Meillä kiskoruokkija höylänny navettaa ees taas 11 vuotta. Jakokertoja 6/vrk
klo. 6.00-22.00 , jotenkin tuntuu että pitää sen lehmänkin saada olla rauhassa
yönaika. Alussa oli täysrehuruokinta ja väkirehuannokset oli aika isoja lähemmäs
20 kg/vrk (ihminen on ahne). Sitten rupesi tulemaan raatoja, pienennettiin
väkirehuprosenttia ja homma rupes toimimaan. Matala tunnutus, 3:een kiloon,
nopea herutus (ettei iske asetooni). Nykyään rahtimylläri tekee seoksen, saa just
sellaisen seoksen mikä parhaiten täydentää kulloinkin syötössä olevaa säilörehua.
Ja sitäpaitsi täysrehut ainakin minusta liian kalliita, myllärin seoksella pääsee
samoihin tuloksiin ja paljon halvemmalla.
Erittäin järkevältä systeemiltä vaikuttaa
. Mikä on teidän väkirehutaso tällä hetkellä? Ajatuksesi ovat melkein kuin omasta päästäni, sillä meilläkin on rahtimyllärin seos ja ollaan helposti päästy yli 9000 kg:n, vaikka lähdettiin 6000 kg:sta liikkeelle. Se on totta, että väkirehulla ei kannata ahnehtia, elukat tulee vaan vaivasiksi ja lyhytikäisiksi. Hyvällä säilörehulla voisi saada hyvät tulokset jopa 8-10 kiloa väkirehua (sis. vilja, rypsi, leike, kivennäinen) on kokeilemisen arvonen juttu.
Peten ehdotus, että lehmiä pitäisi jalostaa siihen suuntaan, että niiden karkearehun käyttö olisi tehokkaampaa - on mainio idea. Aikasemminhan asia oli niin ja jostakin kummasta Suomeenkin rantautui runsas väkirehuruokinta.
Totta on myös, että lehmien iällä ja keskipoikimakerralla on vaikutusta. Lehmä nostaa tuotosta vuosi vuodelta, ollen korkein 5. poikimisen jälkeen ja vielä 10. kausikin on parempi kun ensikon tuotos eli vanhat lehmät todellakin kannattaa. Nykyäänkin kun hiehon kasvatus maksaa niin lehmien olosuhteisiin hoitoon ja ruokintaan kannattaa panostaa, että pärjäisi pienellä (alle 20%) uudistuksella. Meillä oli parhaimmillaan uudistus% noin 10 ja keskipoikimakerta yli 4. Tavoite on, että jokainen lehmä olisi ainakin 50-tonnari, parhaimmat toki ovat pitempään. Toinen asia on, että toteutuuko tämä - jääkö pelkäksi tavoitteeksi...