Agrimarketin havaintokaistoilla on saatu viime vuonna hyvät sadot, ja niiden muutaman aarin kokoisten tilkkujen satojen perusteella Salopelto nyt väittää, että kannattaa mieluummin panostaa viljanviljelyyn hömppäheinien sijasta?

Voisko ne havaintokaistat valita tänä kesänä vaikka ihan arpomalla, minultakin vois ottaa sellaiseksi jonkun metsänreunaan rajoittuvan pohjoispuolen lohkon, vaik muutaman hehtaarin kokoisen, ja tutkia saadaanko sieltä kuutta tonnia ohraa.

Agrimarketan kasvuohjelmatulokset ja niistä johdetut väitteet viljanviljelyn kannattavuudesta ovat valheellisia sikäli, että ne pitävät paikkansa juuri noilla huolellisesti valituilla havaintolohkoilla, parhaat maalajit parhailla kasvupaikoilla ja pienellä alalla, niin saadaanhan silloin isoja "hehtaarisatoja", vaikka toimitaan vain muutaman neliömetrin alalla. Ja näiden perusteella sitten tehdään pitkälle meneviä  johtopäätöksiä.
Voisko tosiaan ne havaintolohkot tulevaisuudessa valita arpomalla, "koeruudun" pinta-alaksi vähintään 1-2 hehtaaria, niin sitten voidaan tehdä paremmin todellisuutta vastaavia johtopäätöksiä.

Omien havaintojeni mukaan tämä Agrimarketin kasvuohjelmatodellisuus on tuota muutaman neliömetrin koeruututodellisuutta, ja siitä johdettuja päätelmiä.

Tässä todellisuudessa pers aukisen viljelijän kannattaa mieluummin ostaa kalliita yaran lannoitteita ja vielä kalliimpia agrimarketin markkinoimia siemeniä kuin kasvatella halvalla hömppäheiniä.

Kyl kasvuohjelmalla saa hyvät sadot, on testattu.

Eiks ne paskat lohkot kuulukin jättää tukiautomaatille?

Kyllä Kasvuohjelma® - tiloilla ovat keskisadotkin reippaasti korkeampia kuin Suomen keskisadot. Muuten kyllä olen koeruutuviljelystä aivan samaa mieltä; hyvähän se on umpikurassa saapastella jollakin käsiruiskulla tekemään talvituhoruiskutusta ja harsottaa ne palstat maaliskuulta asti; jotta saadaan koeruutuviljelyn kuningaslajikkeita jälleen kaupaksi. Muutaman neliön kuivuudenherkille lajikkeille tekee ämpärillinen vettä ihan hyvää pahimpana helleaikana; kannapa 10 ha kuivanmaan pellolle 100000 ämpärillistä ?

Sen verran erilaisia ne ovat vierekkäin nuo lupaavimmat uutuuslajikkeet vertailussa jonkun vanhan ja tutun lajikkeen kanssa.

Taas lantasottaajien sato-ohjelma on yksinkertainen: 40 tonnia lehmänlantaa ja 450 kg salpietaria joukkoon; Siinä ei paljon kasvuohjelmia tarvita...no, ehkä Moddusta  reipas annos.

-SS-

Kyllä Kasvuohjelma® - tiloilla ovat keskisadotkin reippaasti korkeampia kuin Suomen keskisadot. Muuten kyllä olen koeruutuviljelystä aivan samaa mieltä; hyvähän se on umpikurassa saapastella jollakin käsiruiskulla tekemään talvituhoruiskutusta ja harsottaa ne palstat maaliskuulta asti; jotta saadaan koeruutuviljelyn kuningaslajikkeita jälleen kaupaksi. Muutaman neliön kuivuudenherkille lajikkeille tekee ämpärillinen vettä ihan hyvää pahimpana helleaikana; kannapa 10 ha kuivanmaan pellolle 100000 ämpärillistä ?

Sen verran erilaisia ne ovat vierekkäin nuo lupaavimmat uutuuslajikkeet vertailussa jonkun vanhan ja tutun lajikkeen kanssa.

Taas lantasottaajien sato-ohjelma on yksinkertainen: 40 tonnia lehmänlantaa ja 450 kg salpietaria joukkoon; Siinä ei paljon kasvuohjelmia tarvita...no, ehkä Moddusta  reipas annos.

-SS-

Makehan sadettaa.

Ja 40tonnia on aika vähän, ei tarvi edes moddusta.

Myöntihän Jussi siinä artikkelissa että on omakin lehmä ojassa. Mutta ei kyllä hirveitä kehtaa panostaa kun viljan hinta on mitä on. Hömppää pukkaa...

Myöntihän Jussi siinä artikkelissa että on omakin lehmä ojassa. Mutta ei kyllä hirveitä kehtaa panostaa kun viljan hinta on mitä on. Hömppää pukkaa...

Sattui juuri sopivasti juttu olemaan tukihakemusten täyttöviikkojen alla että kilttien viljelijöiden omatunto
alkaisi kolkuttamaan hömppäheinistä perinteiseen (ylihintaisiin tuotantopanoksiin) perustuvan viljelyn suuntaan.

Taitaa alkaa löysät tulemaan housuihin, kun näin hanakasti täytyy perustella reilusti tappiollista viljanviljelyä.
Lannoitteiden hinnan nousulle Suomessa ei näytä tulevan loppua.   Liian korkea hinta ei kiinnosta kilpailuvirastoa,
koska luullaan, että markkinatalous hoitaa homman...     
Eikä Suomalaisen viljan halpuuttamiselle myöskään näy loppua.   EU-liittymisneuvoitteluissa luultiin, että
Suomalainen vilja saa kaukaisen sijaintinsa ansiosta Itämeri-lisän, mutta toisin kävi.

Parhaimmillaan viljan hinnanssa on ollut eroa Saksan hintoihin jopa 50 euroa tonnia kohti!
Vastaavasti lannoitteet ovat Euroopassa saman verran halvempia...

Salopelto saa ihan vapaasti hääräillä ruutujensa kanssa.   Tilatasolla viljelijä saa kokea tämän viljanviljelyn
autuuden ihan ruohonjuuritasolla.    Käteen ei jää kuin kaluttu luu.

 Kannattaa muistaa, että viljely sisältää aina melkoisen riskin vaikka olis minkälaiset kasvuohjelmat. Pienempi se on noissa "hömpissä".

Eihän kenenkään verenpaine nyt sentään mainoksesta nouse?

Kyllä Kasvuohjelma® - tiloilla ovat keskisadotkin reippaasti korkeampia kuin Suomen keskisadot. Muuten kyllä olen koeruutuviljelystä aivan samaa mieltä; hyvähän se on umpikurassa saapastella jollakin käsiruiskulla tekemään talvituhoruiskutusta....

-SS- 

Kuis kuulostaa taas siltä, että joilla kuilla on pihajalanmarjat sekä muut karkit menneet syystä tai toisesta ohi suun...   

Kyllä nuo kasvuohjelmaruudut taitavat olla kaikki kevätviljoja eikä nuo sadot mitään valtaisia ole. Varsinkin silloin jos kaikki kasvuohjelmien neuvot noudattaa. Kohtuu lannoituksella ja ilman tautipruuttauksiakin pääsee vitosella alkaviin vehnä- ja kaurasatoihin. Jäljistä päätellen ruuduilla on ollut käytössä pääsiassa ehkä jollakin ilotikulla ohjailtava prutta. Kai sitäkin voisi käsiruiskuna pitää kun ei kai vielä täysin paikkatiedon perusteella ohjaudu. Jos ruuduilla on ollut jotain torjunta-ainekokeita jossain nurkassa tai keskellä, niin ne on sitten eri juttu.

Noissahan ei ole ollut nollaruutua. Lohkot on senverta ylifertiilissä tilassa, että mahdolliselta nollaruudultakin tulisi varmaan 6 tonnia. Sitten tuleekin mielenkiintoinen tulos kolminkertaisella panostuksella kaksinkertainen tulos.

Siemenkauppa on lamassa sitä nyt yritetään vauhdittaa tällä tavoin.

Noissahan ei ole ollut nollaruutua. Lohkot on senverta ylifertiilissä tilassa, että mahdolliselta nollaruudultakin tulisi varmaan 6 tonnia. Sitten tuleekin mielenkiintoinen tulos kolminkertaisella panostuksella kaksinkertainen tulos.

Siemenkauppa on lamassa sitä nyt yritetään vauhdittaa tällä tavoin.

Joo näiden uusien lajikkeiden pH-vaatimuksetkin ovat niin
korkeat, että pitää kahdellatuhannella eurolla kalkita jotta
saa 80 euroa vuodessa takaisin sadonlisänä ?

Sitten jos MTT joskus lakkaa testaamasta lajikekokeissa
hapan-kalkittu maa - eroja, lakkaan kokonaan miettimästä
näitä "uutuuslajikkeita"

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.04.15 - klo:23:14

Kyllä Kasvuohjelma® - tiloilla ovat keskisadotkin reippaasti korkeampia kuin Suomen keskisadot. Muuten kyllä olen koeruutuviljelystä aivan samaa mieltä; hyvähän se on umpikurassa saapastella jollakin käsiruiskulla tekemään talvituhoruiskutusta....

-SS- 

Kuis kuulostaa taas siltä, että joilla kuilla on pihajalanmarjat sekä muut karkit menneet syystä tai toisesta ohi suun...   

Kyllä nuo kasvuohjelmaruudut taitavat olla kaikki kevätviljoja eikä nuo sadot mitään valtaisia ole. Varsinkin silloin jos kaikki kasvuohjelmien neuvot noudattaa. Kohtuu lannoituksella ja ilman tautipruuttauksiakin pääsee vitosella alkaviin vehnä- ja kaurasatoihin. Jäljistä päätellen ruuduilla on ollut käytössä pääsiassa ehkä jollakin ilotikulla ohjailtava prutta. Kai sitäkin voisi käsiruiskuna pitää kun ei kai vielä täysin paikkatiedon perusteella ohjaudu. Jos ruuduilla on ollut jotain torjunta-ainekokeita jossain nurkassa tai keskellä, niin ne on sitten eri juttu.

Juu en erityisesti kasvuohjelmaa tässä kritisoi, sehän on aivan panosmarkkinointia, mutta vaivaa tuo Yaran Kotkaniemen ja K-Maatalouden koetilan markkinointi tutkimustulosten muodossa - kuin olisivat joitakin valtiollisia viranomaisorganisaatiotia; vain siemenmarkkinoijalle on selvää, että joku Bjarne on tosihyvä lajike etelän kuiville saville, tai että Tarso on satotykki "syysviljapotenttiaalille". Kokonaisviljelyalat kertovat, että kyseisillä esimerkkilajikkeilla on erittäin kapea paikallis-ilmastovaatimus, niillä ne ovat voittajia.

Muilla alueilla viljelemistä yrittelevät sitten joutuvat syyttelemään itseään taidottomiksi ja osaamattomiksi, ihan turhaan. Siis kun se epäonnistuminen on rakennettu siihen lajikkeeseen jo valmiiksi.

-SS-

Kasvuohjelmatutkimus 2014 on julkaistu.

http://view.24mags.com/publication/agrimarket/1578f9d29438901962a15ca64313af43#/page=1

Nähdään, että suorakylvö on pelastus, mutta kasvinsuojelu samalla tulee välttämättömäksi.
Hieman nillittävät 2014 tuloksia Seinäjoelta, 170 - 250 kg N koepisteet eivät olleetkaan
merkittävästi kannattavampia, kun vehnän hinta painui alle 150 euroon  Niinpä niin. Ja
oli kesällä KUIVAA, olipas ihme. Ja MÄRKÄÄ, väärään aikaan. Rehuvehnäksi meni kas.

No, kasvinsuojelupaketti saatiin joka tapauksessa kannattavaksi.

Taas muuten oli tämä 0-0-0-0 - ruutu, jota verrrattiin 1-1-1-1 - ruutuun. 0-0-0-0 - ruutuhan tarkoittaa, että oma (lajittelematonkin vielä) ? siemen, ei peitattu, ei kasvitaudintorjuntaa, ei laontorjuntaa.

No, jos rehuohra on 80€ / tn, niin se tonnin ero on 80€. Kovasti sitä 80€ on kulutkin syömässä. Eli kokonaisuutena kansantaloudellisesti on kannattavaa juu, mutta yksittäinen viljeijä saa vain omanarvontuntoa isommasta sadostaan.

-SS-

Juu en erityisesti kasvuohjelmaa tässä kritisoi, sehän on aivan panosmarkkinointia, mutta vaivaa tuo Yaran Kotkaniemen ja K-Maatalouden koetilan markkinointi tutkimustulosten muodossa - kuin olisivat joitakin valtiollisia viranomaisorganisaatiotia
-SS-

Kyllä ne toimivat myös ihan hyvänä vertailukohteena omille sadoille. Jos on tehnyt samat toimet kuin noissa kasvuohjelmakoe/esittelyruuduissa ja oma sato jäänyt paljon pienemmäksi, pitäisi kyllä miettiä mikä on mennyt pieleen ja missä kohtaa olisi helpointa parantaa tai mitä jättää seuraavana vuonna tekemättä, koska siitä ei vissiin ole minun pellollani hyötyä.

Ihan tarpeeksi käyttökelpoista tietoa noistakin kokeista tulee vaikkeivat ne virallisia, tieteellisiä kokeita olekaan. Ainakin Kotkanniemessä on tehty ja toivottavasti tehdään vieläkin opinnäytetöitä, joten ne eivät ihan pelkkää huuhaata ja markkinointia voi olla ellei oppilaitosten taso ole nätisti sanottuna surkea 

Kyllä Hankkija tavaraa (myös laadukasta) saa maakunnasta ostettua, kunhan laittavat hinnan kohdilleen. Mutta taitavat vaan lisätä niitä rivejä, joilla tehdään vähennyksiä.