Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: RETU - 18.02.09 - klo:11:02
-
Laakasiilot suunnitteilla pitäs ruveta kyseleen hintoja.
minkä firman elementtejä suosittelette ja mitkä kannattaa kiertää kaukaa.
-
lujapetonilla on ainakin hyviä..
-
Laakasiilot suunnitteilla pitäs ruveta kyseleen hintoja.
minkä firman elementtejä suosittelette ja mitkä kannattaa kiertää kaukaa.
Keskustelun tueksi vähän vanhoja laakasiilojuttuja (osassa kyl puhutaan halvoista ei hyvistä). Ja tietysti muutakin juttua, mut myös firmoja kehuttuna.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=1470.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=5231.0
ja vielä vanhempia, osa ilmeisesti jo vanhentuneita
http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID3/924.html
http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID3/1631.html
http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID3/2698.html
http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID3/2935.html
-
10 paikkaa oon kysyny-Kolppasen betonivalimo-olis aika vahvoilla... 7000eur hintaeroja 50m seinälle
-
Laakasiilot suunnitteilla pitäs ruveta kyseleen hintoja.
minkä firman elementtejä suosittelette ja mitkä kannattaa kiertää kaukaa.
ei muuta kun liukuvaluna koko höskä pystyyn, muistaakseni siikajoella on firma joka tekee (eipä tule niitä elementtisaumoja) ;D
-
Hokkasen betonin elementit on kestänyt erinomaisesti ensinmäiset 15 vuotta :)Hinta laatu on ollut kohdallaan ;)
-
Laakasiilot suunnitteilla pitäs ruveta kyseleen hintoja.
minkä firman elementtejä suosittelette ja mitkä kannattaa kiertää kaukaa.
ei muuta kun liukuvaluna koko höskä pystyyn, muistaakseni siikajoella on firma joka tekee (eipä tule niitä elementtisaumoja) ;D
tuoki on hyvä vaihtoehto.
-
[/quote]ei muuta kun liukuvaluna koko höskä pystyyn, muistaakseni siikajoella on firma joka tekee (eipä tule niitä elementtisaumoja) ;D
[/quote]
onko nimmee tiarosa tarttis ens suvena alakaa suunnittellee nuin paria sattoo metriä seinee?
-
Vielä ei kokemusta, mutta lupaavan oloinen firma halsualla oli hietalahti ja pojat. Lietekuilu elementeistä soittelin muutamalle viljelijälle eilen ja kaikilta tuli positiivista palautetta. Tosin kyse oli lietekuiluista ei laakasiiloista, mutta eiköhän pojat nekin osaa tehä.
-
hietalahdella on hyvät laakasiiloelementit. itelle tuli niin 4,75 pitkät ja on hyvän oloiset. Asentavat aina itse. Nykyisin kuulemma tekevät 7 m pitkillä elementeillä.
-
ei muuta kun liukuvaluna koko höskä pystyyn, muistaakseni siikajoella on firma joka tekee (eipä tule niitä elementtisaumoja) ;D
[/quote]
onko nimmee tiarosa tarttis ens suvena alakaa suunnittellee nuin paria sattoo metriä seinee?
[/quote]
mullekki vois joku laittaa ton virman nimen yv:nä
-
ei muuta kun liukuvaluna koko höskä pystyyn, muistaakseni siikajoella on firma joka tekee (eipä tule niitä elementtisaumoja) ;D
http://www.yritystele.fi/ta/Betonia%20ja%20betonituotteita/Siikajoki/66100/
onko nimmee tiarosa tarttis ens suvena alakaa suunnittellee nuin paria sattoo metriä seinee?
[/quote]
mullekki vois joku laittaa ton virman nimen yv:nä
[/quote]
http://www.kase.fi/kylat/halsua/Hietalahti/palvelut.html
-
Laakasiilot suunnitteilla pitäs ruveta kyseleen hintoja.
minkä firman elementtejä suosittelette ja mitkä kannattaa kiertää kaukaa.
ei muuta kun liukuvaluna koko höskä pystyyn, muistaakseni siikajoella on firma joka tekee (eipä tule niitä elementtisaumoja) ;D
tuossa ois hyvä vaihto ehto hommais verkot ite ja laittas reilusti rautaa niin kestäs olla vaikka pyöräkuormaajalla läjällä.
-
Valettiin itse n. 15 vuotta sitten elementit. Ei ole senjälkeen tullut yhtä hyvää palkkaa työlle mistään hommasta.
-
Siikajoella havaittiin asialliset elementit isolla mullitilalla, taisipa olla juuri nuo liukuvaluelementit. Hyvää ja halpaa ei taida näissäkään olla, mutta sopivalla panostuksella saa siilot loppuiäksi. Korkeus on halvin ilmansuunta tilavuutta mietittäessä, kun on juuresta lujat (lattiavalussa kiinni ja kovalla anturalla). Jossain nähty A-mallin "ontot" elementitkin, lujan oloiset? Kun kestää polkea kunnolla painavalla koneella, tulee takuuvarmasti ilmat pois ja rehun laatu alkaa maksaa lujia siilonseiniä huomaamatta. Näin vältytään myös lämpenemiseltä korkeuden kasvaessa (kulutus pienenee pituussuunnassa), kun voidaan polkea niin että soi. Ennen käytettiin 10 tn traktoria, nyt 14 tn pyöräkonetta ja eron havaitsee jo muovia laittaessa. Meillä Suomessa ei kuitenkaan lämpiäminen ole edes ongelma, jos vertaa euroopan ilmastoon. Kuumat kesät ja korkeat siilot mitättömillä säilöntäaineilla, silti rehut ok?
Suorilta vain jotain 4 metrin elementtiä, jos ei muita rajoitteita.
Jos laskee 3 metrisestä nelimetriseksi, tulee 25% tilavuutta pelkillä seinähuulilla. Kun taas ynnää 25% pituutta lisää, tuleekin pohjatöistä ja lattiavalusta ym. pellon käytöstä lisää laskua aika roimasti. Lisäksi kun nykyään saa avustusta kattamiseen, sama kaava pätee. Ajettavissakin apevaunuissa kärsä ylttää 4,5 metriin. Aperuokinnan yhteydessä siiloihin löytyy monenlaista laitettavaa, säilörehu, litiste, täysvilja.. Litisteelle ehkä vain kapeampi sola, niin kulutusta riittävästi kesähelteellä.
-
Meillä siilon seinä on reilut 3m ja on kyllä riittävä. Tuota korkeemmasta irrotus etukuormaimella alkaa olla hankalaa, varsinkin jos on tiukkaan sotkettu. Meillä Quikka 950 ja tuntuu leikkuria kasaan työntäessä että aisat tulee koppiin. Ei 150:n silocutti kasaa ihan heittäin mene, sitä täytyy vähän työntääkin, eikä aisat pystyssä ole ihan kaikkein luontevin asento.
-
http://www.qualitysilage.com/PDF/BunkerSiloManagement.pdf (http://www.qualitysilage.com/PDF/BunkerSiloManagement.pdf) Sivulla neljä...
Varoo vaan sitä muusaantumista ;)
-
Asiaa 8)
-
Siikajoella havaittiin asialliset elementit isolla mullitilalla, taisipa olla juuri nuo liukuvaluelementit. Hyvää ja halpaa ei taida näissäkään olla, mutta sopivalla panostuksella saa siilot loppuiäksi. Korkeus on halvin ilmansuunta tilavuutta mietittäessä, kun on juuresta lujat (lattiavalussa kiinni ja kovalla anturalla). Jossain nähty A-mallin "ontot" elementitkin, lujan oloiset? Kun kestää polkea kunnolla painavalla koneella, tulee takuuvarmasti ilmat pois ja rehun laatu alkaa maksaa lujia siilonseiniä huomaamatta. Näin vältytään myös lämpenemiseltä korkeuden kasvaessa (kulutus pienenee pituussuunnassa), kun voidaan polkea niin että soi. Ennen käytettiin 10 tn traktoria, nyt 14 tn pyöräkonetta ja eron havaitsee jo muovia laittaessa. Meillä Suomessa ei kuitenkaan lämpiäminen ole edes ongelma, jos vertaa euroopan ilmastoon. Kuumat kesät ja korkeat siilot mitättömillä säilöntäaineilla, silti rehut ok?
Suorilta vain jotain 4 metrin elementtiä, jos ei muita rajoitteita.
Jos laskee 3 metrisestä nelimetriseksi, tulee 25% tilavuutta pelkillä seinähuulilla. Kun taas ynnää 25% pituutta lisää, tuleekin pohjatöistä ja lattiavalusta ym. pellon käytöstä lisää laskua aika roimasti. Lisäksi kun nykyään saa avustusta kattamiseen, sama kaava pätee. Ajettavissakin apevaunuissa kärsä ylttää 4,5 metriin. Aperuokinnan yhteydessä siiloihin löytyy monenlaista laitettavaa, säilörehu, litiste, täysvilja.. Litisteelle ehkä vain kapeampi sola, niin kulutusta riittävästi kesähelteellä.
mitäpä sanot jos tekee leveyttä jotain 12metriä vähintään niin alkaa saamaan kunnon auman laitojen yläpuolelle ja saattas riittää 3metrin seinät hinta vain nousee rajusti 4metrin elementil
-
Saksassa käydessä tuli vastaan mielenkiintoinen vaihtoehto. Olivat kaivaneet sopivaan mäennyppylään salaojakoneella uran, sinne verkko ja betoni. Sitten seuraava seinä. Sivuseinien väli oli n. 12m peräseinää ei ollut. Kun betoni oli kuivunut väli tyhjättiin ei aivan täyteen syvyyteen ja sitten pohjan valu.
Siilossa oli vierailuhetkellä maissisäilörehua ja kun maa oli molemmin puolin seinän tukena oli polkeminen helppoa. Kukkuraa oli varmasti 3m eli keskellä rehua n. 4.5m.
Oli halpa ratkaisu, miten mahtaisi toimia meillä. Routaa kun Saksassa ei ole.
-
Meillä siilojen etulaatan reunana muutama lujabetonin ns 3 metrin elementti mut ei niissä ole hyötykorkeus lähelläkään 3 metriä.
-
Onnistuu. Voi nimittäin kaivaa uudemmankerran valun viereen ja täyttää sitten routimattomalla maalla. Tai laittaa vaikka tyroksit sinne väliin. Tälläsiä ratkaisuita kaivaittas. Mutta minkätakia kukaan ei mieti tornia... Saa tuolla hintaa jo jonniin moisen tornin kun tekee oikeen isot laakasiilot. Ja yks ratkasu ois olla pienempi torni mistä kesäsyöttö koneella, ilman traktoria ja automaatilla.. Täpinöis sitte talvella vaikka appeenkanssa ja sais koneet ympärivuojen liikuntaa. :)
-
Tornin paalutus maksais jo sen mitä laakasiilot. (kattamattomat) ::)
-
[/quote]
mitäpä sanot jos tekee leveyttä jotain 12metriä vähintään niin alkaa saamaan kunnon auman laitojen yläpuolelle ja saattas riittää 3metrin seinät hinta vain nousee rajusti 4metrin elementil
[/quote]
Jeps, mikä ettei. Reippaalla aumatyylillä tehdessä joutuu kuitenkin polkemaan poikittain, mikä tuo pientä lisäjännitysmomenttia pakitellessa alas reunalle... 3 m tyhjää alla. Toisaalta aumatyylillä ei voida tehdä kuin vähän kuprulle, jos siilo joskus katetaan, seinät edessä poikittain/kallellaan ajellessa. Mitäs luokkaa hintaero tänäpäivänä %:ssa 3m > 4m, huom kun molemmat juuresta vankkoja? Auma 3m lappuihin puristaa kuitenkin ylähuulia erilailla kuin tasainen lätty.
Kuitenkin avustuksella ynnättynä, siilot ovat yksi karjatilan parhaista sijoituksista oikein ja kunnolla tehtynä, katolla tai ilman. Ps. takaseinän tarrpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, itse en näe kuin haittaa. Jos kattaa joskus, niin liukuovet on halvat päätyyn. Rehunteon aikaan on aina kaikki vapaa siilotila käytettävissä, voi esim. alkaa pukkaamaan syöttörinteeseen kuormia pystyyn ja polkee siihen jatkoksi. Syöttörintuus vaihdetaan samalla toiseen päähän samaa siiloa, jolloin siilo on taas täynnä tavaraa.. jne. Muutenkin helpompi polkea, kun ei ole peräseinää edessä, halvempi jne.
-
Niin ja toisaalta, miettikääs jos olis laakasiilot tehty sen ajan tarpeen mukaan 30 v sitten ja sen ajan kalustolle, tais olla paremminkin talikkotorni? Eli pieni panostus tulevaisuutta kohti voi säästää uuden siilon tekemiseltä jo 10 v sisään, monesti tuntuu turhalta tehdessä mutta myöhemmin kiittää.. 8) ja lopuksi säästää.
-
Tornin paalutus maksais jo sen mitä laakasiilot. (kattamattomat) ::)
Ei tainnut perustua tietoon toi kommentti. ;D
-
Saksassa käydessä tuli vastaan mielenkiintoinen vaihtoehto. Olivat kaivaneet sopivaan mäennyppylään salaojakoneella uran, sinne verkko ja betoni. Sitten seuraava seinä. Sivuseinien väli oli n. 12m peräseinää ei ollut. Kun betoni oli kuivunut väli tyhjättiin ei aivan täyteen syvyyteen ja sitten pohjan valu.
Siilossa oli vierailuhetkellä maissisäilörehua ja kun maa oli molemmin puolin seinän tukena oli polkeminen helppoa. Kukkuraa oli varmasti 3m eli keskellä rehua n. 4.5m.
Oli halpa ratkaisu, miten mahtaisi toimia meillä. Routaa kun Saksassa ei ole.
:o
Äkkiä tulee mieleen:
Miten siilon seinän sisäpinta, maata vasten valettu aika karkea> muovi reikiä täynnä seinää vasten laitettuna? Tietysti jos ei käytä..
Maan ajo pois: Muutama motti maata siirrettävänä, jos leikkaa 3m syvästi ja 12 m leveästi x esim nyt vaikka 30 m = 1080 kuutiota "jonnekin"
Taas huonoin mahdollinen siilon paikka: kaivettu montulle, jotta saa reunojen taakse vallia > sulamisvettä keväällä montussa 30 cm... siitä sitten hakee rehua... Kun ei ollut "raaskinut" mursketta laittaa täytöksi.
Tekee vaikka pari vuotta vielä aumaan ja säästää kassaan, jos tuntuu ettei raaski tehdä kunnolla?
-
Tornin paalutus maksais jo sen mitä laakasiilot. (kattamattomat) ::)
Ei tainnut perustua tietoon toi kommentti. ;D
Jos on pohjattomalle suolle rakentanut navetan, niin kyllä pitää. ::)
-
Jossain Suomessa on tehty laakasiilo, jonka mitat oli 30x100m!!!
-
Mitäs luokkaa hintaero tänäpäivänä %:ssa 3m > 4m, huom kun molemmat juuresta vankkoja? Auma 3m lappuihin puristaa kuitenkin ylähuulia erilailla kuin tasainen lätty.
Noilla kirjainsiiloilla pääsee melko kivuttomasti 6m korkeuteen, eikä tarvi kymmeniä kuutioita valaa betonia jalallisen elementin juureen. Hinnasta en osaa vielä sanoa mitään, mutta muutaman viikon päästä toivottavasti osaan ;)
-
Paljonkohan lujapetoni lupaa 3metrisen elementin siilokoneelle painoa?olisko 5 tonnia?
-
Tornin paalutus maksais jo sen mitä laakasiilot. (kattamattomat) ::)
Ei tainnut perustua tietoon toi kommentti. ;D
Jos on pohjattomalle suolle rakentanut navetan, niin kyllä pitää. ::)
>:( Noh. Paljonko se laakasiilo sitten maksaa ??? kun paalutus on halpaa ;D
-
Onnistuu. Voi nimittäin kaivaa uudemmankerran valun viereen ja täyttää sitten routimattomalla maalla. Tai laittaa vaikka tyroksit sinne väliin. Tälläsiä ratkaisuita kaivaittas. Mutta minkätakia kukaan ei mieti tornia... Saa tuolla hintaa jo jonniin moisen tornin kun tekee oikeen isot laakasiilot. Ja yks ratkasu ois olla pienempi torni mistä kesäsyöttö koneella, ilman traktoria ja automaatilla.. Täpinöis sitte talvella vaikka appeenkanssa ja sais koneet ympärivuojen liikuntaa. :)
torniin ei kukaan urakoitsija ala tekeen rehua koska täyttö on liian hidasta..
-
Onnistuu. Voi nimittäin kaivaa uudemmankerran valun viereen ja täyttää sitten routimattomalla maalla. Tai laittaa vaikka tyroksit sinne väliin. Tälläsiä ratkaisuita kaivaittas. Mutta minkätakia kukaan ei mieti tornia... Saa tuolla hintaa jo jonniin moisen tornin kun tekee oikeen isot laakasiilot. Ja yks ratkasu ois olla pienempi torni mistä kesäsyöttö koneella, ilman traktoria ja automaatilla.. Täpinöis sitte talvella vaikka appeenkanssa ja sais koneet ympärivuojen liikuntaa. :)
torniin ei kukaan urakoitsija ala tekeen rehua koska täyttö on liian hidasta..
Kyllä tekee. Esim. Auran liepeillä on ajosilppuri urakoitsija, jolla itselläkin rehut tornissa. Ja on niitä muitakin. Nimimerkki Von Fend esim. Ykkössadosta (hyvästä kasvustosta) pohjanmaalla yks isäntä oli tehnyt 50ha rehut torniin päivässä. Siinä saa polkutraktorit painaa kohtuu vauhtia, jos meinaa yhteen laakasiiloon tehdä samaa tahtia.
-
ja sato taso?? mikähän tornin täyttölaite vetää 50ha päivässä (jos siis ei puhuta ihan 24tunnista)? jos vetää joku niin saisi tulla meillekin säätämään.
-
Voihan toi olla tottakin. Mun tuntemat silppurimiehet ei torniin korjaa kuin lisämaksusta. En tosin tunnekaan montaa :)
tulevaisuutta ajatellen miettisin hiukan helpommin skaalautuvaa varastointia....
-
En ymmärtäny kysellä kuiva-aine satoa, mutta eikös pohjanmaalla tuu aina kovat sadot... ;D
Juu jos meinaa tehdä sen kuuluisan tuhannen lehmän navetan, niin ei taatusti torneista kannata haaveilla. Jos taas meinaa kokoluokkaa alle 200 lypsävää, niin kannattaa harkita. Se määrä menee vielä kahteen torniin ja jos karjan haluaa tuplata, niin 6kk:den tarve mahtuu vielä niihin. Pieni tilantarve, olematon hukka-%, fendt luokan rehunlaatu ja automatisoinnin mahdollisuus puhuvat puolestaan. Hankintahinnaltaan torni vs katettu laakasiilo on samanhintaiset...
-
Ikuinen rehusäilökina...
Tilakohtaista on kaikki. Itsellä kumpuilevat maat, kallio / kivikko lähellä pintaa joten torni järkevä ratkaisu. Eikä sr.urakoitsijoita täällä edes ole.
Ei tarvita isoja kaivuja / täyttöjä eikä pihamaan asfaltointia.
-
En ymmärtäny kysellä kuiva-aine satoa, mutta eikös pohjanmaalla tuu aina kovat sadot... ;D
Juu jos meinaa tehdä sen kuuluisan tuhannen lehmän navetan, niin ei taatusti torneista kannata haaveilla. Jos taas meinaa kokoluokkaa alle 200 lypsävää, niin kannattaa harkita. Se määrä menee vielä kahteen torniin ja jos karjan haluaa tuplata, niin 6kk:den tarve mahtuu vielä niihin. Pieni tilantarve, olematon hukka-%, fendt luokan rehunlaatu ja automatisoinnin mahdollisuus puhuvat puolestaan. Hankintahinnaltaan torni vs katettu laakasiilo on samanhintaiset...
hinta joo suunnilleen sama mutta usein unohdetaan se perustus pois laskelmista. isoon torniin kuitenkin menee vielä se 50-60kuutiota betonia. sillä tekee jo ison laakasiilon pohjan.
-
Ikuinen rehusäilökina...
Tilakohtaista on kaikki. Itsellä kumpuilevat maat, kallio / kivikko lähellä pintaa joten torni järkevä ratkaisu. Eikä sr.urakoitsijoita täällä edes ole.
Ei tarvita isoja kaivuja / täyttöjä eikä pihamaan asfaltointia.
käytössä sähkön kulutus suurempi => isommat pääsulakkeet, torniki ympärillä on hyvä olla laattaa, helpottaa täyttöä..
-
torni yleensä täytetään täyttöpöydällä niin ei siinä tarvita laattoja. kuormapöydälle ja automatiikalla torniin
-
Ikuinen rehusäilökina...
Tilakohtaista on kaikki. Itsellä kumpuilevat maat, kallio / kivikko lähellä pintaa joten torni järkevä ratkaisu. Eikä sr.urakoitsijoita täällä edes ole.
Ei tarvita isoja kaivuja / täyttöjä eikä pihamaan asfaltointia.
käytössä sähkön kulutus suurempi => isommat pääsulakkeet, torniki ympärillä on hyvä olla laattaa, helpottaa täyttöä..
Totta. Siihenkin löytyy tosin lääke. Varavoimala on pakollinen hankinta nykyään ja jos sen laittaa automaattisesti käynnistymään samaan aikaan, kuin tornin niin sählön kulutus leikkaantuu. Automaattiseen varavoimalaan laitettava rinnankäyttö ei kuitenkaan maksaa juurikaan ja päivittäin käyvässä varavoimalassa voi käyttää biodieseliä...
-
Ikuinen rehusäilökina...
Tilakohtaista on kaikki. Itsellä kumpuilevat maat, kallio / kivikko lähellä pintaa joten torni järkevä ratkaisu. Eikä sr.urakoitsijoita täällä edes ole.
Ei tarvita isoja kaivuja / täyttöjä eikä pihamaan asfaltointia.
käytössä sähkön kulutus suurempi => isommat pääsulakkeet, torniki ympärillä on hyvä olla laattaa, helpottaa täyttöä..
Totta. Siihenkin löytyy tosin lääke. Varavoimala on pakollinen hankinta nykyään ja jos sen laittaa automaattisesti käynnistymään samaan aikaan, kuin tornin niin sählön kulutus leikkaantuu. Automaattiseen varavoimalaan laitettava rinnankäyttö ei kuitenkaan maksaa juurikaan ja päivittäin käyvässä varavoimalassa voi käyttää biodieseliä...
Kuorma-auton moottorit jotka pyörittää lietsoa on usein joutilaana ja sopii hyvästi akrigaattia pyörittää vapaana ollessaan .
-
Kuorma-auton moottorit jotka pyörittää lietsoa on usein joutilaana ja sopii hyvästi akrigaattia pyörittää vapaana ollessaan .
Juu! Ei tule sähkölaskua lainkaan! Vähänku ikiliikkuja... :)
-
Tai sitten pyörittää sillä varavoima koneella sitä heittolietsoa. Siis voimanoton kautta. Ei tartte erikseen moottoria.
-
pidän silti tornia kalliimpana ratkaisun kuin vastaavan kokoista laakasiiloa.
torni tuo myöskin mukanaan lisää vauriopaikkoja.. tietysti onhan se komea maamerkki pihalla. :)
-
Varavoimala on pakollinen hankinta nykyään ja jos sen laittaa automaattisesti käynnistymään samaan aikaan, kuin tornin niin sählön kulutus leikkaantuu. Automaattiseen varavoimalaan laitettava rinnankäyttö ei kuitenkaan maksaa juurikaan ja päivittäin käyvässä varavoimalassa voi käyttää biodieseliä...
Öljyllä tuotettu sähkö on heti kalliimpaa kuin verkosta ostettu. Pyykkösläiset tuota agrekaattiratkaisua markkinoivat, tiedä sitten kustannuksista, kun normaalisti varavoimaksi ainakin meillä riittää tr.generaattori.
Lietson pyörittäjäksi yrittäisin kyllä vuokrata jostakin viljatilalta reilun kuutoskoneen ennemmin kuin lähtisin vanhoja kuorma-auton louskuja siihen virittelemään.
-
Lietson pyörittäjäksi yrittäisin kyllä vuokrata jostakin viljatilalta reilun kuutoskoneen ennemmin kuin lähtisin vanhoja kuorma-auton louskuja siihen virittelemään.
***Ei viljatiloilla ole varaa kunnon kuutos koneisiin. :D ;D ::) ;)
-
Varavoimala on pakollinen hankinta nykyään ja jos sen laittaa automaattisesti käynnistymään samaan aikaan, kuin tornin niin sählön kulutus leikkaantuu. Automaattiseen varavoimalaan laitettava rinnankäyttö ei kuitenkaan maksaa juurikaan ja päivittäin käyvässä varavoimalassa voi käyttää biodieseliä...
Öljyllä tuotettu sähkö on heti kalliimpaa kuin verkosta ostettu. Pyykkösläiset tuota agrekaattiratkaisua markkinoivat, tiedä sitten kustannuksista, kun normaalisti varavoimaksi ainakin meillä riittää tr.generaattori.
Lietson pyörittäjäksi yrittäisin kyllä vuokrata jostakin viljatilalta reilun kuutoskoneen ennemmin kuin lähtisin vanhoja kuorma-auton louskuja siihen virittelemään.
sähkön kokonaishinta likiman sama kuin polttoöljyn hintakustannus paikallistuotannossa, jos generaattorin lämpötehon (=sähköteho) saa hyötykäyttöön, niin sitten paikallistuotanto edullisempaa nykyisellä sähkön ja öljyn hintasuhteella.