Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.

Suarakylvökoneella kun pökkää 7 senttiin, niin ei enää jaksa juuri nostaa papua pintaan.....

Hiukan saattaa olla kitsasta tumella saada papua riittävän syvään....

Mikset sie kylvä niitä apulantapuolelta?

Taitaa olla savimaa kyseessä, kun on tuollainen ongelma? Savella on kai lähes kaikki toisin kuin näillä pehmoisilla hiekkaisilla pelloilla, joihin ite on tottunut. Meikäläisittäin äestys menee melkeinpä väkisin 10 senttiin, vaikka yrittäisikin matalampaan säätää. Ja siemenet piiloutuu peltoon melkein millä vaan kylvökoneen säädöllä.

Kumminkin epäilisin, että onko 6-7 cm äestys liian matala? Sellaisen kun polkee traktorin pyörillä, on kylvökoneen vantailla aika työ päästä maan sisään. Laahavantaan ominaisuuksia en tunne, mutta esim. Simultan kiilajyrävannas on rakenteeltaan sellainen, että se ei juuri mene yli normaalin viljankyvösyvyyden (4 cm) vaikka olisi kuinka syvään äestetty pelto. Eikä minun mielestä tarviikaan mennä, jos muokkauspohja on syvemmällä ja pelto jyrätty, niin ei papu itäessään tuolta 4 sentistä enää pellon pinnalle pullahda.

Taitaa olla savimaa kyseessä, kun on tuollainen ongelma? Savella on kai lähes kaikki toisin kuin näillä pehmoisilla hiekkaisilla pelloilla, joihin ite on tottunut. Meikäläisittäin äestys menee melkeinpä väkisin 10 senttiin, vaikka yrittäisikin matalampaan säätää. Ja siemenet piiloutuu peltoon melkein millä vaan kylvökoneen säädöllä.

Kumminkin epäilisin, että onko 6-7 cm äestys liian matala? Sellaisen kun polkee traktorin pyörillä, on kylvökoneen vantailla aika työ päästä maan sisään. Laahavantaan ominaisuuksia en tunne, mutta esim. Simultan kiilajyrävannas on rakenteeltaan sellainen, että se ei juuri mene yli normaalin viljankyvösyvyyden (4 cm) vaikka olisi kuinka syvään äestetty pelto. Eikä minun mielestä tarviikaan mennä, jos muokkauspohja on syvemmällä ja pelto jyrätty, niin ei papu itäessään tuolta 4 sentistä enää pellon pinnalle pullahda.

Tuo toimii niillä kevyillä mailla mutta kyllä jäykemmillä maalajeilla olisi ihan suotavaa saada se siemen sinne muokkauspohjaan jos haluaa että kuivempana keväänä ne ylipäätänsä itää..

Kiekkovantailla kylvetty max viiteen senttiin, maalajit vaihdelleet aitosavesta hienoon hietaan.. Joskus joku jää pintaan joskus ei.

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja 

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Ei se välttämättä vaikuta siihen millä korkeudella ensimmäiset palot on. Viime kesänä kasvuolot kuitenkin oli varsin erinomaiset, kosteutta eikä liian kuuma, saattaa olla että kasvoi vaan huvikseen tuota kortta ennenkuin alloitti kukinnan, mun mielestä  muutenkin kasvusto kaikkinensa oli paljon korkeampaa kuin aiempina vuosina.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Ei se välttämättä vaikuta siihen millä korkeudella ensimmäiset palot on. Viime kesänä kasvuolot kuitenkin oli varsin erinomaiset, kosteutta eikä liian kuuma, saattaa olla että kasvoi vaan huvikseen tuota kortta ennenkuin alloitti kukinnan, mun mielestä  muutenkin kasvusto kaikkinensa oli paljon korkeampaa kuin aiempina vuosina.

Joo.. Mutta kukinta alkoi samalta korkeudelta, palkoja ei vaan tullut. Eli pölytystä ei tapahtunut. Ehkä mikroilmasto vaikutti. Papu kasvaa joka vuosi ihan erilaisena, vielä kerran jos viitsisi kokeilla. Laittaisi vaikka jotain lannoitettakin vaihteeksi  Jotain "boorilannoitetta" 50 kilon kovettuneissa säkeissä löytyy joitakin satoja kiloja 

Onnistuuko hajakylvönä jos ei ole liian raskaat maat?

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Ei se välttämättä vaikuta siihen millä korkeudella ensimmäiset palot on. Viime kesänä kasvuolot kuitenkin oli varsin erinomaiset, kosteutta eikä liian kuuma, saattaa olla että kasvoi vaan huvikseen tuota kortta ennenkuin alloitti kukinnan, mun mielestä  muutenkin kasvusto kaikkinensa oli paljon korkeampaa kuin aiempina vuosina.

Joo.. Mutta kukinta alkoi samalta korkeudelta, palkoja ei vaan tullut. Eli pölytystä ei tapahtunut. Ehkä mikroilmasto vaikutti. Papu kasvaa joka vuosi ihan erilaisena, vielä kerran jos viitsisi kokeilla.

Jaa, no sitten mahdollista syyllistä voinee hakea pölytyksestä. Pahus kun ittellä ei härkistä ole ollut niin kukintaa ei ole tullut seurattua niin tarkkaan, kaverin pellolla ei viitsi käydä niin usein tonkimassa.

Onnistuuko hajakylvönä jos ei ole liian raskaat maat?

On kokeiltu, uskon että 90 itävyyteen pääsi... Maalaji "muuraushiekkaa", perään äestys eikä muuta. Linnut söivät jokaisen joka jäi pintaan 

Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.

Aja hiljempaa. Ne sun vantaas lepattaa ku realistin avonainen Ursus-takki Seinäjoen tangomarkkinoiden nakkijonossa.

Tottakai ne pavut lentää huitsin nevadaan jos noin lujaa koohotat.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa..