SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa.

Oot myöhässä. Lypsylehmille apila tulis korjata aikaisella nuppuasteella

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 30.07.10 - klo:20:07

SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa.

Oot myöhässä. Lypsylehmille apila tulis korjata aikaisella nuppuasteella

Joo vai?

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 30.07.10 - klo:20:07

SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa.

Oot myöhässä. Lypsylehmille apila tulis korjata aikaisella nuppuasteella

Harjoitellaan vasta tätä luomuviljelyä.

Miksi aina joko/tai?

No, sehän tässä on se suurin ongelma, tämä mustavalkoisuus. Tulevaisuuden maatalous on varmaan joku hybridi - jos siis päätettäisiin keskuskomiteassa, miten maailma pelastuu - mutta todellisuudessa on erilaisia tapoja, joita jokaista yhdessä ja erikseen kehittämällä homma toimii paljon paremmin kuin sen keskuskomitean päättämällä tavalla.

Se, miksi lähdin tähän lantarallikeskusteluun, liittyy tuohon usein heitettyyn kritiikkiin luomuviljelijöiden karjanlantaan nojaavasta lannoituksesta (ks. vaikka antiluomu.org). Kun sitä perstulppaa ei ole keksitty, on noilla "tavanomaisilla" ihan sama lanta käytössä, vaikka sen hurmoshenkisimmät luomukriitikot helposti unohtavatkin ylistäessään väkilannoitteiden hyviä puolia (joita niitäkin on).

Petri

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 30.07.10 - klo:20:01

Miksi aina joko/tai?

No, sehän tässä on se suurin ongelma, tämä mustavalkoisuus. Tulevaisuuden maatalous on varmaan joku hybridi - jos siis päätettäisiin keskuskomiteassa, miten maailma pelastuu - mutta todellisuudessa on erilaisia tapoja, joita jokaista yhdessä ja erikseen kehittämällä homma toimii paljon paremmin kuin sen keskuskomitean päättämällä tavalla.

Se, miksi lähdin tähän lantarallikeskusteluun, liittyy tuohon usein heitettyyn kritiikkiin luomuviljelijöiden karjanlantaan nojaavasta lannoituksesta (ks. vaikka antiluomu.org). Kun sitä perstulppaa ei ole keksitty, on noilla "tavanomaisilla" ihan sama lanta käytössä, vaikka sen hurmoshenkisimmät luomukriitikot helposti unohtavatkin ylistäessään väkilannoitteiden hyviä puolia (joita niitäkin on).

Petri

Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.

Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.

Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.

Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.

Jos ostaa valkuaista ruokintaan, tulee pääravinteita lähes sama määrä kuin tuotteissa poistuu. Riippuu tietysti tuotannon intensiteetistä ja ravinnekierron kannalta optimi olisi tietysti se tilanne, jossa virrat olisivat suurinpiirtein tasapainossa. Maidontuotannossa kalsium ja magnesium on taseeltaan negatiivisia, niitä on ostettava lisää. Mikroravinteissa on sitten omat juttunsa.....

Lantaralli vs. apulantakeskustelu: mun mielestä sellainen viljelykierto, johon on sisällytetty "ylläpito"kalkitus, ei ole toimiva kierto. Pidemmällä aikavälillä tulee halvemmaksi siirtää lantaa kauemmas kuin viljellä kahden kerroksen peltoja....

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 31.07.10 - klo:00:18

Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.

Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.

Jos ostaa valkuaista ruokintaan, tulee pääravinteita lähes sama määrä kuin tuotteissa poistuu. Riippuu tietysti tuotannon intensiteetistä ja ravinnekierron kannalta optimi olisi tietysti se tilanne, jossa virrat olisivat suurinpiirtein tasapainossa. Maidontuotannossa kalsium ja magnesium on taseeltaan negatiivisia, niitä on ostettava lisää. Mikroravinteissa on sitten omat juttunsa.....

Lantaralli vs. apulantakeskustelu: mun mielestä sellainen viljelykierto, johon on sisällytetty "ylläpito"kalkitus, ei ole toimiva kierto. Pidemmällä aikavälillä tulee halvemmaksi siirtää lantaa kauemmas kuin viljellä kahden kerroksen peltoja....

Mistä valkuaista ostetaan jos kaikki on luomussa??

Mistä valkuaista ostetaan jos kaikki on luomussa??

En oo puhunu mitään luomusta, kun en luomutuottaja ole. Tuo fakta pätee oli tuotantomuoto mikä hyvänsä.

 Asenne sulla on kohdallaan, kokonaisuuksien hallinta, ravinnekierto yms. on luomumiesten höpötystä. OIKIA tuottaja ei semmosia tartte......

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 31.07.10 - klo:14:33

OIKIA tuottaja ei semmosia tartte......

Oikein!!!!!

>>>>Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.

Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.

****Muita ravinteita saa luomusääntöjen mukaisesti lisätä mm apatiitista ja biotiitista, sekä hivenravinteitakin. Tietenkin hidasliukoisina.  Mm fosforia on kivennäismailla tolkuton määrä kasvien käyttöön hidasliukoisena. Vrt metsän kasvua. Paljon biomassaa maan pinnan päällä ja alapuolella. Kasvit saavat irroitusapua mm sienistöiltä ja  kanssaelävien kasvien lahoamisjätöksistä. Eri kasvit irroittavat eri aineita enemmän.  Itselläni on melkein kaikenlaisia maalajeja, enkä yli viiteentoista vuoteen ole lisännyt kuin kalkia. Sadot ovat kaiken aikaa parantuneet keskimäärin.  On myös huomattava, että kalkituksen tarve alun jälkeen pienenee koska maata ei happamoiteta ylenpalttisesti apulannoilla.

Ja se tutkimus on kyllä yksi tehoviljelijöiden legenda, että luomupelloilta lähtee ravinteita tavanomaisia enemmän. Kun maan rakennetta  ja multavuutta parannetaan ja nurmi- ym kasvipeitteisyyttä lisätään niin ravinteiden pidätyskyky paranee. Avokesannolta voi huonolla tuurilla lähteä maata liikkeelle tavallista enemmän, mutta tuo ala on kovin pieni koko luomualaan nähden ja on siis ajoittainen pistekuormitus.

Olet sinä muutakin peltoosi pistänyt kuin kalkkia.
Minusta pelto paranee aina kun sinne lisätään ravinteita, oli ne sitten missä muodossa tahansa.
Lantaa en väheksy ollenkaan, mutta ammuvainaajauho ja kalakomposti eivät ole mikään yleispätevä ratkaisu lannoitukseen.

Mistä sitten tulee legenda että apulanta on ainoa syyllinen peltojen happamuuteen?
Kaikki uudismaat happamia kuin mikä enkä usko että esi-isät olisivat huvikseen kelkkoneet apulantoja metsiin ja soihin tulevien raivaajasukupolvien kiusaksi.

Ja se tutkimus on kyllä yksi tehoviljelijöiden legenda, että luomupelloilta lähtee ravinteita tavanomaisia enemmän. Kun maan rakennetta  ja multavuutta parannetaan ja nurmi- ym kasvipeitteisyyttä lisätään niin ravinteiden pidätyskyky paranee. Avokesannolta voi huonolla tuurilla lähteä maata liikkeelle tavallista enemmän, mutta tuo ala on kovin pieni koko luomualaan nähden ja on siis ajoittainen pistekuormitus.

Täytyy olla tutkimuksessa vika  Ja joka luomuviljelijä saa rypsiäkin 2000 kg viideltä hehtaarilta yhteensä

Kun maa lämpenee loppukesästä->  kasvit eivät käytä ravinteita ->huutoutuminen suurinta. "Pakko sen näin olla kun pajut kasvaa ojissa yli metrin vuodessa"

Lainaus käyttäjältä: landehande - 31.07.10 - klo:18:59

Ja se tutkimus on kyllä yksi tehoviljelijöiden legenda, että luomupelloilta lähtee ravinteita tavanomaisia enemmän. Kun maan rakennetta  ja multavuutta parannetaan ja nurmi- ym kasvipeitteisyyttä lisätään niin ravinteiden pidätyskyky paranee. Avokesannolta voi huonolla tuurilla lähteä maata liikkeelle tavallista enemmän, mutta tuo ala on kovin pieni koko luomualaan nähden ja on siis ajoittainen pistekuormitus.

Täytyy olla tutkimuksessa vika  Ja joka luomuviljelijä saa rypsiäkin 2000 kg viideltä hehtaarilta yhteensä

Kun maa lämpenee loppukesästä->  kasvit eivät käytä ravinteita ->huutoutuminen suurinta. "Pakko sen näin olla kun pajut kasvaa ojissa yli metrin vuodessa"

Kovin kapea ja paikallinen näkemys asiasta.

Olet sinä muutakin peltoosi pistänyt kuin kalkkia.

Kalkkia ja lantaa. Muuta en toistaiseksi.

Mistä sitten tulee legenda että apulanta on ainoa syyllinen peltojen happamuuteen?
Kaikki uudismaat happamia kuin mikä enkä usko että esi-isät olisivat huvikseen kelkkoneet apulantoja metsiin ja soihin tulevien raivaajasukupolvien kiusaksi.

Eihän se mikään legenda ole. Tutustu hiukan tarkemmin tuohon lannoitetypen kemialliseen liukenemisprosessiin.

Raaka raivattu maa on aivan eri asia. Mikrobitoiminta on täysin toisenlaista, uudismaasta puuttuu tai on raivausprosessissa hävinnyt hajoittajasienet mm. se kuuluisa mykorritsarihmasto, ei ole lieroja, ei bakteereja....