Semmonen pieni fakta tähän väliin, ennenkuin keskustelu kiihtyy jälleen niden poliittisten ryhmien ympärille liikaa ... Että, EU parlamenti ei päätä mistään, se vaan keskustelee asiasta ja tekee esityksiä muille tahoille, joita niiden ei ole pakko noteerata ollenkaan jos eivät halua. Mikäli uusi perustuslaki saadaan voimaan, jota suuresti epäilen, niin voi olla että parlamentillekkin tulee jokin rooli ...
Parlamentin valta kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla ensin Maastrichtin sopimuksen ja sitten Amsterdamin ja Nizzan sopimusten myötä. Jos Lissabonin sopimus tulee voimaan, parlamentin valta kasvaa entisestään.
Parlamentti muun muassa:
* osallistuu EU:n lakien säätämiseen
* päättää osaltaan Euroopan unionin budjetista ja sen valvonnasta
* hyväksyy komission puheenjohtajan ja muun komission nimityksen
* valvoo komission toimintaa ja voi tarvittaessa pakottaa sen eroamaan epäluottamuslauseella
* hyväksyy EU:n kansainväliset sopimukset kuten tulliliitot
* hyväksyy Euroopan unionin uudet jäsenmaat
* nimittää Euroopan oikeusasiamiehen
NL:n parlamentilla oli paperilla ihan samat asiat, mutta käytäntö oli
toista Leniini,staliini, ja seuraajat eivät parlamentista välittäneet
komissaarit olivat eliittiä ja ulkoministeri puolueen puheenjohtajan
kanssa määräsivät tahdin
meno EU:ssa lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen johtaa
samanlaiseen harvainvaltaan jossa suomalaisilla on baltian maiden
asema NL:ssa
Se on vähän kaksipiippuinen juttu, tämä EU:n Lissabonin sopimus ...
Tavoitehan on lisätä EU parlamentin valtaa ja tiivistää valtarakennetta kohti liittovaltiota, jossa on tämä vallan kolmijako selvemmin esillä, eli valta jaetaan kolmeen sektoriin, lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta.
Lyhyesti, nykyinen järjestelmä lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan osalta mahdollistaa tilanteen, jossa EU:lla on hyvin vähän valtaa ja jäsenmailla hyvin paljon valtaa, tästä seuraa että vahvat ja isot jäsenmaat pystyvät ajamaaan etujaan erittäin hyvin, muutama poliittisesti vahva kuten Puola, jopa halvaannuttaa koko päätöksentekojärjestelmän tinkimällä itselle yhä uudestaan uusia etuja.
Jäsenmaiden valtaa halutaan rajoittaa, varsinkin isojen jäsenmaiden valtaa.
Ajatus on, että valtaa pitää siirtää ylikansallisille organisaatioille, valtioiden yläpuolelle, eli liittovaltiolle, lainsäädäntövallan puolelta parlamentille ja presidentille, sekä ulkoministerille toimeenpanovallan osalta.
Tottakai tämä valta on jäsenmailta pois, mutta onko se pieniltä jäsenmailta pois, kun eihän niillä ole nytkään valtaa, isot dominoi kentällä omaksi edukseen.
Itse uskon siihen, että mikäli halutaan rajoittaa isojen jäsenmaiden valtaa, niin parhaiten se tapahtuu liittovaltion asemaa vahvistamalla, eli parlamentin ja presidentin.
