Vanhemmat saavat tehdä omaisuudelleen mitä tahtovat, ei nykyään enää pidä lähteä tuohon elävältä perimiseen. Pientä suukopua saattaapi tietenkin tulla, kun sukulaiset ovat niin perin peraukisia.

Maatalousneuvos win:llä olen kirjanpitoni hoidellut jo yli 10 vuotta. Hyvin on pelannut ja päivitykset tulleet ajoissa. Voin lämpimästi suositella.

Kuivauksessasi voisi tosiaan rakentaa suuria yksiköitä, joissa vaikkapa kaksi 300-400 hehdon kuivausyksikköä. Ainakin Varsinais-Suomen ulkopuolella viljapinta-alat ovat pieniä ja puitavat lohkot myös pieniä(hitaita puida), joten hyvin pelaisi yhteissysteemi. Nykyisillä viljanhinnoilla ei tosiaankaan tarvitse ihan kilonpäälle pelata ja niin samassa kuivurillisessa voisi olla useampien isäntien viljaa.
Myös alueen puinnit voisi samoin järjestää yhteistuumin, pari kunnon tehopuimuria on parempi kuin 5-6 ikäloppua 10-jalan tappuria.
Toinen asia on sitten viljan myynti. Perustetaan vaikkapa isomman alueen yhteistyö, jolla vaikkapa yhteinen viljapinta-ala on 1000-2000 ha. Kun tulee aika myydä viljaa ja vaikkapa on tarjolla yhteensä 1000 tonnia ohraa, niin väitänpä, että joku euro/tn tulee lisää hintaa, kun kimpassa tarjotaan. Myös kuljetuksen voi paremmin kilpailuttaa eli euroja kilahtaa sieltäkin puolen.
Mutta suomalainen viljelijä kait on yhteistyökyvytön ja pelkää, että joku muu hyötyy enemmän kuin hän.

Suomalaisilla keskimääräisillä puintialoilla puimuri kestäsi  varmaan  tuon 30 vuotta kunnolla huoltaen ja hieman perusremonttia tehden, mutta kun seuraa, niin kun 1000 käyttötunnin raja ylittyy, niin monella isännällä alkaa paikat syyhyämään puimurikaupolille. Metsää kaatuu ja taas on uusi puimuri tallissa.
Kuivuria sittenkin pidän tärkeämpänä joka tilan varustuksena, joskin  sitäkin hankkiessa kannattaa kyllä miettiä, paljonko siihen uhraa, nk. pakettikuivaamot ovat yksinketaisesti liian kalliita. Maatila on liikeyritys nykyään, tulos muodostuu tuottojen ja kulujen erotuksesta. Mielestäni ainakin tällä hetkellä nimenomaan kulupuolelta on löydettävissä säästöjä, tulopuoli  on enemmän riippuvainen viranomaispäätöksistä. Lisäksi tuottesta saatu hinta on sen verran alhainen, että esim. satotasoa nostamalla ei välttämättä saada paljon lisää tulosta, tuotantopanokset kun nousevat lähes samaa tahtia.
Koneyhteistyö ja urakoinnin käyttö olisi paras keino alentaa noita kustannuksia.

Enemmän tuo rahtipuinnin käyttö on asennekysymys, kuitenkin alle 100 ha:n pinta-aloilla halvempi vaihtoehto. Ehkä sitten talo luokitellaan torpaksi tai isäntä vähävaraiseksi, kun ei ole vara ostaa puimuria. Sen tiedän, että rahtipuinnilla säästämänsä rahat kun sijoittaa vaikkapa tavanomasella 30 vuoden isäntäajaltaan, niin pääomaa eläkepäivien turvaksi kyllä säästyy jonkinverran.

Pääsääntöisesti meillä tämän saitin kirjoittajilla on metsää, joten  jos hieman viitsii vaivaa nähdä, energiahuolto lämmityksen osalta tulee hoidettua kyllä tavalla, johon päästökauppa ei paljon vaikuta.
Halvan energian aika ykinkertaisesti on ohi, se pitäsi kovinmmankin puupään vähitelle tajuta. Normaalikuluttaja ei energiaa säästä vapaaehtoisesti tai kauniisti pyytäen, tässäkin tuo hinta on paras konsultti, kun sitä tarpeeksi korkealle hiulattaan, menee jossain vaiheessa jakeluun, kun alkaa yksinkertaisesti raha olemaan rajoittava tekijä. Halvasta energiasta tämä tähän asti tapahtunut ruuan alennusmyyntikin johtuu, nyt alkaa näkyä hinnannousun merkkejä.
Yhteiskunnassa on vielä paljon energiatuhlausta, esim. joku suora sähkölämmitys pitäsi hintapoltiittisin keinoin saada jollain aikavälillä loppumaan, se kyllä pytyttäsiin korvaamaan tavalla, johon päästökauppa ei vaikuta.

No mitä enemmän vaativat uusiutuvaa energiaa, sen parempi maa- ja varsinkin metsätaloudelle. Jouttuvat kohta metsäkapitalistitkin maksamaan käyvän hinnan kuitupuusta.
Että turha täällä tuota asiaa on itkeä ja valitella, tyhmät vain ampuvat itseään jalkaan.

Kun vetää mittatikun esiin ja katsoo, tarvitseekä lisätä. Jos taso min-merkissä, niin pitää lisätä, ei kuitenkaan max-merkin yli. Kannattanee tutustua ko. traktorin ohjekirjaan.

Shellin tekemääm tavaraa on niin Valtran öljyt, kuten myös Neukkarin käyttämät Ambra-öljyt. Ostin aikoinaan Vatralta tynnyrin moottoriöljyä ja kaveri Neukkariin Ambraa samaan tarkoitukseen. Sama öljy oli, mutta kaveri maksoi huomattavasti enemmän, on tuo Ambra niin hieno brändituote.

100 € säästö per kuukausi, siis 1200 € per vuosi vähemmän sähkölaskua, kun käyttää melko hintavaa hakesysteemiä ja noin suuri huusolli, kyllä jokin mättää, sähköhän laitekulut huomioonottaen on halvempi lämmitysmuoto eikä muuta vaivaa kuin sähkölaskun maksaminen.
Tuollainen talo vie sähköllä lämmittäen kWh:a ainakin 40000 kWh, ero hakkeen hyväksi muuttuvissa kuluissa pitäsi olla 2500-3000 euroa.

Ja jos joku sitten alkaa puhua radikaalimmasta toiminnasta, niin sitten voi todeta, että vapaaehtoiset jäivät talvisotaan.
Kyllä nytkin, jos Mannerheimin tielle lähdetäsiin muutaman kymmenen tuhanne miehen voimalla ja pistetäisiin kunnon mellakka pystyyn, niin taatusti olisi merkitystä. Oltaissin jokaisessa mediassa pääuutisena ja Brysseliinkin menisi tietoa. Sitten pari viikkoa väliä ja sama sessio, jos ei vaatimuksilla toivottua vaikutusta.
Mutta uunipankolla porukat mieluumin vapaa-aikansa vietäävät ja valittavat, kun kukaan ei tee mitään. Itsessä ei ole minkään vertaa syytä, mutta muissa sitäkin enemmän.
Jos ei itsellä ole haluja yhteisiä asioida hoitaa, vaan keskittyä suunsoitoon, on parempi tyytyä nykyiseen asioiden tilaan. Jos joku ammattiryhmä on yhtenäinen ja vakavalla mielellä alkaa asioitaan hoitaa, niin kyllä tuloksiakin saadaan aikaan. MTK:n valitettavasti on todella hienosti sovellettu vanhaa "hajoita ja hallitse"-periaatetta ja nyt alkavat tulokset näkyä.

Ainahan se maailman sivu on niin ollut, että vapaamatkustaminen on aina edullisinta edunvalvonnassa, on sitten kysessä mikä hyvänsä puulaaki. Eli älkää maksako minkään yhdistyksen tai yhteisön  jäsenmaksuja, pistäkää rahat pankkiin ja nautiskelkaa eläkepäivinä, jos niin kauan luoja suo elinpäiviä. Tulee siitä melkoinen summa, meillä summat ovat pieniä, mutta jossain SAK:n liitossa  moninkertaiset. Eivät ole hekään jäsenyydestä mitään hyötyneet, jos hyötyä on tullut, niin lakkopäivinä se on menetetty ansionmenetyksinä.
No mitä maailma oilisi, jos ei koskaan olisi mitään ay-toimintaa viritellyt, luulempa, että ei ainakaan parempi.

Pelletin raaka-aineeksi käy kyllä muukin kuin puru, esim. Rypsi todella tönyä tavaraa pelletin raakaaineena, samoin turve. Pelletin hinta isoissa erissä irtona on sitten aivan eri luokkaa kuin pienkuluttajan hinta. Tälläkin hetkellä pienkuluttaja maksaa noin 50% korkeampaa hintaa kuin suurkuluttaja. Suurkuluttajan  hinta lienee siinä 24-25 eur/MWh. Pelletöintikone, siis jossa tehoa, niin maksaa päälle kymppitonnin, mutta ei tuolla rahalla paljon hakejärjestelmääkään rakenneta.
Kait rehun pelletöinti jossain määrin on perusteltua, kun ei irtorehuja kait jauhemuodossa myydä paljoakaan. Etuina on ainakin jonkinverran rehuhyötysuhteen paraneminen, pölyämmöttömyys ja sitten kulkee se paremmin ruokintalaitteissa.
Pelletin hinta toki nousee samaa tahtia kuin muutkin energiamuodot, jos näin ei kävisi, saattasi edessä jossain vaiheessa olla melkoiset markkinahäiriöt eli pelletistä tulisi pirunmoinen pula, jonka jälkeen hinta taatusti hakeutuisi kysynnän ja tarjonnan edellyttämälle tasolle. Se on noita kapitalismin lainalaisuuksia, jotka eivät paljon firmoista riipu. Jos pellettiliiketoiminnasta tulee todella kannattavaa, niin kyllä kilpailijoita ilmaantuu taatusti, sitä ei Vapokaan millään pysty estämään.Monet pientuottajat toimittavat tällä hetkellä pellettinsä Vapolle, nähtävästi hinta tyydyttää ja markkinointi pelaa jouheammin. Jotkut vuokraavat noista pientuottajista pellettikonttia, johon sitten toimittavat ohi Vapon pelletin, konttien teho 200-300 kW:n. Ainakin pari vuotta sitten oli aika edullinen ratkaisu vuokrata tuollainen kontti.

Eikä nuo stokerivehkeet kyllä ihan millä hyvänsä hakkeella pala, vaikka olisi kuinka ylimitoitettu. Tuossa lähellä olevalle koululle viime talvena tuotiin hieman tuoretta tavaraa ja kun sitä aikansa sytyteltiin(kun ei palanut) öljyllä, niin siilo oli tyhjennettävä.
Isoissa arinapolttokattiloissa palaa vielä noin 60%:n, mutta niissäkin piipun päästä tulee vain runsaanlaisesti vesihöyryä ja teho hukkuu tuohon häyrytämiseen.
Kyllä monesti nuo automaattiset hakesysysteemit ovat pienissä teholuokissa aika kalliita ratkaisuja. Taitaa tällä hetkellä paras systeemi olla jos automatiikka kiinnostaa pellettilämmitys. Vanha puhallustäytteinen  irtorehusiilo vaan nurkalle ja siitä syöttö kattilaan. Muutaman kymmene kuution erissä kun pelletin ostaa, niin  sen saa varmaankin 40%:lla öljyn hinnasta. Iso karjatila voi vaikkapa ostaa pelletöintikoneen itselleen ja samalla koneella rakeistaa rehua.

Kyllä klapijärjestelmä sopivan kokoisella varaajalla  on mielestäni ihan kilpailukykyinen. Nykyaikainen alapalo/käänteispalokattila on varsin vähätöinen, talvella kerran päivässä pannun täyttö ja sytytys ja tarvittaesa puiden lisääminen 3-4 tunnin välein, kesällä 1-2 kertaa viikossa lämpimän veden käytöstä riippuen. Joillain pannuilla vielä pystyy hieman poltelemaan erilaista  purkki ja paperijätettä, jota siunaantuu  nykyään yllättävän paljon. Johonkin Vedan pannuun saa nakata metrin halkoa, joten ei klapien tekokaan ole kovin suuritöistä. Ainakin kasvinviljelijällä on runsaasti aikaa noita polttopuita tehdä, eikä nuo hakerankatkaan kuitenkaan ihan ilman työtä metsästä kotiin kävele. Hake tarvitsee aina asianmukasen säilytystilan, noita kalpeja ja halkoja pinoaa kuormalavojen päälle, joissa helppo siirrellä pannuhuoneelle ja voi varastoida paikoissa joissa tilaa tai sitten pressun alla ulkona. Jos kuluja ajattelee, niin asiallisen kalpilämmityssen rakentaa halvemmalla kuin hakesysteemin, jo pelkkä stokeri maksaa enemmän kuin klapikattila. Veikkasin että eroa tulee helposti yli 10000 euroa. Stokeri näyttää olevan kulutustavaraa, klapikattila pelittää varmaan tuon 25 vuotta.