Samaa olen kanssa pohtinut kun suunnitelma ja käytäntö ei ihan kohtaa ajatuksissani, nimittäin olisi muutaman hehtaarin ala mikä pitäisi harventaa ja sen jälkeen ojittaa ja lannoittaa. Käytännössä ojat ovat ojituksen tarpeessa mutta eivät niin ronskin kuin mitä perinteinen nykyajan metsäojien kaivuu on. Ojat tarvitsisi ainoastaan pohjata ettei reunoista poistaa kasvillisuutta ollenkaan, jolloin ojat pysyisikin auki. Mutta sitä tekijää joka tekisi kuin metsänomistaja sanoo, sen sijaan että kuuntelee mhyn ääntä, ei tuskin löydy.
Jos ojien perkaaminen ei vaadi suunnitelmaa tms. virallisia paperitöitä, niin harvennuta alue puhumatta mitään ojittamisesta. Ja sen jälkeen hommaa itse sopivaksi katsomasi urakoija perkaamaan ojat sellaisiki kuin itse haluat. Kyllä tuo onnistuu. Se on sitten eri juttu, kuinka pitkään ojat pysyvät auki jos vain pohjasta ottaa.
Meiläpäin käy uudistuksessa myös luontainen uudistaminen, eli hakkuun jälkeen odotetaan 5 vuotta ennen kuin ruvetaan mitään tekemään.
En yhtään epäile, etteikö sopivilla mailla luontainen uudistus onnistuisi tekemättä mitään. Mutta useimmiten syntyy hieskoivikoita, vadelmapensaikkoja tai alue ruohottuu. Ja sen jälkeen istuttaminen onkin todella työlästä tai saa odottaa 15-20 vuotta ennen kuin hieskoivikon alle tulee kuusentaimia. Jos ei tule edes hieskoivuja, niin viiden vuoden aikana alue saattaa heinittyä niin vahvasti, ettei heinälle pärjää ilman glyfosaattia.