Viljelijä asensi valekaivoja ja harhautti näin tarkastajia – mies ehti saada yli 40 000 euroa perusteetonta ympäristökorvausta
SEINÄJOKI
Seinäjokelainen maanviljelijä on saanut viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä avustuspetoksesta. Viljelijä haki ympäristökorvausta, vaikka ei ollut tehnyt lohkoillaan korvauksen vaatimia toimenpiteitä. Mies myös pyrki harhauttamaan tarkastajia valekaivoilla.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen rikokseen 6.6.2016–16.11.2017. Koeaika päättyy 31.12.2020. Mies on maksanut saamansa yli 40 000 euron korvaukset takaisin valtiolle.
Mies ilmoitti Maaseutuvirastolle toteuttavansa säätökastelua valumavesien käsittelymenetelmänä 11 lohkolla. Hänelle maksettiin ilmoituksen perusteella ympäristökorvausta vuonna 2016 yhteensä 22 322,50 euroa ja vuonna 2017 yhteensä 18 974,12 euroa.
Ely-keskuksen 24.5.2018 suorittamassa tarkastuksessa ilmeni, että lohkoilla ei ollut vaadittua laitteistoa, jolla kasteluvesiä olisi voinut padottaa. Viljelijä oli pystyttänyt lohkoille valekaivoja ja ruuvannut niiden kannet kiinni. Tämän takia tarkastajat eivät havainneet säätökaivojen puuttumista aiemmalla tarkastuksellaan syksyllä 2017.
Mies kiisti syytteen törkeästä avustuspetoksesta sekä toissijaisen syytteen törkeästä petoksesta. Hän katsoi, että kyseessä oli perusmuotoinen tekomuoto.
Viljelijän mukaan hänen tarkoituksensa oli toteuttaa ympäristötuen vaatimat toimenpiteet, mutta sateiden takia asia jäi kesken. Mies myös sanoi, että asennetut kaivot eivät olleet valekaivoja, vaan osa kesken jäänyttä säätökastelujärjestelmää.
Käräjäoikeus ei niellyt selitystä keskeneräisyydestä, vaan totesi, että tuki maksetaan vasta loppuun saakka tehdyn toimenpiteen perusteella. Allekirjoittamalla asiakirjan viljelijä oli vahvistanut, että valumavesien käsittelyjärjestelmä oli tuen maksun edellyttämällä tavalla valmiiksi rakennettu allekirjoitushetkellä. Viljelijän on käräjäoikeuden mukaan täytynyt maatalouden yritystoimintaa harjoittavana henkilönä ymmärtää seikan keskeinen merkitys ympäristökorvauksen saamiselle.
Miehen tavoittelema 40 000 euron hyöty ylittää käräjäoikeuden mukaan törkeän tekomuodon rajan. Myös se, että viljelijä ei oikaissut asiaa valvontakäynnillä, tekee teosta kokonaisuutena arvostellen törkeän.
Tuomio asettui törkeän avustuspetoksen tuomioiden alapäähän. Lieventävänä seikkana käräjäoikeus otti huomioon, että viljelijä on maksanut perusteetta saamansa ympäristökorvaukset takaisin valtiolle.
Tuomio on lainvoimainen.
Helppo se on eilinen sää ennustaa, mutta ennustappa huominen