Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa.

Ei kun satomäärässä. Leipävehnästä suurin osa tässä maailmassa tuotetaan alle 4 tonnin sadoilla. Toimis ihan hyvin täälläkin, vaan kun uskomus on se isopaljoperha on AINUA OIKIA tehokas. Pellon hinta on tässä naurettavassa täppäröinnissä jo tärvelty ja noususuunta ei isompia satoja kannattavammaksi muuta. Jatkuva huippusadon jahtaaminen ei ole tehokasta.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:11:10

Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa.

Ei kun satomäärässä. Leipävehnästä suurin osa tässä maailmassa tuotetaan alle 4 tonnin sadoilla. Toimis ihan hyvin täälläkin, vaan kun uskomus on se isopaljoperha on AINUA OIKIA tehokas. Pellon hinta on tässä naurettavassa täppäröinnissä jo tärvelty ja noususuunta ei isompia satoja kannattavammaksi muuta. Jatkuva huippusadon jahtaaminen ei ole tehokasta.

Tästä oli joskus jo juttua lehdessä. Ei ole järkevää jahdata huippu leipävehnäsatoa hehtaarilta näillä ympäristötuen lannoitusmäärillä.

Kaikki satoisiksi jalostetut leipävehnä lajikeet kärsivät käytännössä typen puuteesta, kun ympäristötuen maksimit jarruttavat ravinteiden kylvöä.

4000kg keskisadolla ei ole mahdottomuus repiä yli 15.5 valkuaisia Anniinasta ja Quarnasta, näillä uusillakaan lannoitussäädöksillä. Tai ainakaan ei itellä ole ollut. Epoksen kanssa ei auta vaikka tekisi mitä. Valkuaiset toppaa viimeistään 13%.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:11:10

Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa.

Ei kun satomäärässä. Leipävehnästä suurin osa tässä maailmassa tuotetaan alle 4 tonnin sadoilla. Toimis ihan hyvin täälläkin, vaan kun uskomus on se isopaljoperha on AINUA OIKIA tehokas. Pellon hinta on tässä naurettavassa täppäröinnissä jo tärvelty ja noususuunta ei isompia satoja kannattavammaksi muuta. Jatkuva huippusadon jahtaaminen ei ole tehokasta.

Tilakohtainen asia toi täppäröinti ja muu.

4000kg keskisadolla ei ole mahdottomuus repiä yli 15.5 valkuaisia Anniinasta ja Quarnasta, näillä uusillakaan lannoitussäädöksillä. Tai ainakaan ei itellä ole ollut. Epoksen kanssa ei auta vaikka tekisi mitä. Valkuaiset toppaa viimeistään 13%.

Tuohon pitäisi jo luomussakin päästä. Parivuotta viherlannoitusta ja kylvön yhteydessä viljo-lantaa 1000kg hehtaarille, niin en pitäisi mahdottomana.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:11:59

4000kg keskisadolla ei ole mahdottomuus repiä yli 15.5 valkuaisia Anniinasta ja Quarnasta, näillä uusillakaan lannoitussäädöksillä. Tai ainakaan ei itellä ole ollut. Epoksen kanssa ei auta vaikka tekisi mitä. Valkuaiset toppaa viimeistään 13%.

Tuohon pitäisi jo luomussakin päästä. Parivuotta viherlannoitusta ja kylvön yhteydessä viljo-lantaa 1000kg hehtaarille, niin en pitäisi mahdottomana.

120kg typpimäärällä onnistuu hyvinkin.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Sanotko sää vastauksen vai mää?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Muinoin  Kemiran (vai oiko vielä Rikkihappotehtaan) konsulentti hehkutti apulannan hyvyyksiä ja käski viedä karjanpaskat kaatopaikalle. Johon kylän tuumailija mutisi, että onkin ihmetellyt kun ''paskapatterin kohdalla ei mikään tahdo kasvaa''.

SKNnällä tahtoo mennä jo senat sakaisin kun puhutaan karjapuolesta. Parempi katsoa sontaluukun kuin monsanton pullonpohjan läpi. Ja maa kasvattaa.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Sanotko sää vastauksen vai mää?

Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Sanotko sää vastauksen vai mää?

Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.

Petri

Niihin lähimmäisiin kappaleisiin vuodesta toiseen....

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Sanotko sää vastauksen vai mää?

Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.

Petri

Niihin lähimmäisiin kappaleisiin vuodesta toiseen....

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Sanotko sää vastauksen vai mää?

Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.

Petri

Niihin lähimmäisiin kappaleisiin vuodesta toiseen....

Niistä ei olekkaan AIKUISTEN OIKEASTI otettu sitten varmaan maanäytteitä sotien jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Eikö sitä karjanlantaa voi ajatella "jatkaa" niillä parilla siistillä pussilla?
Miksi aina joko/tai?
Ai nii, se ajomatka maksaa... Eikun lisää peltoa vaan maakunnasta... Lähipelloille vaan...

Nytkin ekan sadon jälkeen lietteellä puolet 2.sadon typestä, loppu puolikas oli tavoite laittaa niistä siisteistä säkeistä, ei vaan o tullu vielä tarpeeksi sadetta! 
Arvaako näin "myöhään" lyödä peltoon vielä 50+40 typpeä/ha, vai kärsiikö talvehtiminen heinällä? Siis kunhan saisi nuo haivenet korjattua ensin pois ja vielä jos sitä vettä alkaisi tulemaan... Aika mukavasti on heinät alkaneet jo ruskettumaan, ja ilman glyfosaattia...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.07.10 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.10 - klo:06:21

Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.

Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?

Petri

Eiköhän ne saman verra pasko. 

Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?

Petri

Eikö sitä karjanlantaa voi ajatella "jatkaa" niillä parilla siistillä pussilla?
Miksi aina joko/tai?
Ai nii, se ajomatka maksaa... Eikun lisää peltoa vaan maakunnasta... Lähipelloille vaan...

Nytkin ekan sadon jälkeen lietteellä puolet 2.sadon typestä, loppu puolikas oli tavoite laittaa niistä siisteistä säkeistä, ei vaan o tullu vielä tarpeeksi sadetta! 
Arvaako näin "myöhään" lyödä peltoon vielä 50+40 typpeä/ha, vai kärsiikö talvehtiminen heinällä? Siis kunhan saisi nuo haivenet korjattua ensin pois ja vielä jos sitä vettä alkaisi tulemaan... Aika mukavasti on heinät alkaneet jo ruskettumaan, ja ilman glyfosaattia...

SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa.