Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: V.viljelijä - 05.08.16 - klo:23:08
-
Mitäs raati mieltä tuosta? Taitaa olla tuon äijän neuvoissa perää. Mä oon ainakin uskoaksi ajanu kela liian tiukalla ja aion kokeilla suurentaa puintiväliä.
-
Joo kovaa ajoa vaan. Sain Sampo 360:sta suuremman tehon ulos noilla ohjeilla,
Seuraava muutos pitänee tehdä ketjuveto variaattoriin, ettei kolmosella luista
kun oikein lykitään laihoon.
-SS-
-
ahaaa, siis siinäpä se syy miksi miun vaari tekee niiin hiton puhasta jälkee ... kun on paikat jo kuluneet ja väljiä niin kestää ajaa vari täysillä pystyohraa sen kun jaksaa vaan nellä elevaattori tankille... ja tuuletkin täysillä... peltoon ei kyllä mitään muuta kuin olkia ja ruumenet... 2n ja pakki ovat sopivasti sitten yhtä nopsia ja käännös nopea..
-
Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.
-
fysiikan lait on sittenkin olemassa nykyäänkin. ja saabiko sillä sitten jo puhdasta jälkeä tankkiin?
-
Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.
Ohran olki menee helposti nuuskaksi jos alkaa olla ylituleentunutta sateen ränsistämää.Seuloille kyllä siinä tapauksessa tulee turhaa silppua.On kyllä merkkikohtainenkin juttu.
-
Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.
Millasta puintiväli oot pitäny esikelalla ohralla?
-
Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!
Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti :D
-
Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.
Millasta puintiväli oot pitäny esikelalla ohralla?
Perskule kun en ole sillä koneella ohraa puinut juurikaan niin ei ole muistissa tarkemmin mutta selvästi ohjekirjan ohran säätöä enemmän on ollut puintiväliä. Vehnällä murskaantuneen viljankorren aiheuttama seulaston kuormitus ollut selkeästi havattavissa ja puintiväli myös isompi kuin ohjekirjan säätöarvoissa.
-
Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!
Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti :D
Viiskasilla, jossa samat hilut, puintitehoa rajoittaa ainakin kauralla viljalelevaattori. Muutenkin siinä ja tässä. Sama pullonkaula näyttää olevan kuuskasissa ja samoin 430 Tucanossa. Tehdas ilmoittaa puintitehon ja siinä se raja näyttää olevan, satomittarista näkee nykyisessä hetkellisen tehon ja se sama hetkellinen maksimiteho tehtaan ilmoittama yläraja. Keskiarvo paaljon alle tuon, johtuu käännöksistä, lakopaikoista ym. seikoista. Jollei tuohon tehtaan ilmoittamaan pääse edes hetkellisesti, silloin jotain säädöissä vialla.
Kokonaan toinen juttu, kannattaako ihan ylärajoilla korvakuulolla ajaa... Jokin viljaelevaattori vie kaiken mitä ehtii, hiljalleen kertyy viljaa seulojen alle kunnes remmit luistaa, kohlimilla niin paljon olkea ettei ehdi läpäistä jne. Pöytä ja puintikelahan nielee melkeen mitä vaan kun säädöt kohdallaan, hyvässä kasvustossa rajat tulee vastaan ihan muualla.
-
Tehtaan arvot kuivalla viljalla. Eikä Euroopassa olkea ehkä niin paljon.
-
Tehtaan arvot kuivalla viljalla. Eikä Euroopassa olkea ehkä niin paljon.
Hehheh..ootko käyny "Euroopassa"?
-
Ohjeet noudattavat niitä ohjeita mitä annoin viime syksynä ,eli tähkiin saa hieman jäädä jyviä sinne tänne niin irtipuinti on sopiva,sille täällä kokemattomat ilkkuivat ,mutta nyt taitaa taas hymy hyytyä.
-
Riippuu myös viljalajista. Kyllä ohra on puitavissa täysin irti vihneistään, mutta vehnä taas hankalampi. Siinä on joutunut jättämään hiukan jyvää kiinni. Voi johtua myös puimurin ominaisuuksista. Kyllä mää lähtökohtaisesti pidän hyvää irtipuintia olennaisena asiana, sanoo gurut mitä hyvänsä.
-
Riippuu myös viljalajista. Kyllä ohra on puitavissa täysin irti vihneistään, mutta vehnä taas hankalampi. Siinä on joutunut jättämään hiukan jyvää kiinni. Voi johtua myös puimurin ominaisuuksista. Kyllä mää lähtökohtaisesti pidän hyvää irtipuintia olennaisena asiana, sanoo gurut mitä hyvänsä.
Liian raju irtipuinti kostautuu muualla ja aiheuttaa merkittävän tappion..Muutamaan tähkään vaikka jää hyviä
se on kokonaistappioissa hyvin pieni osa . Raju irtipuinti tuo seulastolle hirveen määrä tavaraa ja jos vielä kosteutta on soppa valmis.
Hellävarainen ja tehokas irtipuinti on ensimmäinen peruste mikä kannattaa opetella jos se onnistuu niin loppu on helppoa.Nykyajan puimureissa tämä korostuu koska niissä on ylileveä pöytä puintikoneistoon nähden varsinkin Suomen oloissa.
-
Irtipuinnin rajuus on suhteellinen käsite. Mun mielestäni hyvä irtipuinti ei tarkoita sitä, että konetta vielä kuormitetaan täysillä. Kokeilee erilaisia käytäntöjä, katsoo mitä tulee tankkiin ja mitä menee peltoon. Optimi löytyy vuosien puintien jälkeen kohtuullisen nopeasti.
-
Irtipuinnin rajuus on suhteellinen käsite. Mun mielestäni hyvä irtipuinti ei tarkoita sitä, että konetta vielä kuormitetaan täysillä. Kokeilee erilaisia käytäntöjä, katsoo mitä tulee tankkiin ja mitä menee peltoon. Optimi löytyy vuosien puintien jälkeen kohtuullisen nopeasti.
Kyllä pitää löytyä nopeammin. Jos vuosia pui peltoon tai roskia säiliöön niin ei lyö leiville.
-
Irtipuinnin rajuus on suhteellinen käsite. Mun mielestäni hyvä irtipuinti ei tarkoita sitä, että konetta vielä kuormitetaan täysillä. Kokeilee erilaisia käytäntöjä, katsoo mitä tulee tankkiin ja mitä menee peltoon. Optimi löytyy vuosien puintien jälkeen kohtuullisen nopeasti.
Kyllä pitää löytyä nopeammin. Jos vuosia pui peltoon tai roskia säiliöön niin ei lyö leiville.
No hyvä tietää tässä vaiheessa... ;D
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
Ainakin meidän seudulla 500:lla sampolla tulee kuljettajan mukavuus ennemmin vastaan ajonopeudessa kuin koneen kuormittuminen jos siis noita urakointipeltoja ajatellaan ja toki kivien varominen. Muutamalla omalla huippulohkolla loppuu koneesta önkä pitääkin niissä kokeilla tuota, että aukaisee varstasiltaa. Ohralla on sitten se vihneen jääminen kiinni ongelmana kyllä.
-
Mä oon monesti ihmetelly kun sanotaan että Sampolla saa ajaa niin lujaa kuin sielu sietää, eikä tukkoon saa jne.. Ainakin pitäis tuolla mun 2035:lla jossa vielä 3,1 pöytä ja turbokone. Mutta helkkari vie kun ajaa 5-6 tn ohralaihoon, niin ei ainakaan ohjesäännöillä ilkeä ajaa kuin jotain 3,5 km/t. Sitten alkaa jo kuulua kelalta niin pahaa murahtelua ja sen kierrokset laskee niin selvästi, että itsesuojeluvasto estää tökkäämästä ajovipua enää eteenpäin. Jotain heikkoa 3 tn kauraa oon joskus ajanu sen mitä kakkosella kulkee. 7-8 km/t.
-
Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!
Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti :D
Viiskasilla, jossa samat hilut, puintitehoa rajoittaa ainakin kauralla viljalelevaattori. Muutenkin siinä ja tässä. Sama pullonkaula näyttää olevan kuuskasissa ja samoin 430 Tucanossa. Tehdas ilmoittaa puintitehon ja siinä se raja näyttää olevan, satomittarista näkee nykyisessä hetkellisen tehon ja se sama hetkellinen maksimiteho tehtaan ilmoittama yläraja. Keskiarvo paaljon alle tuon, johtuu käännöksistä, lakopaikoista ym. seikoista. Jollei tuohon tehtaan ilmoittamaan pääse edes hetkellisesti, silloin jotain säädöissä vialla.
Kokonaan toinen juttu, kannattaako ihan ylärajoilla korvakuulolla ajaa... Jokin viljaelevaattori vie kaiken mitä ehtii, hiljalleen kertyy viljaa seulojen alle kunnes remmit luistaa, kohlimilla niin paljon olkea ettei ehdi läpäistä jne. Pöytä ja puintikelahan nielee melkeen mitä vaan kun säädöt kohdallaan, hyvässä kasvustossa rajat tulee vastaan ihan muualla.
Tuo viljaelevaattorijuttu on muuten ihan totta; viime syksynä saatiin muutamaankin kertaan ajettua tukkoon juurikin tuo viljaelevaattori.
Naapurikylän puintiurakkamies on valitellut 78 dominaattorilla samaa ongelmaa että tukkoon saa ja aika helpostikin, varsinkin jos puitava tavara oikein tuoretta.
Voiko tästä vetää johtopäätöksen että laittaa kierroslukumittarin viljaelevaattorin akselin päähän ja aina kun kierrokset vähän kyykähtää niin vauhti alas :D Onko ijasja2 saanut selville minkä takia se ylipäätään on juuri tuo viljaelevaattori mikä clas ohlsonissa tökkii/tukkii? Jos kerta tuksukin tekee samaa
-
Riippuu myös viljalajista. Kyllä ohra on puitavissa täysin irti vihneistään, mutta vehnä taas hankalampi. Siinä on joutunut jättämään hiukan jyvää kiinni. Voi johtua myös puimurin ominaisuuksista. Kyllä mää lähtökohtaisesti pidän hyvää irtipuintia olennaisena asiana, sanoo gurut mitä hyvänsä.
Liian raju irtipuinti kostautuu muualla ja aiheuttaa merkittävän tappion..Muutamaan tähkään vaikka jää hyviä
se on kokonaistappioissa hyvin pieni osa . Raju irtipuinti tuo seulastolle hirveen määrä tavaraa ja jos vielä kosteutta on soppa valmis.
Hellävarainen ja tehokas irtipuinti on ensimmäinen peruste mikä kannattaa opetella jos se onnistuu niin loppu on helppoa.Nykyajan puimureissa tämä korostuu koska niissä on ylileveä pöytä puintikoneistoon nähden varsinkin Suomen oloissa.
Mitä v ittua sää urpo selität????
Mää en oo koskaan edes ajatellu et pitäs jättää jyviä tähkään.
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.
Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.
-
Faaris laitoin aikoinaan varstasiltaan lisä pellin, kun vihnettä jäi jyvään, siellä se on ollu paikollaan kymmeniä vuosia. Yläseulaa säädetään ja tuulta tarpeen mukaan. Mikään elevaattori ei ole tukkeutunut koskaan. Kelalla möyräsee toisinaan märällä lakokauralla.
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.
Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.
Juu, ei paljoa tarvi Faarin säätöihin koskea. Mulla tuulikin aina täysillä, niin ei tarvi sitäkään veivata :-)
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.
Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.
Tämä kyllä selittää ihan merkittäviltäosin tuota sinun pelkoa rapsia kohtaan.
Nyt ymmärrän.
-
Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!
Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti :D
Viiskasilla, jossa samat hilut, puintitehoa rajoittaa ainakin kauralla viljalelevaattori. Muutenkin siinä ja tässä. Sama pullonkaula näyttää olevan kuuskasissa ja samoin 430 Tucanossa. Tehdas ilmoittaa puintitehon ja siinä se raja näyttää olevan, satomittarista näkee nykyisessä hetkellisen tehon ja se sama hetkellinen maksimiteho tehtaan ilmoittama yläraja. Keskiarvo paaljon alle tuon, johtuu käännöksistä, lakopaikoista ym. seikoista. Jollei tuohon tehtaan ilmoittamaan pääse edes hetkellisesti, silloin jotain säädöissä vialla.
Kokonaan toinen juttu, kannattaako ihan ylärajoilla korvakuulolla ajaa... Jokin viljaelevaattori vie kaiken mitä ehtii, hiljalleen kertyy viljaa seulojen alle kunnes remmit luistaa, kohlimilla niin paljon olkea ettei ehdi läpäistä jne. Pöytä ja puintikelahan nielee melkeen mitä vaan kun säädöt kohdallaan, hyvässä kasvustossa rajat tulee vastaan ihan muualla.
Tuo viljaelevaattorijuttu on muuten ihan totta; viime syksynä saatiin muutamaankin kertaan ajettua tukkoon juurikin tuo viljaelevaattori.
Naapurikylän puintiurakkamies on valitellut 78 dominaattorilla samaa ongelmaa että tukkoon saa ja aika helpostikin, varsinkin jos puitava tavara oikein tuoretta.
Voiko tästä vetää johtopäätöksen että laittaa kierroslukumittarin viljaelevaattorin akselin päähän ja aina kun kierrokset vähän kyykähtää niin vauhti alas :D Onko ijasja2 saanut selville minkä takia se ylipäätään on juuri tuo viljaelevaattori mikä clas ohlsonissa tökkii/tukkii? Jos kerta tuksukin tekee samaa
ViljaelevaattorissaKIN kierrosvahdit uusissa. Elevaattori on kevyellä tavaralla pullonkaula, jossainhan se on oltava? Tuksussa kyllä aika tasapainossa, ettei viljaelevaattoria voi sanoa pullonkaulaksi sinänsä, kevyellä hötöllä korkeintaan raja tulee vastaan. Pakkasen tappamaa ohraa puidessa elevaattorin tehoraja tuli vastaan, kevyt ohra jäi pyörimään elevaattoriin kun tavaraa tuli rajusti mutta se oli kevyttä. Satomittari näytti yhtäkkiä huimia lukuja tietyssä kohtaa peltoa, tarkoitti että elevaattorissa alkoi kiertämään sama viljamäärä. Säiliöön pukkas torven täydeltä, kuitenkaan elevaattorin nopeus ei hidastunut.
Tuoreella viljalla en oo huomannut sen kummempaa ongelmaa, puin todella märkää ja vihreääkin viljaa välillä, litistykseen. Jos ongelmaa, ehkä elevaattorin yläpää on muurautunut melkein tukkoon?
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.
Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.
Tämä kyllä selittää ihan merkittäviltäosin tuota sinun pelkoa rapsia kohtaan.
Nyt ymmärrän.
Jaa pelkoa?
Kuin tarvis rikkaruohoa viljellä?
-
Tuo rapsin säätö puimurissa on muuten selvä, mutta riittääkö, että claasissa 46 cm kelalla
pudottaa varstasillan vain alas, että kun se kierrosnopeuden (1200 r/min normi) muuttaminen on tuolla
vaihtopyörästöllä hankalaa (ei ole hydraulista muutinta) . Sampossa tuon mekaanisen
muuttimen kiristinmutteri on jämähtänyt kiinni, neliöreikä keskellä nälvääntynyt jo valmiiksi.
Kympissä olisi ollut helppo homma ketjupyörät vaihtaa, vaikkakin sottaista hommaa sinänsä
Könty kehuu ajavansa rypsit samalla kelan kierroksella. Tekeekö paljon silppua olkeen ?
-SS-
-
Jos rapsi korsi on tuleentunutta ja kuivaa niin 1200r/min kelalla tekee tosi paljon purua seulastolle. Tästä taas tiedossa olevat ongelmat.
-
...mutta riittääkö, että claasissa 46 cm kelalla
pudottaa varstasillan vain alas, että kun se kierrosnopeuden (1200 r/min normi) muuttaminen on tuolla
vaihtopyörästöllä hankalaa (ei ole hydraulista muutinta) .
Tekeekö paljon silppua olkeen ?
-SS-
Meillä on rypsin puinnissa pudotettu kierrosluku lähes niin pieneksi kuin saa. Tuolla viljan kierrosluvulla suurempi ongelma kuin varsisilppu saattaa olla siementen hajoaminen ja vihreiden varsien ja litujen muusaantuminen jos niitä on. Ja seuraavaksi mössö alkaa tukkimaan puimuria. Rikkoutuneet siemenet lasketaan roskiksi ellei niitä saa kuivurissa pois.
Eikö Clasissa ole edes mekaanista variaattoria puintikelalle ????
-
Ei tuossa mallissa. Se on semmoinen monirivinen kiilalattahihna, joka menee jos jonkinnäköiste n kiristyspyörien kautta. Valupyörät sisältävät kukin kaksi eri välitysta ja pyöriä keskenään vaihtamalla saadaan lisää välityksiä.
Kai se pitää alka kangella vääntämään lukkoja herkemmäksi. 30 v aikana ei liene ollut auki.
Edit: siis tällainen hihna:
(http://agrodoctor.com.ua/4752-home_default/wrapped-banded-belt-3hb-1900.jpg)
-SS-
-
En ole Faarissa viitsinyt muuttaa puintikelan kierroksia ikinä rypsille, puintiväli vain kunnolla isolle, varmis rypsihän irtoaa lähes itekseen. Seulat ehtii kyllä sen moskan rypsistä erottelemaan, siinä vauhdissa mitä 2 - 2,5-tonnin rypsilaihossa pystyy ajamaan. Ja tosi puhdastakin pakkaa tulemaan :)
-
Onks tietoa miten ne Roudupilla kellistetyt ohrat käyttäytyy puimurissa? Saako net puida alle viikossa ruiskutuksesta?
-
Onks tietoa miten ne Roudupilla kellistetyt ohrat käyttäytyy puimurissa? Saako net puida alle viikossa ruiskutuksesta?
10-päivää.
-
Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.
Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.
Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.
Tämä kyllä selittää ihan merkittäviltäosin tuota sinun pelkoa rapsia kohtaan.
Nyt ymmärrän.
Jaa pelkoa?
Kuin tarvis rikkaruohoa viljellä?
Tuolla rikkaruoholla on aikapaljon parempi hinta, vaikkapa vehnään verrattuna.
Eikä ylituotannosta pelkoa..
-
Loimaan möly viljelee pulkkivehnää ja himppikauraa.
-
Tuo rapsin säätö puimurissa on muuten selvä, mutta riittääkö, että claasissa 46 cm kelalla
pudottaa varstasillan vain alas, että kun se kierrosnopeuden (1200 r/min normi) muuttaminen on tuolla
vaihtopyörästöllä hankalaa (ei ole hydraulista muutinta) . Sampossa tuon mekaanisen
muuttimen kiristinmutteri on jämähtänyt kiinni, neliöreikä keskellä nälvääntynyt jo valmiiksi.
Kympissä olisi ollut helppo homma ketjupyörät vaihtaa, vaikkakin sottaista hommaa sinänsä
Könty kehuu ajavansa rypsit samalla kelan kierroksella. Tekeekö paljon silppua olkeen ?
-SS-
Tyhmä kysymys, missä Claasissa joutuu kierroksia muuttamaan pyöriä vaihtamalla, ainakin mulla oli jo 73-mallisessa Mercatorissa hydraulinen variaattori..
-
Tuo rapsin säätö puimurissa on muuten selvä, mutta riittääkö, että claasissa 46 cm kelalla
pudottaa varstasillan vain alas, että kun se kierrosnopeuden (1200 r/min normi) muuttaminen on tuolla
vaihtopyörästöllä hankalaa (ei ole hydraulista muutinta) . Sampossa tuon mekaanisen
muuttimen kiristinmutteri on jämähtänyt kiinni, neliöreikä keskellä nälvääntynyt jo valmiiksi.
Kympissä olisi ollut helppo homma ketjupyörät vaihtaa, vaikkakin sottaista hommaa sinänsä
Könty kehuu ajavansa rypsit samalla kelan kierroksella. Tekeekö paljon silppua olkeen ?
-SS-
Tyhmä kysymys, missä Claasissa joutuu kierroksia muuttamaan pyöriä vaihtamalla, ainakin mulla oli jo 73-mallisessa Mercatorissa hydraulinen variaattori..
Tämmänen Claas, vuodelta 1987. Erikoismalli.
(http://www.viistonninen.com/kuvat/Claas_39.jpg)
-SS-
-
Tuo rapsin säätö puimurissa on muuten selvä, mutta riittääkö, että claasissa 46 cm kelalla
pudottaa varstasillan vain alas, että kun se kierrosnopeuden (1200 r/min normi) muuttaminen on tuolla
vaihtopyörästöllä hankalaa (ei ole hydraulista muutinta) . Sampossa tuon mekaanisen
muuttimen kiristinmutteri on jämähtänyt kiinni, neliöreikä keskellä nälvääntynyt jo valmiiksi.
Kympissä olisi ollut helppo homma ketjupyörät vaihtaa, vaikkakin sottaista hommaa sinänsä
Könty kehuu ajavansa rypsit samalla kelan kierroksella. Tekeekö paljon silppua olkeen ?
-SS-
Tyhmä kysymys, missä Claasissa joutuu kierroksia muuttamaan pyöriä vaihtamalla, ainakin mulla oli jo 73-mallisessa Mercatorissa hydraulinen variaattori..
Tämmänen Claas, vuodelta 1987. Erikoismalli.
(http://www.viistonninen.com/kuvat/Claas_39.jpg)
-SS-
Senkin uudella puimurilla brassaileva juppifruittari. Toisilla on...näemmä.
-
tulihan se sieltä; mikä kriisi kun uusilla koneilla ajellaan! ei tuosta nyt paljon uudempia olekaan..