Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
Sanos muuta. Ennen vanhaan maatilakirjoissa mainittiin ensin tilan viljelykierto ja vasta sen jälkeen tilalla olevat koneet, jos niitä sattui olemaan...
Niissä kerrottiin myös se totuus että 100 hehtaarin suurtilalle riittää 13-26 heppainen traktori. Ja jos ollaan ökyjä, niin sit pienempi aputraktori vielä.
No just joo, västäräkkiä odoteltiin kynnökselle ennenkuin pellolle voi mennä jne.
Noissa kirjoissa ei mainita sitä, että taloissa oli 7 renkiä ja kuusi piikaa (joista yksi vuorollaan isännälle paksuna). Isännät eivät luonnollisesti tehneet mitään vaan vouti johti hommia. Isännät tekivät pitkiä reissuja sukuloimassa, kaupungeissa ja MTK:n koulutustilaisuuksissa. Sai olla vaikka viikon pois, ei ollut mikään ongelma, kun väkeä oli tekemässä hommia.
Pellon tuotosta iso osa meni hevosten mahaan. Nurmi ja kaura merkittävät satokasvit. Laatuviljat kuten ohra ja vehnä melko marginaalisia. Eikä sitä ruistakaan näämmä ihan liikaa pidetty. Sen verran, että oli leivät omasta takaa.
Naapurin nyt vanha isäntä jutteli, että kaikenlaiset koulutustilaisuudet mitä järjestettiin esim. verotusta varten kesti useamman päivän, kun isännillä oli aikaa istuskella noissa tilaisuuksissa ja monet tykkäsivät siitä, kun ei tarvinnut olla kotona ja sai jutella muitten kanssa.