Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Vastaranta - 20.02.12 - klo:14:20
-
Onko kenelläkään oikeaa tietoa tai valistunutta arvausta?
Jos laitetaan hakelämpökeskus kahden okt:n väliin -matkaa molempiin muutamia kymmeniä metrejä- niin paljonko kuluu sähköä hakkeen polttamiseen ja lämmön siirtämiseen?
-
mitähän noi kiertovesipumput veisi ei ne kyllä sähkön kulutus syöppöjä ole ja hakeruuvit 0.30 kw per ruuvi ja hydraulimoottorit jotain samaa on kyllä semmonen kutina että ei se sähkön kulutukseen kaadu.
-
Lakan pannu.itellä. Ei tarvii sähköä lainkaan, hakesiilon täyttö n. joka 3 päivä ruuvilla(3kw) jos ei jaksa käsin täyttää saaveilla. Eli jos molempiin linjoihin oma valovirta pumppu niin 15-50w / rakennus pumpun mallista riippuen.
-
Varmaan reilu 1000kw menee vuodessa.
Arvioni perustuu siihen, että muutama vuosi sitten remontoimme vanhaa taloa, jossa kellarissa hakepannu. Talossa ei asunut remonttihetkellä kukaan mutta lämpöjä pidettiin päällä stokerilla. Yöaikaan ei turvallisuussyistä koskaan ollut mikään sähkölaite päällä, tai edes sähkötauluissa virtaa eli ainoa sähkön kuluttaja oli stokeri. Yösähkön kulutus ko. vuonna oli noin 500kwh, päiväsähköä meni parisen tuhatta kwh. Päiväsähkön osuudessa on tietysti mukana sirkkelit, kompurat yms.
-
Jos pitäsi joku arvio esittää, niin 1-2% tuotetun lämmön määrästä, niin ei ole paljon metsässä ::)
-
Jos pitäsi joku arvio esittää, niin 1-2% tuotetun lämmön määrästä, niin ei ole paljon metsässä ::)
Ettäkö tuon hogin remonttikohteen lämmittämiseen (kukaan ei siis käynyt suihkussa?) olisi mennyt jopa 100 000 kwh:a ?
Ilmeisesti tässä hogin kulutusarviossa oli kiertovesipumppu mukana? Mutta tuossa kysymässäni esimerkissä en usko, että homma hoituu kahdella Edin kuvaamalla muutamankymmenen watin pumpulla, vai onko joku onnistunut? Miten siinä lämmin käyttövesi tehdään? Entä meneekö pannuun kaksi eri lämpölinjaa, molempiin taloihin oma?
-
Yötä on vuorokaudesta 9 tuntia, ettei se fifty-sixty suhde ihan riitä..
-
Jos pitäsi joku arvio esittää, niin 1-2% tuotetun lämmön määrästä, niin ei ole paljon metsässä ::)
Pumput haukkaa max 60 W / kpl.
Puhallin luokkaa 50 W (?)
Ruuvin moottori meillä 1,5 kW. Käy esim 3s/30s eli 10% tehoajasta. Haukkaa kovan virran startissa eli laittaisin siitä silloin jatkuvana varmuudeksi 0,300 kW. Yhteensä tulisi jotain 500 W kun tehokäynti päällä.
Karkeasti siis 1 % saadusta tehosta ja myös energiamäärästä.
-
Jos pitäsi joku arvio esittää, niin 1-2% tuotetun lämmön määrästä, niin ei ole paljon metsässä ::)
Pumput haukkaa max 60 W / kpl.
Puhallin luokkaa 50 W (?)
Ruuvin moottori meillä 1,5 kW. Käy esim 3s/30s eli 10% tehoajasta. Haukkaa kovan virran startissa eli laittaisin siitä silloin jatkuvana varmuudeksi 0,300 kW. Yhteensä tulisi jotain 500 W kun tehokäynti päällä.
Karkeasti siis 1 % saadusta tehosta ja myös energiamäärästä.
Kuinka pitkän matkan siirrät lämpöä tuon kokoisella pumpulla? Onko sulla useampia käyttöpaikkoja samasta lämpökeskuksesta, pumppu per käyttöpaikka? Osaatko heittää arviota paljonko on tehokäynnin/ylläpidon suhde keskimäärin?
-
JOS haluat kuivata haketta, teet sen vissiin sähköllä? Näitä elämän sankareita on jotka kikki tanassa säästää sähköä ja lämmittä hakkeella, mutta märjän hakkeen kuivaus tapahtuu sähköllä....
-
SKN tarkoittanee sähköllä käyvää puhallinta, aurinko paistaa kai ilmankin???
Ei sen enempää hakelämmöstä kokemuksia. Mulla kiertopumppu hyvin pienellä etäisyydellä on kuitenkin 175w ja lkv:ssä ehkä sen 60w. Vanhoja ovat, olisiko uudet paremmalla hyötysuhteella, tiedä sitä.
-
joka linjalle eri kiertovesipumput ja lämmin vesi hoituu kun on käyttövesi kierukat kattilassa meillä on kaksi kappaletta ja lämpimälle vedelle eri kiertovesi pumppu muutenhan linjan päässä pitää pitkään laskea vettä ennekuin kuumaaa saapi.
-
Kokemus isosta laitoksesta.Energiaa tuotetaan lähes 9000 MWh:a ja kaukolämpölinjaa lähes 5 km. Siellä menee alle 1% tuotetun hake-energian määrästä sähköä.Kyseessä arinapolttokattila. Helppo laskea, kun laitoksen mittariin ei juurikaan muuta sähkönkulutusta mene paitsi valaistus.
-
120kw laitoksessa sähkönkulutus oli 700w, kiertovesipumput ja puhaltimet. Mitattu sähköäyhtiön tarkastuksessa.
-
Pumput haukkaa max 60 W / kpl.
Puhallin luokkaa 50 W (?)
Ruuvin moottori meillä 1,5 kW. Käy esim 3s/30s eli 10% tehoajasta. Haukkaa kovan virran startissa eli laittaisin siitä silloin jatkuvana varmuudeksi 0,300 kW. Yhteensä tulisi jotain 500 W kun tehokäynti päällä.
Karkeasti siis 1 % saadusta tehosta ja myös energiamäärästä.
Kuinka pitkän matkan siirrät lämpöä tuon kokoisella pumpulla? Onko sulla useampia käyttöpaikkoja samasta lämpökeskuksesta, pumppu per käyttöpaikka? Osaatko heittää arviota paljonko on tehokäynnin/ylläpidon suhde keskimäärin?
Lämpökeskukselta talolle noin 40 m putkea. Talossa lämpökeskuksen lämmittämää pinta-alaa noin 300 m2 ja käyttövesi yhdelle perheelle.
Toinen piiri vie samanmoisen matkan toiseen suuntaan navetan käyttöveden tuottamiseen vanhaan osaan. Uudelle puolelle tuli jäähdytyslämmön talteenotto maitohuoneeseen, niin en sitten sinne putkia vienyt. Eivät olisi koskaan mielestäni hintaansa haukkuneet.
Kattila 60 kW ja stokeri myös a' la talonmies.
Tuo 3/30 suhde voisi olla tavallisilla pakkasillakin koko ajan käytössä (näin laskisin). Tulee siihen toki taukojakin. Tosi vaikea arvioida, kuinka tehokäyntiä tulee eri keleille muuten. Laske jatkuvalle käytölle, niin saat yläreunan laskulle. Siitä pari arviota alaspäin 75% ja 50%, niin voisi osua.
Ai jeps...hakesäiliön sekoittajat a' 1,5 kW on myös 2 kpl. Niiden sähköt ei nyt laskelmaa kaada mihinkään suuntaan.
-
Pumput haukkaa max 60 W / kpl.
Puhallin luokkaa 50 W (?)
Ruuvin moottori meillä 1,5 kW. Käy esim 3s/30s eli 10% tehoajasta. Haukkaa kovan virran startissa eli laittaisin siitä silloin jatkuvana varmuudeksi 0,300 kW. Yhteensä tulisi jotain 500 W kun tehokäynti päällä.
Karkeasti siis 1 % saadusta tehosta ja myös energiamäärästä.
Kuinka pitkän matkan siirrät lämpöä tuon kokoisella pumpulla? Onko sulla useampia käyttöpaikkoja samasta lämpökeskuksesta, pumppu per käyttöpaikka? Osaatko heittää arviota paljonko on tehokäynnin/ylläpidon suhde keskimäärin?
Lämpökeskukselta talolle noin 40 m putkea. Talossa lämpökeskuksen lämmittämää pinta-alaa noin 300 m2 ja käyttövesi yhdelle perheelle.
Toinen piiri vie samanmoisen matkan toiseen suuntaan navetan käyttöveden tuottamiseen vanhaan osaan. Uudelle puolelle tuli jäähdytyslämmön talteenotto maitohuoneeseen, niin en sitten sinne putkia vienyt. Eivät olisi koskaan mielestäni hintaansa haukkuneet.
Kattila 60 kW ja stokeri myös a' la talonmies.
Tuo 3/30 suhde voisi olla tavallisilla pakkasillakin koko ajan käytössä (näin laskisin). Tulee siihen toki taukojakin. Tosi vaikea arvioida, kuinka tehokäyntiä tulee eri keleille muuten. Laske jatkuvalle käytölle, niin saat yläreunan laskulle. Siitä pari arviota alaspäin 75% ja 50%, niin voisi osua.
Ai jeps...hakesäiliön sekoittajat a' 1,5 kW on myös 2 kpl. Niiden sähköt ei nyt laskelmaa kaada mihinkään suuntaan.
Eli käyttövesi tehdään lämmönvaihtimella? Mulla itellä samantapainen systeemi; kaksi asuinrakennusta vain, navetta on kylmillään nykyään.
Sulla on ollut viisaampi insinööri suunnittelemassa, kun täällä tarvitaan kolme pumppua; ensiöpiirissä eli kattilan päällä yksi joka painaa veden taloille meneviin linjoihin ja niissä olevista lämmönvaihtimista (käyttövesi) läpi sekä molemmissa taloissa "toisiopiireissä" omansa, jotka antaa patteriverkkoon menevälle vedelle lisävauhtia. Nämä taloissa olevat 60w:n pumppuja, ensiöpiirin pumppu huomattavasti suurempi. Ennen oli vielä navettaa varten kaksi pumppua; kattilan kierukalla tehdyn käyttöveden kierrättämiseen sekä sotilaallisten tilojen lämpöpattereita+maitohuoneen lattialämmitystä varten omansa. Seurauksena veden liikutteluun kuluu sähköä vielä enemmän kuin sun tapauksessa.
Mutta noilla sun luvuilla laskien: 500w x 24 h = 12 kwh/vuorokausi => 12 kwh x 365 = 4380 kwh/vuosi? Tuosta jotain pois, kun kesällä ei ajeta täysillä, mutta pumputhan pyörii 24/7... Mulla siis menee vielä enemmän!
-
No ei ihan noinkaan.
Talon alakerrassa on vanha klapikattila varaajineen edelleen lyönnissä. Lämpökeskus syöttää lämpöä varaajiin. Käyttövesi tehdään erillisessä pöntössä, jossa kierukka sisällä.
Patteriverkkoa kierrättää oma kolmivaihepummpu, jota en tuossa edellisissä ottanut lukuun.
Pelkällä lämpökeskuksen kiertovesipumpulla saa puoli taloa lämpimäksi.
Noista tehoista...enpä ole mitannut kiertovesipumpuista niiden ottamaa virtaa. Tuskin käyvät nimellisteholla. Pitänee mitata.
Kesällä lämmitän käyttöveden varaajissa käyttöpaikan lähellä.
-
Kun kaveri lämmittää sillä "maasähköllä" -kuten sassi asian ilmaisee- niin siltä menee n. 5000-6000 kwh sähköä vuodessa torpan lämpimänä pitämiseen ja veden lämmittämiseen.
Jos hakelämpökeskuksella saman asian aikaansaamiseen menee muutamatuhat kwh sähköä, joitain satoja litroja löpöä, + puuta, niin johonkinhan sitä energiaa hukkuu??
-
Ruuvissa on niin isot alennukset, että tuskin sen moottori vie lähellekään kilpitehoa. Ruuvin kulutus tuossa laskelmassa haukkaa suurimman osan. Muiden laitteiden kulutus voisi olla lähempänä kilpitehoa, kun ne on jo tehtaalla laskettu valmiiksi paketiksi.
-
Meillä useita lämpökontteja omilla mittareilla ,sähkön kulutukset vaihtelevat 6-11kw/MW
erot johtuvat lähinnä lämmön siirrosta kohteeseen ja hakkeen siirrosta kattilaan.
-
Meillä useita lämpökontteja omilla mittareilla ,sähkön kulutukset vaihtelevat 6-11kw/MW
erot johtuvat lähinnä lämmön siirrosta kohteeseen ja hakkeen siirrosta kattilaan.
Samaa luokkaa mitä nestori2 mainitsi. Eli asialla on vain hyvin pieni merkitys?
Mutta onko sitten lämpölinjan päässä oleva yksittäinen okt liian pieni kohde? Kattila pitäisi olla lämmitettävässä rakennuksessa?
-
Ruuvissa on niin isot alennukset, että tuskin sen moottori vie lähellekään kilpitehoa. Ruuvin kulutus tuossa laskelmassa haukkaa suurimman osan. Muiden laitteiden kulutus voisi olla lähempänä kilpitehoa, kun ne on jo tehtaalla laskettu valmiiksi paketiksi.
Ainahan laskelmia vähän pitää terävöittää ;) Mutta samansuuntaisia, mitattuja havaintoja, löytyy tästäkin keskustelusta...
-
Meillä useita lämpökontteja omilla mittareilla ,sähkön kulutukset vaihtelevat 6-11kw/MW
erot johtuvat lähinnä lämmön siirrosta kohteeseen ja hakkeen siirrosta kattilaan.
Samaa luokkaa mitä nestori2 mainitsi. Eli asialla on vain hyvin pieni merkitys?
Mutta onko sitten lämpölinjan päässä oleva yksittäinen okt liian pieni kohde? Kattila pitäisi olla lämmitettävässä rakennuksessa?
Sähkönkulutuksella lämpimän veden siirrossa ei varmaan konkurssia tehdä. Mutta lämpöhäviö kanaaliputkessa on luokkaa 30 W metri joten esim. sadalla metrillä kuluu 3kWhx8640h=n.25000kWh vuodessa.
-
Sähkönkulutuksella lämpimän veden siirrossa ei varmaan konkurssia tehdä. Mutta lämpöhäviö kanaaliputkessa on luokkaa 30 W metri joten esim. sadalla metrillä kuluu 3kWhx8640h=n.25000kWh vuodessa.
Tuohan se todellisuudessa on kaukolämpösysteemien akileenkantapää.. Kyllä pitkissä linjoissa helposti 15-20% jää sinne matkalle noin vuositasolla laskien. Kyllä olettamuseni on, että esim. tuossa meidän 5 km linjoissa jatkuvasti linjasto ottaa tehoa noin 200 kW:a ympäri vuoden, ei siinä suurta eroa ole vuodenaikojen välillä.Talvella häviö on alle 10%, mutta kesällä jopa lähes 25%, kun tehoa menee vain lämpimän veden tuottamiseen kiinteistöillä.Pakko on lämmöt päällä pitää, muuten linjat repivät itsensä rikki, kun ne jäähtyvät.
Hakkenpolton käyttämä sähköenergia on todellakin aika pieni, ennemmin kannttaa siis miettiä lämpökeskuksen paikkaa, jotta maanalasia linjastoja on mahdollisimman vähän. Myös mahdollisimman suuri lämpötilaero meno- ja paluuveden välillä hieman alentaa linjatappioita eli oikein mitoitetut lämmönvaihtimet. Kaukolämpösysteemissä olevat varaajat, jotka eivät ole pannun välittömässä yhteydessä, niin eivät välttämättä ole suositeltavia, ne nostavat paluuveden lämpötilaa.
-
Sulla on ollut viisaampi insinööri suunnittelemassa, kun täällä tarvitaan kolme pumppua; ensiöpiirissä eli kattilan päällä yksi joka painaa veden taloille meneviin linjoihin ja niissä olevista lämmönvaihtimista (käyttövesi) läpi sekä molemmissa taloissa "toisiopiireissä" omansa, jotka antaa patteriverkkoon menevälle vedelle lisävauhtia. Nämä taloissa olevat 60w:n pumppuja, ensiöpiirin pumppu huomattavasti suurempi. Ennen oli vielä navettaa varten kaksi pumppua; kattilan kierukalla tehdyn käyttöveden kierrättämiseen sekä sotilaallisten tilojen lämpöpattereita+maitohuoneen lattialämmitystä varten omansa. Seurauksena veden liikutteluun kuluu sähköä vielä enemmän kuin sun tapauksessa.
Mutta noilla sun luvuilla laskien: 500w x 24 h = 12 kwh/vuorokausi => 12 kwh x 365 = 4380 kwh/vuosi? Tuosta jotain pois, kun kesällä ei ajeta täysillä, mutta pumputhan pyörii 24/7... Mulla siis menee vielä enemmän!
Meidän tilalla laskin että koko ajan käynnissä olevia pumppuja on 3 ja talvella 2 lisää. Meidän pumpuissa on melkein kaikissa 3 nopeuksinen kytkin. Olen kokeillut että kovimmillakin pakkasilla riittää kun nuo pitää 1-asennossa, paitsi asuintalossa kovimmilla pakkasilla kun on 1-putkijärjestelmä joka vaatii nopean kierron. Tässä voisi olla pienen sähkön säästön paikka monillakin. Jos pumpun max. ja min. nopeuden ero on vaikkapa 30W niin kolmella pumpulla se tekee 0,09kW*8640h =778kWh eli satasen luokkaa vuodessa. Säästöä tulee myös kanaalien häviöiden kautta kun paluuvesi viilenee. On kyllä muistettava että jos paluuvesi menee kattilaan liian kylmänä niin kattila voi alkaa syöpyä alhaalta.
Tuo kanaalien häviö on todellakin melkoinen. Onneksi se on kuitenkin pois hakkeesta eikä sähköstä.
Mika
-
Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi. Lämpökeskuksen kattilalta siirretään lämpöä tarpeen mukaan varaajiin, ei siis jatkuvaa kiertoa.
Monesti kierto on tehty jatkuvaksi, siis kesät talvet putkissa menee kuuma vesi.
-
Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi
Ainakin isommissa systeemeissä tuolloin on ongelmana, että veden lämpötilaero, siis meno- ja paluuveden lämpötilojen, ei ole riittävä. Tuo käytännössä siis nostaa linjatappiota. Säästää siinä tietenkin kustannuksissa, kun vanhat varaajat ja lämminvesikierukat jäävät käyttöön, eikä tarvitse hankkia lämmönvaihtimia, jotka maksavat tuhansia euroja.Että taloudellisessa mielessä siis vanhojen varaajien käyttö on perusteltua. Jos uudesta ylös tekee, niin ilman muuta lämmönvaihtimet.
-
Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi. Lämpökeskuksen kattilalta siirretään lämpöä tarpeen mukaan varaajiin, ei siis jatkuvaa kiertoa.
Monesti kierto on tehty jatkuvaksi, siis kesät talvet putkissa menee kuuma vesi.
Meillä on systeemi missä on kaksi rakennusta joissa vanhat lämmityssysteemit varaajineen ja erillinen lämpökontti joka syöttää noita vanhoja systeemejä. Oma kiertopumppu syöttämässä molempia rakennuksia (toinen piiri haarautuu lisäksi navetalle). Kierto on jatkuva, mutta shuntattu niin että molempien varaajien lämpötilan (lataustehon) voi säätää lämpökeskuksesta. Mielestäni ihan ehdoton systeemi tehdä juuri noin, koska kesäaikaan tuo 80c 3000l varaaja lämmittäisi taloa ihan liikaa. Shuntista voi pienemmillä pakkasilla pudottaa varaajan lämmön esim. 50-60 asteeseen ja hakepannussa on silti 85c vesi. Kesällä iso varaaja pidetään 30-40c:ssä ja käyttövesi jatkolämmitetään kierukan jälkeen 60c:een pienellä sähkövaraajalla.
Meillä kaikkien rakennusten välillä kulkee sama vesi, ilman mitään lämmönvaihtimia. Paitsi pajassa on glykolikiertoinen radiaattori.
Ongelmia voi olla odotettavissa jos tuota varaajan latauskiertoa alkaa pätkimään. Paluuvesi on liian kylmää (kattila syöpyy) ja tulee sykäyksittäin aina kun pumppu käynnistyy. Kanaaliputkikaan ei välttämättä tykkää jatkuvasta kylmä/kuuma pumppauksesta.
Mika
-
Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi
Ainakin isommissa systeemeissä tuolloin on ongelmana, että veden lämpötilaero, siis meno- ja paluuveden lämpötilojen, ei ole riittävä. Tuo käytännössä siis nostaa linjatappiota. Säästää siinä tietenkin kustannuksissa, kun vanhat varaajat ja lämminvesikierukat jäävät käyttöön, eikä tarvitse hankkia lämmönvaihtimia, jotka maksavat tuhansia euroja.Että taloudellisessa mielessä siis vanhojen varaajien käyttö on perusteltua. Jos uudesta ylös tekee, niin ilman muuta lämmönvaihtimet.
Toisinsanoen tuo toimisi vastaavasti kun puukattila jolla ladataan varaajaa.
Lämpökeskuksen kattilalta varaajalle menevä vesi n: 70-80 c ja paluuvesi on mitä on. Kun varaaja "täynnä" niin kierto pysähtyy kanaalissa ja kattila jää valmiustilaan. Ainakin mun puupää laskutikulla hävikki on pienempi kun versiossa jossa on jatkuva kierto 24/7/365 ::)
Kattilassa latausventtiili joka ei päästä liian kylmää vettä kattilaan.
Ongelmana tietysti hetkellisesti suuri tehontarve, jos vaikka ne kaksi tai kolme varaajaa pyytää yhtäaikaa lämpöä.. Automatiikkaa joutuu tekeen, että saa vuoroteltua latausta.
Tuo putkien kestävyys kysymysmerkki. Yksi putkari kävi paikalla ja hänen mukaan pitäis toimia.
-
Minulla kyllä varaajat nimenomaan tasaavat kattilan kuormaa. 60 kW:n kattilalla on perässä varaajatilavuutta 3000 l kolmessa eri pytyssä. Tasainen kattilan kuormitus taas tarkoittaa pienempää häiriöalttiutta.
-
Onko palaavan veden lämmöllä kauhean suurta merkitystä kanaalihäviöihin? Osaksi menoputken häviö lämmittää paluuvettä.
-
Minulla kyllä varaajat nimenomaan tasaavat kattilan kuormaa. 60 kW:n kattilalla on perässä varaajatilavuutta 3000 l kolmessa eri pytyssä. Tasainen kattilan kuormitus taas tarkoittaa pienempää häiriöalttiutta.
Näinhän se kannattaisi meikäläisenkin järjen mukaan tehdä. Ja eikös hakekattiloita aika usein käytetäkkin varaajan kanssa juuri näin. Tuo toinen vaihtoehto rasittaa enemmän, ja vaatii (turhaa) automatiikkaa. Ja ehkä kattilaltakin jotain erikoisempaa ohjausta, en tiedä ???
-
Varaajalla ei ole mitään muuta merkitystä hakelämmityksessä kuin kesäaikaan lämpimän veden tuottaminen.Sitä varten voi viritellä varaajan mutta muuten aivan turhaa rahan ja energian tuhlausta,koska varaaja myös valskaa aina.
Maasähkö uskoville :laittakaa tänne nyt kaikiien nähtäville luotettavia mittaustuloksia siitä kuinka paljon sähköä maalämmön lisäksi tarvitaan ja tietysti pitää olla tuvassa oma mittari ennen kuin se on luotettava.
Kun hakeella aiotaan lämmittää niin tuskin kukaan itkee sitä että kuinka paljon haketta menee ,jos omasta metsässä on hakepuuta yllin kyllin niin on aivan sama meneekä haketta 40 tai 60 kuutioita sillä ei suurta merkitystä ole.
-
En tiedä mistä on itselle (väärin?)käsitys tullut että etenkin "hienommat" hakesysteemit kaipailee rinnalle varaajaa. Saksan ja itävallan kamppeet lähinnä, vaikka niissä on nuo sytyttäjätkin automaattisia. Tai ehkä se liittyy nimenomaan kesäkäyttöön?
-
Varaajalla ei ole mitään muuta merkitystä hakelämmityksessä kuin kesäaikaan lämpimän veden tuottaminen.Sitä varten voi viritellä varaajan mutta muuten aivan turhaa rahan ja energian tuhlausta,koska varaaja myös valskaa aina.
Maasähkö uskoville :laittakaa tänne nyt kaikiien nähtäville luotettavia mittaustuloksia siitä kuinka paljon sähköä maalämmön lisäksi tarvitaan ja tietysti pitää olla tuvassa oma mittari ennen kuin se on luotettava.
Kun hakeella aiotaan lämmittää niin tuskin kukaan itkee sitä että kuinka paljon haketta menee ,jos omasta metsässä on hakepuuta yllin kyllin niin on aivan sama meneekä haketta 40 tai 60 kuutioita sillä ei suurta merkitystä ole.
...siinäpä tärkeimmät... ;D
-
Onko palaavan veden lämmöllä kauhean suurta merkitystä kanaalihäviöihin? Osaksi menoputken häviö lämmittää paluuvettä.
Ymmärsin niin, että lämpötilaero merkitsee. Ääriesimerkkinä pitkässä linjassa ei ole varsinaista kulutusta lainkaan, ainoastaan hävikkiä tai toisessa äärilaidassa linjan päässä otetaan vedestä kaikki lämpö käyttöön, jolloin hävikin osuus pienenee. Hukkaenergian kokonaismäärään ei siis merkitystä, vaan suhteelliseen osuuteen. Menikö näin?
-
En tiedä mistä on itselle (väärin?)käsitys tullut että etenkin "hienommat" hakesysteemit kaipailee rinnalle varaajaa. Saksan ja itävallan kamppeet lähinnä, vaikka niissä on nuo sytyttäjätkin automaattisia. Tai ehkä se liittyy nimenomaan kesäkäyttöön?
--Mistä olet moisen asian saanut päähäsi.
--Nimenomaan Heizomat ja Gilles viimeisenä tarvitsevat varaajaa.Ainakin Heizomatissa on nk.varaajakäyttömahdollisuus jonka käyttöä edes ei suositella.Käsittääkseni sen käyttö olisi mahdollinen
esim. kerrostalossa kesäaikaan jossa nuohouksen pieni melu pitäisi rajata päiväsaikaan.
--Nämä ovat kesäkäytössäkin aika ylivoimaisia verrattuna stokereihin...takapalovarmuus ihan eri luokkaa.
--Mulla oli stokeri parikymmentä vuotta joten kokemusta aiheesta on.
-
Lämpövirta kanaalista riippuu eristyksen ja maan lämmönvastuskertoimesta, maan ominaislämmöstä, vaipan pinta-alasta, lämpötilaerosta ja ajasta. Kanaalisyvyydessä maan luontainen lämpötila voi olla kevään kahdesta syksyn kymmeneen asteeseen, siis kohdassa jota ei ole kanaalilla lämmitetty. Lämmönsiirtotehoon vaikuttaa virtaus ja lämpötila(ero).
Tässä esitetään häviöiden pienentämistä lämpötilaa alentamalla ja siirtotehon säilyttämistä virtausta kasvattamalla.
www.promaint.net/downloader.asp?id=3069&type=1
Mutta yhdistyksen uusissa teeseissä puhutaan vain paineen ja lämpötilan rajoittamisesta?
http://www.lahilampoyhdistys.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1&Itemid=2
Paineen alentuessa virtaus pienenee kun putkikoko pysyy samana.
Nopeampi virtaus on pyörteisempää, joka tehostaa lämmön siirtymistä vedestä putken seinämiin.
Minun järkeni mukaan pätkittäinen pumppaus vähentää lämpöhävikkiä. Varaaja pitää olla vastaanottavassa päässä, mutta kun sen hoksaa sijoittaa lämmitettävään tilaan, ei sen lämpötappiotkaan kaada taloutta. jatkuvatoimisen kattilan vuoksi kohteita pitäisi olla useita ja niitä vuorotella.
-
Navetalla käyttöveden takia pitäisi lämmöt olla tapissa, eli n: 80 c. Muuten riittäisi alempikin lämpö.
Jos on jatkuva kierto kanaalissa, niin luulisi hävikkiä syntyvän.
Mulla on talossa varaaja ja navetalle tulee varaaja sähköpytyn tilalle. Kanaali kaksiputkista ja kv-pumppujen ohjauskaapelit kaivannossa tuota jaksottaista siirtoa ajatellen.
Täytyy ainakin kokeilla tuota jos vaikka toimisi ::)
-
Varaajalla ei ole mitään muuta merkitystä hakelämmityksessä kuin kesäaikaan lämpimän veden tuottaminen.
Ja juuri tästä syystä on tullut sanonta "hakemies ei öitään nuku" tai "hakemies nukkuu käsi patterilla" !
Varaaja on, enkä pois antais. On se sitten kyseessä toimintahäiriö, sähkökatkos tai hakkeen holvaaminen (joka monelle tullut tänä talvena tutuksi) tai mikä tahansa, joillakin laitteilla jopa ilmojen vaihdellessa säädön tarve!!!
-
Eipä kait tuosta varaajasta haittaa ole, kunhan se on siinä hakepannun yhteydessä, mutta ei siellä kymmenien, jopa satojen metrien päässä kaukolämpökohteessa. Lämpölaitokset, joissa hetkittäisesti tehopiikkejä(aamulla, kun esim. firmat ja laitokset aloittavat työpäivänsä kovalla pakkassäällä), on laitoksen yhteydessä "lämpöakkuja", jopa satojen kuutioiden varaajia, joita puretaan, kun tehontarve yhtääkkiä kasvaa. Toinen vaihtoehto on nostaa ennen aamua verkoston kiertoveden lämpötilaa, jolloin se toimii eräänlaisena varaajana, kiertävän veden määrä nimittäin on myös satoja kuutioita pidemmissä linjoissa. Esim. tuntemassani laitoksessa jo normaali lähtevän veden lämpötila on talvisin luokkaa 105 astetta ja siinä on varaa vielä nostaa varmaankin 10 astetta, paine on nimittäin 4-5 baaria.
Ehkä yksi tapa minimoida linjastohäviöt on taajuusmuuttajalla varustettu kiertovesipumppu, kun lämpötilaero lähtevä'n ja tulevan välillä alkaa pienetyä, niin portaattomasti vaan säädetään pumpun kerrosnopeutta alaspäin automatiikan avulla.
-
En tiedä mistä on itselle (väärin?)käsitys tullut että etenkin "hienommat" hakesysteemit kaipailee rinnalle varaajaa. Saksan ja itävallan kamppeet lähinnä, vaikka niissä on nuo sytyttäjätkin automaattisia. Tai ehkä se liittyy nimenomaan kesäkäyttöön?
--Mistä olet moisen asian saanut päähäsi.
--Nimenomaan Heizomat ja Gilles viimeisenä tarvitsevat varaajaa.Ainakin Heizomatissa on nk.varaajakäyttömahdollisuus jonka käyttöä edes ei suositella.Käsittääkseni sen käyttö olisi mahdollinen
esim. kerrostalossa kesäaikaan jossa nuohouksen pieni melu pitäisi rajata päiväsaikaan.
--Nämä ovat kesäkäytössäkin aika ylivoimaisia verrattuna stokereihin...takapalovarmuus ihan eri luokkaa.
--Mulla oli stokeri parikymmentä vuotta joten kokemusta aiheesta on.
Olen joskus kuullut varaajan liitettävän mm. parempaan hyötysuhteeseen, ja on referenssikuvissakin varaajia nähty. Kokemusta tai tietoa ei siis itse asiasta ole :-[
Osaakos heizomaatti ym. automaattisytytteiset sammuttaa itsensä kesällä vajaassa käytössä, vai mihin niiden parempi takapalon suoja (ja sytytyksen tarve) perustuu?
-
En tiedä mistä on itselle (väärin?)käsitys tullut että etenkin "hienommat" hakesysteemit kaipailee rinnalle varaajaa. Saksan ja itävallan kamppeet lähinnä, vaikka niissä on nuo sytyttäjätkin automaattisia. Tai ehkä se liittyy nimenomaan kesäkäyttöön?
--Mistä olet moisen asian saanut päähäsi.
--Nimenomaan Heizomat ja Gilles viimeisenä tarvitsevat varaajaa.Ainakin Heizomatissa on nk.varaajakäyttömahdollisuus jonka käyttöä edes ei suositella.Käsittääkseni sen käyttö olisi mahdollinen
esim. kerrostalossa kesäaikaan jossa nuohouksen pieni melu pitäisi rajata päiväsaikaan.
--Nämä ovat kesäkäytössäkin aika ylivoimaisia verrattuna stokereihin...takapalovarmuus ihan eri luokkaa.
--Mulla oli stokeri parikymmentä vuotta joten kokemusta aiheesta on.
Olen joskus kuullut varaajan liitettävän mm. parempaan hyötysuhteeseen, ja on referenssikuvissakin varaajia nähty. Kokemusta tai tietoa ei siis itse asiasta ole :-[
Osaakos heizomaatti ym. automaattisytytteiset sammuttaa itsensä kesällä vajaassa käytössä, vai mihin niiden parempi takapalon suoja (ja sytytyksen tarve) perustuu?
--Ei Heizo tai Gilles itseään sammuta.Sytyttää kyllä jos ylläpitosyöttö on niin pienellä että sammuu.Tai kesällä tauko ihan kauhian pitkä.
--Takapalosuojaus perustuu lokerosyöttimeen,nousevaan pesäruuviin ja hyvin pieneen ilmamäärään tauon aikana.Onhan siinä samat vesisysteemitkin kuin muissa jos nyt vaikka puolivuorokautta on sähköt kesällä pois ja samaan aikaan jotain ihan pölyä poltossa.
-
Kyllä kai tähänkin sähköä tarvitaan ;D ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=RaXtoAHW678
-
Kyllä kai tähänkin sähköä tarvitaan ;D ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=RaXtoAHW678
[/quote
Ilikiän oloonen värkki.
-
Kyllä kai tähänkin sähköä tarvitaan ;D ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=RaXtoAHW678
Useimmiten ihanan halpaa öljyä ;D
-
Kyllä kai tähänkin sähköä tarvitaan ;D ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=RaXtoAHW678
Useimmiten ihanan halpaa öljyä ;D
--Niin,kuvassa on juurikin sulkusyötin joka pyörähtää normaalikäytössä vain silloin kun ruuvitkin.Ja jos hakkeessa ei ole kapuloita seassa pyöriminen ei ota kauheasti tehoakaan.
--Tuossa videossa on vaan tarkoitus näyttää minkälaisen kapulan sulkusyötin katkaisee.