesta kuoloon on myytti, kunnes löytyy viranomaisen raportti kuolinsyystä.

Metanolipesunesteen juominen on jo uskottavampaa, mutta kuolo ei tule
ambulanssimatkan aikana silloinkaan.

Etyleeniglykoli pakkasneste on myrkyllistä, noin 30 ml on aiheuttanut kuoleman,
mutta tapahtuu yli 12 h kuluttua nauttimisesta. Rikkinäinen puhelin-leikissä,
eli suusta -suuhun huhuissa glykoli sekoittuu helposti glyfoon. Glykoli on
miedon makeaa, eli sen voi sekoittaa sikamehuun tai viiniin.

-SS-

Siis terveellä selvimpäin olevalla ihmisellä voi pitää paikansa, mutta hennoo olla eri asia jos 3 promillen humalassa vetää viinan puuteeseen glyfoa kulauksen. tuossa todenäköisyys laskelmassa ei ole testattu viinan ja glyfon yhteisvaikutusta.

Edelleen, koska kyse on torjunta-aineesta, pitäisi tuollainen onnettomuus 
löytyä viranomaistiedostoista. Ainakin Evirasta.

-SS-

Ennen mopikäiset kossit teki jo miestentöitä maaseudulla, ajoi traktorit ja puimurit eikä rällännyt yökaudet ihmisiä häiriten. Toisaalta vanhemmat ostaa mopoja alaikäisille ja autoja  alle 18 ikäsille, että näin nykyään. Ei kun kissalanpojat paikalle, net näyttää tykkäävän mopopkossien hallitsemisesta ainaskin jossain päin.

Kyllä 60- 70-luvuilla mopoilla ja kevareilla pöristelivät. Isompien talojen vesat.
Lättähatut olivat huligaaneiksi nimiteltyjä 50 - luvuilla. Oli mopot ja moottoripyörät.

Se mopon pärräyksen ääni ottaa silloin korvaan, kun heinäsirkka ei enää ota.
Vääjäämätön fysiologinen muutos kuuloelimessä. Ja harmittaahan se, kun
pojilla tukka kasvaa ja testosteroni tihkuu finneistä. Kun vanhalla ei tihku kuin
virtsasuihku ehtoolla pihatonkulmalla. Syystäkin ärisemään tekee mieli lähteä
mopopojille.

Andropaussi sen diaknoossi lienee.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:18:22

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 16.08.15 - klo:17:28

Glyfo myrkkyä tai ei, yks mies oli vahingossa ryypänny kulauksen luultuaan sitä viinaksi. Ei ehtinyt ambulanssilla sairaalaan kun henki läks.

Olisko tuosta tarkistettavaa lähdettä.
Tutkittiinko pullo tarkasti, oliko muuta joukossa.

Glyfosaatti ei ole kulauksesta, 50 ml, tappava.

-SS-

Siis sehän testataan rotilla niin että millä annoksella kuolee joku ja millä kaikki. toinen voi juoda 100ml ja vähän vain rykäsee ja toinen 10 ja on heti ketarat ojossa. riippuu paljon yksilöstä ja elämän tavatkin vaikuttaa varmaan asiaan, että jos on rasvamaksa jo valmiiksi, niin voi olla tuhtia tavaraa vetää rounduppia kulaus.

Nooh, glyfosaatin akuutti myrkyllisyys 75 kiloselle henkilölle  >375 g, 50% todennäköisyydellä.
Roundup -valmisteessa on glyfosaattia tyypillisesti 480 g/litrassa, eli sitä tarvitsisi juoda
lähes 0,8 litraa saadakseen sopivan tehoainemäärän.

Yhdestä 50 ml kulauksesta huomaa jo maun, ettei ole viinaa eikä olutta eikä mehua.
Tuo kulauksesta kuoloon on myytti, kunnes löytyy viranomaisen raportti kuolinsyystä.

Metanolipesunesteen juominen on jo uskottavampaa, mutta kuolo ei tule
ambulanssimatkan aikana silloinkaan.

Etyleeniglykoli pakkasneste on myrkyllistä, noin 30 ml on aiheuttanut kuoleman,
mutta tapahtuu yli 12 h kuluttua nauttimisesta. Rikkinäinen puhelin-leikissä,
eli suusta -suuhun huhuissa glykoli sekoittuu helposti glyfoon. Glykoli on
miedon makeaa, eli sen voi sekoittaa sikamehuun tai viiniin.

-SS-

Glyfo myrkkyä tai ei, yks mies oli vahingossa ryypänny kulauksen luultuaan sitä viinaksi. Ei ehtinyt ambulanssilla sairaalaan kun henki läks.

Olisko tuosta tarkistettavaa lähdettä.
Tutkittiinko pullo tarkasti, oliko muuta joukossa.

Glyfosaatti ei ole kulauksesta, 50 ml, tappava.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:17:02

Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta.  Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.

Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.

Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.

-SS-

Oiskohan ympäristöministeriön virkamiehet olleet nuin hövelillä päällä että tekisivät sääntöjen kiertämisen helpoksi? Kaikkihan rupeaisivat merkaamaan apilasäilikseen 100kg/hehtaari typpeä vuosittain salpietarina. 3 vuotta säiliksellä tekee 300kg/hehtaari ylimääräistä typpeä viljalle. siihen viljan 140kg/hehtaari päälle. Vehnä konttaa jo siemenkauppiaan laarissa kun kuulee että 440kg/hehtaarille tulee typpeä ja fosforit päälle. Saa tukikepit laittaa joka korrelle.

Ei nyt ehkä 400 kg, mutta 300-340 kg/ha on uusiseelantilaisella 14-tonnariviljeijällä normaali taso.

Joku Epos kevätvehnä tuottaa ysitonnaria hyvin pienellä lakoprosentilla, vaikka 250 - 270 kg/ha typpeä. Sehän alkaa vasta kasvaa 220 kg ylittävällä lannoituksella.  Skagen tarvitsee 1 l CCC ja 2 x 0.7 litraa Sonista. Niin 300 kg typpilannoitus menee lyhentämättä satoon.

-SS-

Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta.  Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.

Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.

Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.

-SS-

Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.

Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.

No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.

Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:14:13

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 16.08.15 - klo:14:09

Kotkaniemessä kuulemma syysohrasta koeruuduilla 10 tn hehtaarisatoja saaneet...

Niin myös Olivin syysvehnästä. Kannattaa testata ne omat lohkot ensin Olivin syysvehnällä. Jos Olivin potenttiaali-satotykki sieltä kuoriutuu, niin syysohraa tilaamaan.

-SS-

Kaverilla Olivinia tai Magnificia, ollut aiemminkin ja menestynyt ok. Mulla oli Ellwistä, sekin oli ok. Vuodesta kiinni, toisinaan ei selviä mikään. Eikä kannata ihan jokapaikkaan kylvää...

Sato ja aikaisuus, ne kiinnostaa. Syysvehniin verrattuna markkinat, vehnälle ei samalla lailla tilausta kuin todella laadukkaalle ohralle.

Joo jos Olivin säilyy, niin on edukkaat olosuhteet. Ehkäpä etelän liian aikainen lämpö helmi-maailskuussa altistaa oliviinit tappaville pakkasille. Arktikat sun muut kestävät kyllä, ja nämä viimeaikaiset Skagenit sekä Ceylonit. Näissä viimemainituissa lyhyys on ongelma, rikkaruohoja ei saisi olla maassa yhtään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:14:05

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.08.15 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.08.15 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.

Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.

Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.

-SS-

Ei kun koko lanniitus siirtyy. Eli jos säilikselle merkkaa 200kg/hehtaari typpeä ja ei korjaa satoa, niin se 200kg/hehtaari siirtyy seuraavalle vuodelle. Siihen kun kylvää sitten ohran, niin soppa on valmis porisemaan pohjaan.

Jaa missä sanotaan, että typpilannoitus siirtyy ?
Se haittaisi kikkailuja kovasti.

-SS-

SKN:n puolan serkku jo puintihommissa fahr m900:sella, ja paikallinen opelmieskin on päässyt puimurin kyytiin 
https://www.youtube.com/watch?v=UZoIRHWvjH8 

Punjabissa on roitsi laitettu vaarin päälle.
Komiaa viljaa siinä kasvaa, silti.

https://www.youtube.com/watch?v=38TmbYqAB1M

-SS-

Kotkaniemessä kuulemma syysohrasta koeruuduilla 10 tn hehtaarisatoja saaneet...

Niin myös Olivin syysvehnästä. Kannattaa testata ne omat lohkot ensin Olivin syysvehnällä. Jos Olivin potenttiaali-satotykki sieltä kuoriutuu, niin syysohraa tilaamaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.08.15 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.08.15 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.

Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.

Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.

-SS-

Vihdissä jo puintikausi alkanut, varmaankin erikoiskasveilla.
Salon seudulla syysöljykasvit puitu. Varmaankin lähinnä rypsä kun niin aikaista.

Kyllä se tästä lähtee, puolivälissä elokuuta vasta.

-SS-

Mikä tuossa syysohrassa kiehtoo? Tuskin satotasot on niin paljoa suuremmat, että kannattaa otta talvituhoriskiä 

30 kg isompi typpilannoitustaso
Aikaisempi puinti
Helposti kuivuvat maat, kevätohra ei paljon satoa tuota silloin.

Viime talvi oli niin helppo, että syksyllä orastunut Barke ohra
säästyi muutamalla kyynäränalalla.

-SS-