Uusimmassa KM:ssä on vertailtu ja ohjeistettu erilaisia siilorehun irroitustapoja/välineitä.. joku tanskalainen tutkimus se oli..

Siinä oli että tuollaisella grapilla pitää rehu riipiä pihtiosalla pysytysuorasta seinästä lattialle ja siitä vasta kauhaan, ei saa ottaa sillei kun rehuleikkurilla....  

Olihan hapottaja pesty kunnolla aiv:n jäliltä. bakteeri ei kestä yhtään happoa. Ei kannanata laittaa happoa pintaan jos tekee bakteerilla.

Rehussa tulevat bakteerit ja hiivat voivat saastuttaa koko sadon sellaiseksi että biologiset aineet eivät enää pärjää. Oliko tuohon levitetty lietettä pintaan ?

Onhan tuo melko kuivaakin rehua siinäkin osasyy ilmeisesti.Ja suhteellisen  lämpöisiä ilmojakin vielä.Olisiko lienee kuitenkin rehun tallaus jäänyt liian vähälle.Itse en ole koskaan kokeillut biologisia joten siitä ei kokemusta aiv 2 ollut säilöntäaineena.Kuivaine  on ollut alle 30.Ja tuohon murkeviljaan sen verta sanoisin että sen kosteus taitaa olla liian pieni yli 30% kosteus olisi hyvä.
Paska homma tuo on kun rehua menee pilalle.

Rehussa tulevat bakteerit ja hiivat voivat saastuttaa koko sadon sellaiseksi että biologiset aineet eivät enää pärjää. Oliko tuohon levitetty lietettä pintaan ?

Liete ei taida oikein pysyä laakasiilorehun päällä, salvosiilossa varmaan ihan OK. Painottaa kyllä hyvin.

Hapottajalla oli ajettu hapolla edellisenä kesänä, sekä muutamat kontilliset bakteeria ennen minun rehun keruuta. Lietettä on levitetty, mutta ei varsinaisesti pintaan. Agronicin multaimella jo useammat vuodet. Karhottajana toimi tällä kertaa claas ja rehu oli ulkoisesti paljon puhtaampaa mitä aikaisemmalla kuhnin karhottimella. Syysrehu on korjattu sitten kuhnin karhotinta apuna käyttäen, sepä onkin sitten tarina erikseen kun siihen päästään.

No tässä on nyt sitten tullu muutamia isäntiä puhutettua asian tiimoilta enemmälti. Ja yllättäen on tullut semmosia vastauksia kuten:"No jos tarkemmin miettii niin kyllä siinä on ollut outo haju ja lehmien syönti on vaihdellut." Tai sitten:" No joo, kyllähän rehut aina tuuppaa pinnalta lämpeämään." Tehneet siis samalla biologisella. *****, ei mulla vaan ole ennen ruukannu lämpeillä tai syönti heilahella.

Kuulemma rehun kuiva-aine pitoisuus on parhaimmalla tasolla biologiselle säilönnälle. Itekki suosin sitä märempää tavaraa viljan osalla, no nyt vaan oli kelit ja lohkot erillaisia kuin ennen. Paljon vaihteiluita, pakkotuleentumisia sekä viikon/parin kylvöajan kohdan erot, yms...

Hyvä että ihmisiä kiinnostaa kyseinen aihe. Virheistä on hyvä ottaa oppia, mutta nyt pitäisi löytää vaan se virhe. Muukin kuin se biologinen:)

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 26.09.10 - klo:18:36

Rehussa tulevat bakteerit ja hiivat voivat saastuttaa koko sadon sellaiseksi että biologiset aineet eivät enää pärjää. Oliko tuohon levitetty lietettä pintaan ?

Liete ei taida oikein pysyä laakasiilorehun päällä, salvosiilossa varmaan ihan OK. Painottaa kyllä hyvin.

Harvestoreen menisi varmaan mukavasti. Olisi nopea täyttää Livakka sieltä 

Onhan tuo melko kuivaakin rehua siinäkin osasyy ilmeisesti.Ja suhteellisen  lämpöisiä ilmojakin vielä.Olisiko lienee kuitenkin rehun tallaus jäänyt liian vähälle.Itse en ole koskaan kokeillut biologisia joten siitä ei kokemusta aiv 2 ollut säilöntäaineena.Kuivaine  on ollut alle 30.Ja tuohon murkeviljaan sen verta sanoisin että sen kosteus taitaa olla liian pieni yli 30% kosteus olisi hyvä.
Paska homma tuo on kun rehua menee pilalle.

kattelin tossa vanhoja analyysituloksia josilacilla säilöttyjä k-a 38-39% eikä niissä muistaakseni ollu lämpeämis ongelmia. muistaakseni josilackille kuiva-aineen piti olla 30-50 toimiakseen.. joten mun mielestä rehun kuivuus ei ole syynä.

http://www.vossenfinland.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=34&Itemid=92

broeistop

En tiedä onko humpuukia ku ei ole kokemusta kyseisestä aineesta. Myyjän mukaan käytetään maailmalla juurikin rehun lämpenemisen estämiseksi. Sen tiedän että täälläpäin useampi tila on käyttänyt kyseistä ainetta siiloihin ja paaleihin säilöntäaineena. Tulipa meillekkin viime vuonna ostettua joitain paaleja mihin oli ainetta käytetty, ja näytti ne ammuille kelpaavan. (ehkä siksi että ei ollut parempaa enään tarjolla...)

Mahtaisikohan kyseisen aineen lisäys pintaan auttaa?

http://www.vossenfinland.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=34&Itemid=92

broeistop

En tiedä onko humpuukia ku ei ole kokemusta kyseisestä aineesta. Myyjän mukaan käytetään maailmalla juurikin rehun lämpenemisen estämiseksi. Sen tiedän että täälläpäin useampi tila on käyttänyt kyseistä ainetta siiloihin ja paaleihin säilöntäaineena. Tulipa meillekkin viime vuonna ostettua joitain paaleja mihin oli ainetta käytetty, ja näytti ne ammuille kelpaavan. (ehkä siksi että ei ollut parempaa enään tarjolla...)

Mahtaisikohan kyseisen aineen lisäys pintaan auttaa?

Kun ennen tehtiin enempi paaliin niin käytettiin Feedtech F22 samassa tarkoituksessa. Bentsoaattia. Nyt F3000 siiloon.

Voiko biologisenrehun kastella hapolla,en tiedä,happorehun kyllä voisi.En tiedä olenko väärässä,mutta on alkanut tuntua tuon biologisen kanssa,ettei sitä ainakaan kannata pihistellä.

Eräs ruokinta(ja muukin)jeesus. Bruce Woodcare totesi, että ainoa tapa ehkäistä lämpenemistä on propionihappo. Sikäli kun englantia ymmärsin oikein. Toimii niin maissisäiliksellä kuin nurmellakin..

Saiskohan bentsoaattia järkevään hintaan jostakin ja saako sitä paaliin laittaa jos ei ole "virallisesti hyväksytyn säilöntäaineen" osana? Kaliumsorbaatti olis vissiin myös luonnollinen aine.

Propionihapolla tuskin saa ainakaan vahinkoa aikaiseksi tässä tapauksessa.

Säilöntäainetta ei tarvi kysyä sen tiätää tuasta jo muutonki!
Kyseesä ilimeesesti 1-sato= tod.näk.
Avattu siilo n.1kk sitte.
Pintaa levitetty Sualaa kaikkiem oppien mukaa.


Vinkki 1.
Avaa peitto parin metrim matkalta ja kuari kauhalla,( mial. Tasakärkine)pinnasta puali metriä pois ja jätä peittämäti.

Vinkki 2.
Irrota kauhalla min 50cm rintaus kerralla vaikket saa samana päivänä syättöön.

Samalla tavoon ko irrotat rintausta jatkosa 30-50cm kerralla nin tuan kans pärjää.
Pinnasta jourut torennäkösesti kuariin loppuun asti tuan sualasäilötyn!

Ei oo piolookisten syy vaan vanha hapates. Happo ja suala net yhtee soppii........!

entä jos bakteeri onkin kuollut jossakin vaiheessa mut mites selvitetään onko se olosa keitetäänkös rankit

Saiskohan bentsoaattia järkevään hintaan jostakin ja saako sitä paaliin laittaa jos ei ole "virallisesti hyväksytyn säilöntäaineen" osana? Kaliumsorbaatti olis vissiin myös luonnollinen aine.

Propionihapolla tuskin saa ainakaan vahinkoa aikaiseksi tässä tapauksessa.

Tätä bentsoaattia ostin muutaman pahvilaatikollisen kemiralta varmaan 5 vuotta sitten.Muistaakseni 11 euroo kilo.
Sitä on viskelty ennen rehun peittämistä muovin alle sekä tornissa että aumassa.
Viiden vuoden kokeilujen jälkeen oon tullu siihen tulokseen, että rehu säilyy ihan pintaan asti.
MUTTA: Ainaskin bonsilagen ohjeissa rehu käsketään painottaa reilusti.   Siis muovin päälle painoa vähintään
            150 kiloa neliölle.     Ja niillä 30 asteen helteillä en alkaisi tekemään kuivaa aumaa, joka on monta
            päivää auki.      Näinkin on käynyt, mut sitten kaivurilla vaan 30 sentin kerros maata päälle.
            Sitten säilyy.    Kuluneella luiskakauhalla saa sen maan kuorittua pois niin, ettei lapioon tarvi koskea.