Siis pitäisi olla hyviä sontalehmiä. Niitäkin vain sen verran, että viljelykierrossa muutoinkin viherlannoitusvaiheessa olevien peltojen sato syötettäisiin lehmille, siis pinta-alaa ei varsinaisesti varattaisi rehuntuotantoon?
Kotieläinluomu edellyttää 0,5 ey/ha, jolla siis ylittyy LFA-ja ympäristötuen kotieläintilakriteerit samalla. Optimimäärä eläimiä on usein hyvinkin lähellä tuota.
Kotieläinluomu toimii vähäisemmälläkin eläinmäärällä, mutta tukioptimoijan eläintiheys on tuo edellämainittu. Luulen, että eteläisessä Suomessa (lue: leipäviljanviljelyalueella) kaikki mahdolliset sivuvaikutukset ja -virrat sekä eläintuotannon yleinen järkevyys huomioonottaen optimimärehtijämäärä olisi jonkin verran alle tuon 0,5 ey/ha; asiasta olisi kiva nähdä jonkinlaisilla herkkyysanalyyseillä varustettuja laskelmia, joissa eri tavoitteiden eli kriteereiden painokertoimia voisi vaihdellen syöttää laskelmaan.
Vielä olisi oman optimointinsa paikka, onko ei-leipäviljan (vähäinen kaura, lajittelujämät, palkoviljat ym.) optimaalinen osoite yksimahainen kotieläin vai märehtijän kasvun nopeuttaminen. Yksimahainen on luonnostaan tehokkaampi tälle korkea-arvoisemmalle (kuin selluloosapohjainen märehtijän) rehu, mutta pieni väkirehulisä saa joskus ihmeitä aikaan märehtijäpuolellakin.
Sinänsä uskon (ainakin ennen noita peräänkuuluttamiani laskelmia), että ruuantuotannon maksimoivan luomu-Suomen kotieläimet ovat nimenomaan märehtijöitä, joita on sen verran, että nurmiviljelyn tuotoksia saadaan muutettua ihmiselle välttämättömiksi aminohapoiksi. Vegaanipohjaltakin saadaan kyllä tasapainoinen ravitsemus, mutta useimmille meistä se vaatii liikaa tietoa ja harrastuneisuutta, jotta homma pysyisi balanssissa.
Petri