Pysyisin noista Englannin pikku Caseista erossa. Nuo neljätuhattasarjaiset on niistä vielä huonoimmat, kun ovat Carraron etuakseleilla.
Jos noissa on hydraulinen suunnanvaihdin niin sitä pystyy käyttämään silti vain kytkin pohjassa.

Make: Mitä meinaat tuolla, että hyd. suunnanvaihtimenkin kanssa joutuu käyttämään kytkintä? Tarkoitettu polkaisulla kuitattavaksi, vai onko noin äkäinen? On vaan suht. kiinnostava (ja suomessa harvinainen) ominaisuus ko. traktoreissa. Varmaan markkinoiden edullisimpia tapoja päästä kiinni hydepakittajaan valmet 615&715 M:n ohella.

Vaikea kuvitella, mikä tuon ikäisistä traktoreista olisi parempi laahavannaskoneen eteen kuin hiukan piristetty 3075?

-Quadram-kone edeltäjäänsä etevämpi (sitkeys&pö-talous)
-Paras 4-portainen pikavaihde (eikä edeltäjän A/B-murheita, kun ei mahdollisuutta väärinkäyttää)
-Luokkansa paras hytti
-Ketterä

Aivot voi tietty olla heikko kohta, mitä lie uudet maksaa tahi juottaa?

Hah.

Volvon ha-dieselit ovat suorastaan naurettavia. Ei olis omia kannattanu alkaa edes kyhäämään.

Bmw, VAG, MB ovat valovuosia edellä dieseltekniikassa.

Tällä hetkellä 136kw D5, tulossa 151KW ja 420nm. Naurettavat väännöt 2,4 litrasesta.

Esim tällä hetkellä jo markkinoilla MB C250cdi 150kw ja 500nm vääntöä 2,14 litrasta. Ja kuluttaa paaaljon vähemmän. Ja automaatti ei heikennä auton suorituskykyä kuten hurreissa.

Ja esim 535d Bmw, 210kw ja 580nm
MB E420 cdi 231kw ja 730nm 

Höh. Ei noissa Volvon nykyisisä dieseleissä muuta vikaa ole kuin korkeahko kulutus, ja tietty nykyinen D5:nkin on tehoissa painavimpiin malleihin ja nirsoimmille kuskeille alitehoinen. Uudessa D5:ssä ja D4:ssa on tuo kulutuskin sitten kunnossa. D5 yhd. 6,2, siis paperikulutus, kannattaa suhtautua toki epäillen, kuten mm. Bemarin ilmoitettuihin arvoihin.

Vaatimaton vääntö on suoraa seurausta Aisinin alhaisesta väännönkestosta. Toivottavasti ottaisivat Getragin kaksoikytkimellisen käyttöön isommissakin dieseleissä.

Mersun 5-vaiht. loota tosiaankin tuhlaa tehoa, en ymmärrä mikseivät saanet noihin "pikkukoneisiin" 7Gtronicia.

Niin maatalous- kuin metsätraktoreiden vaihteistojen
kehittäjänä Valmet matkusti aina viimeisessä vaunussa.

Ehkä Valtra siirtyy nyt portaattomalla vaihteistollaan
80-luvulle.

Aika soopaa. Miten se Valmetin keskikokoisten/isojen täyssynkronoitu laatikko sitten? Tais olla Valmetissa ainoana kärkikolmikosta (MF/Valmet/Ford), muissa täysin[/u] synkronoimaton loota. 05-sarjan laatikkossakin ihan kilpailijoita vastaavat ominaisuudet. Jälkeenjääneisyys on ihan 90-luvun lopun ja 2000-luvun juttu, joka johtui yhteistyökuvioiden ja omistajien vaihdoksista.

Viittiitkö muuten kritisoida Fendtiä, joka ei 90-luvulle tultaessa vielä saanut lippulaivamalliinsakaan 2-portaista pikavaihdetta?

Mitäs tuossa lopputuloksessa on selittelemistä?

No painotuskertoimet nyt ainakin, vaikka testitulokset sellaisenaan hyväksyisikin.

Edellä kirjoitettiin että NH rotary separator vastaisi Claas kohlinten oljenkääntäjiä.Usalainen koelaitos on mittaillut eri puimureita perusteellisesti.Osa koneista on meillä tuntemattomia -Gleaner-Case axialflof-NH twin rotor-MF ym.Mutta tähän keskusteluun Claasin 45 cm kelan irtipuinnin riittävyyteen verrattuna NH 60cm kelaan.http://www1.agric.gov.ab.ca/$department/deptdocs.nsf/all/eng7932?OpenDocument   Tuolla sivulta Claas 106 ja NH tx 36 pdf tiedosto evaluation report avaa täydellisen koetuksen.Kumpikin puimuri on 6-kohliminen Claasissa perinteinen 120´ asteen varstasilta , paljon suurempi kohlinala 2 oljenpöyhimet.sama rakenne kuin uudemmat 108-98-88 -78.  pienemmät 48-58-68 eroa ainakin moottorin sijoituksessa jaseulaston rakenteessa mutta kelan mitoitus ym saman tyyppinen. Isot ovat puintitappio erot. Myös tappiot nousevat jyrkästi ajonopeuden mukaan.Ihmetyttää suuret seulasto ja kelatappiot.Tutkikaa ja kommentoikaa  !!!!!!

Pikaisesti lukemalla Claasin tappiot nousevat varsin jyrkästi. RS on varmasti tehokkaampi kohlin kuin hankoakselit, ei sitä käy kieltäminen. Kuten ei myöskään sitä, että TX oli aikansa kingi kohlinpuimureissa, ennen Lexionia ja CX:ää. Kuitenkin TX:ssä on kolme puivaa kelaa, joten vertailu APS:llä varustettuun Megaan olisi luonnollisempi

Kun kerran jossitellaan,oishan muillakin merkeillä ollut portaattomat vaihteistot tarjolla,Valtra viimeisenä tässä junassa ts. ei vielä saatavilla vaikka jo olemassa oleva vaihteisto. Muiden mallit oli "karvalakki" malleja, paremmin varusteltujakin olisi ollut tarjolla.

Premium, Elite, TMS, Hexactiv, Dyna6... mun mielestä merkkiensä parasta vaihteellista (pl. Fendt) tarjontaa.

Deutzilla, NH:lla ja Claasilla ei ole tuohon luokkaan tarjota portaatonta ollenkaan vielä.

Valtralla olisi pitänyt olla toinen vaihteisto testissä, mutta kun se Valtion Metalli vaan ei saa sitä markkinoille, koska jääräpäät yrittävät väkisin myydä mitä asiakkaat eivät halua.

***Ömh... miten esim Direct olisi tuohon testiin voitu saada? Tietääkseni uusien vaihteistojen julkistuksen yhteydessä niille annettiin ihan tarkat tilaus/valmistuksenaloittamiajankohdat, joista ei kai olla joustamassa mihinkään, myöskään taaksepäin. Toisaalta en usko, että HItech-tyyppisen voimansiirron kysyntä on tulevaisuudessakaan vähenemään päin.

En ole mitenkään torppaamassa kehitystä, mutta eipä olla täälläkään juuri ole keskusteltu yhä useampiportaisten pikavaihteiden huonoista puolista verrattuna useaan mekaaniseen vaihteeseen ja 2-4:ään pikavaihteeseen. Esim. olishan ne Samenkin 9 kpl ihan jees, jos aluevaihto ei osuisi just siihen käytetyimmälle työalueelle. Vähän samaa vikaa RC:ssä ja Dyna4:ssä. Hyvin onnistuneita ainakin nopeuskaavioiden perusteella Dyna6 ja Direct.

Tämän tyyppiset testit herättävät (pitäisi herättää) kysymyksiä maatalouskauppiaalla, jotta viesti menee perille että tehkää jotain, kilpailijat menee ohi. Metsäkäyttöä ei ole Euroopassa, siellä ajetaan metsässä eri koneilla ja eri toimijoiden toimesta. Valtran ympärikääntyvä penkki oli huomioitu testissä, valmiudena taakseajolle.

***Alppilassa erittäin yleistä.

Kummallista kun tulee tällaisia tuloksia niin ruvetaan heti kritisoimaan puolueettomuutta, sponsorointia yms lapsellista. Ehkä ne Eurooppaalaiset kuitenkin tekevät parempia koneita, koska niillä on ollut koneteollisuutta sata vuotta pitempään kuin Suomessa. Lisäksi he saavat kolminkertaisen sadon verrattuna Suomeen, mikä myös asettaa vaatimuksia koneille.

***No tietääkseni se sadan vuoden etumatka ei vaikuta mitenkään tähän päivään, esimerkkinä nyt vaikka GM... Tuo sadon vaikutus traktorin ominaisuuksiinkin on vähintäänkin kyseenalainen.

Ei Valtra ole mikään erikoisuus/toivekone Euroopassa, siellä urakoitsijat ajavat Fendteillä, ja ne jotka omistavat oman traktorin ajavat JD:llä, CNH:lla tai MF:llä. Siinä ne, jos haluaa markkinaosuutta niin pitää kuunnella asiakkaiden toiveita, eikä tarjota 70-luvun tekniikkaa. Mikä obligaatio suurella maatalouslehdellä olisi ylistää syrjäseudun pikkuverstaan tuotteen, joka ei edes olekaan parempi kuin kilpailijat? Jos testissä olisi ollut vaikka metsäkärryt tai kateus, olisi "suomi" ehkä pärjännyt paremmin.

***Ei Valtra kyllä mikään hylkiökään ole, kuten annat ymmärtää, isompi merkki kuin DF ja muutenkin todella arvostettu merkki esim. briteissä. Kannattaa seurata ko. maiden foorumeita niin pysyy kärryillä. Ja mitä noihin loppukaneetteihin tulee, niin ainahan ne ovat jossain määrin juuri testaajaryhmän mieltymysten ilmentymiä, mutta hyviä huomioita kaikki silti. Sen takia tuon FWI:n linkin alunperin Murtolaan postasinkin jokaisen ihmeteltäväksi.

Pflipsi 32" on tossa ollu jo käytös jonkun aikaa (vuosi tai pari). Ei ollu silloisista malleista halvin versio ja ihan hyvät kokemukset on toistaiseksi, joten taitaapa nuo fiplipsin moittimiset kohdistua pääasias niihin hinnat alkaen malleihin...

Tai maahantuojan toimintaan takuuasioissa? Niistähän nuo jutut saavat alkunsa, uudella telkalla tukittu suu tuskin jaksaa kovin paljon valitella  Sinänsä harmi, jos maahantuojan asenne on sellainen kuin tässä ketjussa on annettu ymmärtää.

Philipshän on paneelinvalmistaja, joita löytyy huomattavasti vähemmän kuin telkkumerkkejä, todennäköisesti löytyy siis Philsun paneeli myös monesta muusta telsusta. Eipä Philipsiä juuri kyllä kuvanlaadusta olekaan moitittu.

Tais just tuo Sonyn 4000 malli voittaa TM testin ihan hiljattain. Samsunkikin oli yllättävän köppänen siihen verrattuna vaikka sanoovat olevan samoja osia jopa.

LG ja phiilipsi kannattaa jättää kauppaan, ihme on jos edes 5 vuotta toimiivat.

Itsellä Philipsin putkitöllöstä hyviä kokemuksia, samaten vanhempien 26" LCD-särmi pelittänyt hyvin. Tämänhetkinen telkku Sonyn 32" HD Ready, mallinumeroa en muista mutta kyseessä parin vuoden takainen malli, hopenaharmaa, muistaakseni oli myös 40" rinnakkaismalli.

Seuraava telkku tod.näk. Philips kokoluokassa 46"-52" 1080p. Sonyn ohella parhaiten testeissä pärjännyt, etenkin kalliimmat mallit.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 09.12.08 - klo:22:12

Lainaus käyttäjältä: Henkka - 09.12.08 - klo:21:42

Eiköhän mcorminki ole se mikä loppuu niiden myynti Suomessa todella vähäistä ja ei muuallakan taida mikään hääppönen markkinaosuus olla.

eihän noita mccormikkeja edes enää myydä suomessa ja omien kokemuksieni mukaan niin en ainakaan voi kehua... myyjätkin harmittelee että kun ovat niin huonoja ettei niitä uskalla kellekkään ees myydä. ja mccormikin kokeilun myötä meni täysin luotto tähän vuoden traktori juttuun kun kokeilussa oli mtx200 joka oli vuoden 2006 traktori ja mitään muuta hyvää en keksi kuin hyvän etuakselijousituksen mutta muuten tämä traktori on täysi susi...

Jos oikein muistan, niin vuoden traktori 2006 oli XTX 215 ei MTX sarjalainen. MTX on vanhaa hyvää Case sukua ja XTX Landiini pohjanen kone.

Ömph, XTX on kyllä MTX (Maxxum MX) höystettynä 8-portaisella pikavaihteella, 4-tolppaisella hytillä yms. kilkkeillä. Näkeehän sen vanhojen mallien ulkonäöstäkin -> http://www.stackyard.com/news/2005/11/machinery/mccormick_xtx215.jpg

Nyt noi isot XTX:t on korvattu TTX:llä -> http://www.stackyard.com/news/2008/09/machinery/08_mccormick_normac.html

Ja alapäähän on tulleet pienemmät XTX 145 & 165
______________________________________________

Mikäs tuossa XTX:ssä käytännössä mätti?

Ei kukaan ole viimeaikoina tehnyt kauppaa tai muuten vaan kysellyt S-mallista?

Mitäs tuohon Spezial-malliin on tullut uutta, KV:n taulukkoa tulkiten ainakin mopö-tankki on saatu oikean kokoiseksi (280l) ja oisko Perkinsissä muutama hepo tehoa lisää. Hyttiin uutta kuosia? Avokohlimia eivät liene saaneet aikaiseksi?

Onko TC sarjan hytit yhtä äänekkäitä isommissa kuin 5050 mallissa? Tuo äänekkyys ainoa moite mitä käyttäjiltä kuullut mutta kommentit koskee tuota pikkumallia.

Tehoero käytännössä TC RS ja CS RS välillä, meneekö noilla TC koneilla kohlimilta kuinka helposti kun kohlinala suhteellisen pieni? Vai puiko RS malli sen verran tehokkaasti ettei CS:n isompi kohlinala tule tarpeeseen.

Teoriaa teoriaa, mutta rotary separator ei siis oikeastaan ole mikään puinti/kiihdytyskela, kuten esim Sampon tai Claasin esikelat, vaan_kohlinkela_, eli erottelee jo puidusta massasta jyviä. Kelan muotokin on sellainen, ettei tolla toisella varstasillalla tapahdu puimista, siis ainakaan periaatteessa, yhtään. Enemmänkin siis vastaa Claasin kohlinpöyhijää. Merkitsevämpää on varmaan tuo CS(X):n portaattomasti säädettävä varstasillan peittokulma lyhyestä todella peittävään, vrt TC.

Erehdyin näkökään tosta pienimmästä CSX:stä, se tosiaan on CS:n perillinen, siis ilmeisesti joku
Härmä-spesiaali Ei siis muiden CSX:ien neljää kelaa, eikä siihen saa RS:kään

Jos puintitehosta ei viimestä rutistusta hae niin kai se TC välttää? Onhan se uudenkin TC:n hytti vähän ysäri, mutta uusien Dominaattorien hytissä istuessa tulee mieleen lähinnä Woodstockin ajat Hyvityksistä sitten tiiä, luulenpa, että näille kantikkaillekin löytyy aika hyvin ottajia maakunnasta jos tarvitsee eroon päästä. Vrt. vaikka 8030:n hintoja verrattuna saman ikäisiin isompiin/nykyaikaisempiin. 

Mennäänpäs taas asiaan, mitenkä Claasin varstasillan pinta ala "riittää" irrottamaan kaikki jyvät, kun se on pinta-alaltaan huomattavasti pienempi kuin puimureissa, joissa on 60 cm kela.

Claasissa peittävin varsta, pinta-alaa enemmän enemmän kuin Sampossa. Lisäksi suurempi suunnanmuutos pienemmällä matkalla pui agressiivisemmin, kait.