Murheellisia uutisia

Verkkoja kokiessa huomasi hyvin, että paljaat jääkohdat n + 20 cm jäätä, mutta lumiset kinostuneet kohdat huomattavasti ohuemmin jäätä.. lumi eristää pakkasen.

Ite ostin v -13 itäisestä suomesta, 11 ha palstan, kovan maan kankaita läpejään väh MT pohjat. Alueella khl 2 n 30%, t1 n 10 ja t2 60 %. Tilalla oli ihan tajuton työmäärä, kaikki kuviot kävin läpi RS kanssa (kesä män). Maksoin ko palstasta 23 000 ekeä (tarjousten perusteella). Nyt työpanoksen + tieteon jälkeen ko palsta lienee neljänkympin kantturoissa..

Ennen 1. harvennusta en mene risuja hakemaan metsästä. Kylmän viileesti maahan lannaksi mikäli hakkuu ei ole todennäköistä 5 vuoden sisällä. Taimikkoon/ khl 2 metsään voi jättää oletetuille ajourille esim kuusen taimikossa ylikasvuisia koivuja, jotka lihoo vaneriksi ja näin tulos hieman paranee. Parempi ottaa polttopuu vaikka sitten harvennuksen yhteydessä tai päätehakkuulta lahot ja kuivat puut energiakäyttöön. Itsellä tavoite, että ensiharvennus antaa 50-60 m kuitupuuta.

Itse olen raivannut taimikkoa ympäröivästä metsästä taimikon läheisyydestä alusmetsän maahan. Taimikon reunoilta olen vetänyt rojua maahan jättäen 1-1,5 m kannot "panssariesteiksi". Ei silmää hivele, mutta vaikuttaisi ettei hirvetkään tykkää niin paljon liikuskella kannokossa. Lisäksi monet kepit kuivuvat pystyyn yritettyään kesän ajan kasvattaa uusia vesoja.

pari vuotta tukit lojui tantereella..sitten sahuutin 50x150 lankkua. Tosi hyvin onnistui, ei vääntyilleet juur ollenkaan. Pölkkyjen päät kasvo sientä, mutta sisällä vaalean kirkasta puuta.

n 200 mottia nurin.. pari aukon reunaa jouduttiin "siistimään" ja yksittäisiä ryhmiä kankaalla. korjuuseen meni noin 450 mottia. Harmi, vasta harvennettuja metsiä

Anna olla kuorineen vuosi pari ja käytä sahalla, tulee hyvää sahatavaraa suht pienillä vääntyilemisllä ja halkeilemisilla.

Olen seurannut tota RKTL n touhua lähinnä entisenä riistakolmiolaskijana (painotan sanaa entisenä). Kun metsästäjät ei osaa kerta laskea elukoita oikein, niin olkoon. En tee enää ilmaista työtä ko suojatyöorganisaatiolle..

Kyllä kannattaa, ei oppi ojaan kaada. vm 2003

Jo taimikon ollessa pientä, siellä tulisi tehdä varhaishoitoa; Heinimistä roundupilla terästettynä. Varhaisperkauksesta; havupuutaimikossa sen ollessa ihan pientä - ei missään tapauksessa pelkkää reikäperkausta! Koska on kiusaus jättää tarpeettomia, ylispuiksi jantuvia lehtipuuntaimia. Myöhemmässä vaiheessa siis varsinaisessa taimikonhoidossa voi 2 metriseen ja yli kuusen taimikkoon jättää tarvittaessa pieniä koivun taimia, jolloin ne kehittyvät suht tasatahtia. Taimikonhoito siten, että hempeily unohtuu, puulajista riippuen jätetään runkoja 1400-2200 kpl/ha. Risuista saadaan parempi hyöty lannoitusvaikutuksen ja maan neutraloivan vaikutuksen ansiosta. Järeästä puusta saa paremman hinnan ja se on sitten sama pistääkö ostaja tukin pöydälle vai uuniin. Mielestäni on suuri harha metsäkeskustelussa se, että energiapuun korjuu pelastaa laiminlyönnit! Itselläni on reheviä maapohjia ja aiemmat virheet ja niiden seuraukset ovat muuttaneet ajattelukantaani yo. n kaltaiseksi

Tankkauksen yhteydessä hiukka lorautan öljyä laipalle siis kärkipyörän paikkeille, että saa alkuvoitelut. En oo prässiä käyttäny ja samma här, laipan reunat lohkeilee ensin.
Ostin viimmeksi neljä v sitten Dolmarin (4800?) 500 ekeä, kierroskone ja pelannu tosi hyvin, sillä sahattu
n 1 000 m3. Että siinä on vaihtoehto.

Elokuussa teki motomies harvennukset kuusikoissa ja männiköissä, suht kovia maita lopputulos ->ei silmä sairasta lähtötilanne oli hyvä, ei pahasti säheikköä paitsi puolen ha n kuvion kävin ennakkoraivaamassa ja siirtelykaadoin sain risumattoa tulevan ajouran kohdalle. Jos tuol viisiin homma hoituu aina, niin en ikävöin huskin kahvoihin enää!

Jos metsästä "saadaan" energiapuuta siis risuja = huonon metsähoidon lapsi kuten joku metsäalan vaikuttaka asian ilmaisi. Se asia, otetaanko kuitupuu ja tukkikin energiapuuksi ->money talks.. Parempi on khl 1 ja osin kakkosenkin risukot ajaa maahan, näin taataan puustoltaan 1500-2200 runkoa/ha täysitiheä, kasvupaikan kapasiteetin hyödyntävä tulevaisuuden metsä, jonka järeys on sitten ensiharvennuksessa ihan toista luokkaa kuin ongenvapametsässä. Taloudellinen tulos paranee suurempana saantona, myöhemmin terveimpinä puina, lisäksi risusavottapuu, joka jää lannoitteeksi samalla parantaa maatuessaan maan ph.ta. Meni puu sitte sirkkelin pöydälle, sellukattilaan tai voimalaitokseen sen ratkaisee hinta. Järeämpi puu lienee helpompi markkinoida sitten vaikka energiaksi.

moreenimailla hyvännäköiset ohrat, savella on jo vioituksen merkkejä liiasta vedestä

kolkon näköstä on, olen kahden metrin päästä katellut silmiin sutta