Veetin nuoruudessa ei saanut viljaa myytyä isoihin liikkeisiin, ellei sitoutunut antamaan pikkuisen siivun "suojelurahaa"  "edunvalvojalle".

Vieläkö systeemi on voimassa ts. "edunvalvojan" ei tarvinnut välittää paskanvertaa viljanviljelijän eduista, rahaa tuli aina...kaikki tarmo käytettiin tundra-tisunkoittajien etujen ajamiseen.

Veetin nuoruus ? Onks se jotain 50 lukua ?

En tiedä, mitä suojelurahaa Veeti tarkoittaa, mutta rapsitilistä maksetaan MTK:lle menevä rapsivaliokuntamaksu. Ja mallasohrasta jokin mallasohramaksu. Meneekö sekin sitten liiton ryyppäjäisiin.  On enemmän kuin kaupan oma  palkkio.

-SS-

Isä kertoi, että entisaikaan uuden mallasohra-sopimuksen
sai vain ostamalla uuden traktorin tai puimurin. Seuraavalle
puhelinmyyjälle kerron, että savupiipun, putkien tai minkätahansa
tarkastaja saa tulla, kunhan maasuttaa alkajaisiksi pitkällä
pullolla kirkasta. Noottaa kööllää.

Isä kertoi, että entisaikaan uuden mallasohra-sopimuksen
sai vain ostamalla uuden traktorin tai puimurin. Seuraavalle
puhelinmyyjälle kerron, että savupiipun, putkien tai minkätahansa
tarkastaja saa tulla, kunhan maasuttaa alkajaisiksi pitkällä
pullolla kirkasta. Noottaa kööllää.

Ei tuo ollut mallasohraan sidottu. Mitä tahansa viljaa ei ostettu, "ei kiloakaan" , jos ei konekauppiaalla käyty. Tämä oli 1970-luvun ylituotantovuosina arkipäivää. Oli myös voivuoria ja lihavuoria. Näistäkin syntyi vientitukikuluja. Jossakin vaiheessa vijan vientiin ei ollut varaa, niin jäivät tungeksimaan varastoihin.

-SS-

e]

Ei tuo ollut mallasohraan sidottu. Mitä tahansa viljaa ei ostettu, "ei kiloakaan" , jos ei konekauppiaalla käyty. Tämä oli 1970-luvun ylituotantovuosina arkipäivää. Oli myös voivuoria ja lihavuoria. Näistäkin syntyi vientitukikuluja. Jossakin vaiheessa vijan vientiin ei ollut varaa, niin jäivät tungeksimaan varastoihin.

-SS-
[/quote]

  Paikallinen osuuskauppa ei hyväksynyt edellisvuotena tehdyn sampokaupan osamaksuksikaan viljaa, rahaa olis pitäny olla. Sukulaismies oli hermona että millä maksaa, neuvoin myymään viljat E-liikkeelle, sinne kelpasi ja sai rahatkin heti eikä parin viikon päästä niinkuin silloin oli maksuaika..
 Monikin ökyisäntä niinä vuosina joutui hiukan lipsumaan aatteestaan ja nöyrinä ajelivat syrjäteitä myöten viljansa rehumajakan käyttöön.
 Tuossa alussa mainitsemastani jutusta kyllä paikallisosuuskaupan johtaja sai kiukan nuuskaa kun juttu levisi.

 Ei se tuotanto niitä viljavuoria synnyttänyt vaan erään liikkeen tuontivilja huonon vuoden jälkeen, tuonti vaan toteutui juuri ennen sitä normaalisadonkorjuuta, samalla kylvettiin avonaisten kuormien päältä hukkakaurat valtateitten varsille.

  Paikallinen osuuskauppa ei hyväksynyt edellisvuotena tehdyn sampokaupan osamaksuksikaan viljaa, rahaa olis pitäny olla. Sukulaismies oli hermona että millä maksaa, neuvoin myymään viljat E-liikkeelle, sinne kelpasi ja sai rahatkin heti eikä parin viikon päästä niinkuin silloin oli maksuaika..
 Monikin ökyisäntä niinä vuosina joutui hiukan lipsumaan aatteestaan ja nöyrinä ajelivat syrjäteitä myöten viljansa rehumajakan käyttöön.
 Tuossa alussa mainitsemastani jutusta kyllä paikallisosuuskaupan johtaja sai kiukan nuuskaa kun juttu levisi.

 Ei se tuotanto niitä viljavuoria synnyttänyt vaan erään liikkeen tuontivilja huonon vuoden jälkeen, tuonti vaan toteutui juuri ennen sitä normaalisadonkorjuuta, samalla kylvettiin avonaisten kuormien päältä hukkakaurat valtateitten varsille.

Tuo lienee eri tuontivaihe, 1970-luvulla oli todella runsaita leipävehnävuosia. Viljavuoret olivat tosiasia. Pohjanmaan kaurantuonnit lienevät 1961 - 1967 katojen ansiota.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: iskra - 14.02.18 - klo:10:37

  Paikallinen osuuskauppa ei hyväksynyt edellisvuotena tehdyn sampokaupan osamaksuksikaan viljaa, rahaa olis pitäny olla. Sukulaismies oli hermona että millä maksaa, neuvoin myymään viljat E-liikkeelle, sinne kelpasi ja sai rahatkin heti eikä parin viikon päästä niinkuin silloin oli maksuaika..
 Monikin ökyisäntä niinä vuosina joutui hiukan lipsumaan aatteestaan ja nöyrinä ajelivat syrjäteitä myöten viljansa rehumajakan käyttöön.
 Tuossa alussa mainitsemastani jutusta kyllä paikallisosuuskaupan johtaja sai kiukan nuuskaa kun juttu levisi.

 Ei se tuotanto niitä viljavuoria synnyttänyt vaan erään liikkeen tuontivilja huonon vuoden jälkeen, tuonti vaan toteutui juuri ennen sitä normaalisadonkorjuuta, samalla kylvettiin avonaisten kuormien päältä hukkakaurat valtateitten varsille.

Tuo lienee eri tuontivaihe, 1970-luvulla oli todella runsaita leipävehnävuosia. Viljavuoret olivat tosiasia. Pohjanmaan kaurantuonnit lienevät 1961 - 1967 katojen ansiota.

-SS-

  Kyllä se oli Hankkija joka kärsi rehuviljan puutteesta silloin 70- luvullakin, sai sitten viimein ne tuontilisenssit mutta ei ehtinut tuonti korvaamaan puutetta vaan tukkeutti seuraavan syksyn markkinat