Moi,

Mulla on aloitettuna perusparannus yhdellä 4 ha lohkolla. En ehdi saada sitä tälle keväälle sellaiseen  kylvökuntoon, että vilja siinä ehtisi valmistua. Mutta jotain siihen pitää kylvää ennen viimeistä kylvöpäivää ( siihen mennessä saan sen kyllä kunnostettua) jotta lohko pääsee paremman tuen piiriin kuin pelkkä avokesanto.

 Homman tekee vähän mutkikkaammaksi se seikka että tarkoitus on syksyllä kylvää siihen syysvehnä.

 Eli mitä kylvisi ennen viimeistä kylvöpäivää k.o lohkolle maksimituet silmälläpitäen? Ja ottaen huomioon, että lohkon kasvi olisi myös helppo lopettaa ennen syysvehnän kylvöä.

 Tietysti joku laarinpohjalta kaivettu ikivanha ohra ilman lannoitusta olisi myös mahdollinen, mutta tarkastuksen tullen voisi heikossa kasvussa olla selittelemistä.

Maanparannuskasvien tuen saadaksesi lohkolla on tarvinnut olla viime vuonna ns tuotantokasvi. Maanparannuskasvit saa päättää 2kk:n päästä kylvöstä, joten ehdit hyvin syyskylvöille. Näitä erikoiskasveja kylvettäessä on tarkistettava myös viime vuonna käytetyt torjunta-aineet ja niiden jälkikasvirajoitteet. Itse kylväisin maanparannuskasviksi kuminaa - tekee ensimmäisenä vuonna syvän paalujuuren, eikä kasvata juurikaan maanpäällistä massaa, joten muokkaaminen maahan on helpompaa.

Valmiiden maanparannusseosten ongelma on, että niiden hinnat on keksitty niin korkeaksi, että kaikkine muokkaus- ja kylvötöineen tulee äkkiä avokesanto jo kannattavammaksi.

Rypsin voi kylvää vielä kevyesti juhannuksen alla ainakin eteläsuomessa. Se että jos sattuu onnistumaan niin puinti ei välttämättä ole ennen syysvehnän kylvöä.

Monimuotoisuus riista voisi tukien ja kulujen puolesta olla se ykkönen. Jotain lajittelujätteitä löytyy kaikilta mut saiko sen lopettaa syksyllä?

Monimuotoisuuskasvit, kuten riistapelto, täytyy säilyttää 15.9. asti. Hiukan höllennystä viime vuoden lokakuusta, mutta aika jämptille menee syysvehnän kanssa...

1- vuotinen raiheinä?

Monimuoto - riista, seuraavalla siemenseoksella: populaatioruis, joukkoon hiukan auringonkukkaa ja muutama ämpärillinen elevaattorimontusta kauhottua rypsiä.

Oli nyt keväällä  yllättävän paljon ihan mallikkaan ruishalmeen oloinen, lisäksi lokakuulla korjasin rypsiä myös siitä. Ajoin lannoitetta vain osalle alaa, siinä ruis ei selvinnyt yhtä hyvin, tuli syksyksi liian reheväksi ? Nyt pelto on käsitelty glyfosaatilla ja odottaa suorakylvöä.

-SS-

Monimuoto - riista, seuraavalla siemenseoksella: populaatioruis, joukkoon hiukan auringonkukkaa ja muutama ämpärillinen elevaattorimontusta kauhottua rypsiä.

Oli nyt keväällä  yllättävän paljon ihan mallikkaan ruishalmeen oloinen, lisäksi lokakuulla korjasin rypsiä myös siitä. Ajoin lannoitetta vain osalle alaa, siinä ruis ei selvinnyt yhtä hyvin, tuli syksyksi liian reheväksi ? Nyt pelto on käsitelty glyfosaatilla ja odottaa suorakylvöä.


-SS-

Oletko puhunut rahtikylväjän hommiin? 

Katsotaan nyt, saisiko VM:n tai Tumenova kombin. Kumpikin varmaan hyvä.

-SS-

Jos hakee parasta pellon kasvukunnolle  niin vilja-virnaseos

Jos hakee parasta pellon kasvukunnolle  niin vilja-virnaseos

Miksi vilja- virnaseos on parasta pellon kasvukunnolle?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 20.05.24 - klo:22:32

Jos hakee parasta pellon kasvukunnolle  niin vilja-virnaseos

Miksi vilja- virnaseos on parasta pellon kasvukunnolle?

Virna 50-60 kg/ha seoksiin, 2,2 €/ kg, se se on parasta, nämä maanparannussiemenet kuuluvat luomuun, jolla on ehkä pakko  panostaa viherlannoitukseen ja maanparannukseen, maksoi mitä maksoi.

Tavan viljelijä saa kuohkean maaperän edullisemminkin 150 kg ruista, 0,208 €/kg, pari pussukkaa TOS rypsiä, 0,40 €/kg, kylvömäärä 5 kg /ha.  Voihan tuohon laittaa hiukan puna-apilaakin, mutta se alkaa jo maksaa. Pintalevitys onnistuu mainitsemallani seoksella, virnan siemen varmaan pitäisi saada kalleutensa takia peittoonkin. Virnan ongelma on kärhellinen takku, jota se kasvustoon tuottaa. Vaikka murskasin kasvuston mahdollisimman matalaan, kyntö oli käytännössä mahdotonta, kuin rastasverkkoa olisi maanpinnassa ollut levällään. Lisäksi ketutti silloiselta Eviralta tullut ilmoitus, että ostamani sertifioitu ruisvirna sisälsi hukkakauran siementä. Ruis ja rypsi on helppo omaehtoisesti lisätä ja ylläpitää.

Ruis on syväjuurisempi ja nopeakasvuisempi kuin monet heinät. Ruis pitää rikat kurissa. Rypsi kasvaa ihan hyvin kesän, ruis on siinä vaiheessa vielä semmoista rehevää ruohoa.

-SS-

Tavan viljelijä saa kuohkean maaperän edullisemminkin 150 kg ruista, 0,208 €/kg, pari pussukkaa TOS rypsiä, 0,40 €/kg, kylvömäärä 5 kg /ha.  Voihan tuohon laittaa hiukan puna-apilaakin, mutta se alkaa jo maksaa.

-SS-

Juurikin näin on tarkoitus tehdä huonosti talvehtineelle syysrypsin alalle, eli sekaan ruista ja apilaa. Kevyt peittomuokkaus s-piikillä niin jää rypsiäkin vielä pystyyn.
Heinäkuussa sitten murskalla alas.

Mutta mikä toi on sitten tukilapussa: vihantavilja (ruis)? vai jopa riistapelto?

Huonosti talvehtinutta syysviljaa mietin riistapelloksi - siinähän olisi se vilja valmiina. Mutta kun tarkemmin tavaa tukioppaita, jää sellainen käsitys (ainakin minulle), että riistakasvusto pitäisi kokonaisuudessaan perustaa keväällä. No, se on sitten toinen asia, pystyykö sen näkemään satelliitista, onko esim vehnä kylvetty syksyllä vai keväällä, jos peltoa vaikka muokkaakin keväällä. Tilakäynnillä tietysti käy käry helpommin.

Suorakylvö nurmeen kait on vieläkin kiellettyä. Onkos tuolla sitten väliä , jos syysviljaan kylvää vähintään ne kaksi lajia lisäksi, millä pelkästäänkin pärjäisi. Maataloustoimistossa voisivat tietää.