Oonko mä muka noin naismainen   

Oonko mä muka noin naismainen   

Nikissä on ehkä jotenkin vähän feminiininen säväys. 

Lainaus käyttäjältä: Suki - 18.11.13 - klo:15:30

Oonko mä muka noin naismainen   

Nikissä on ehkä jotenkin vähän feminiininen säväys. 

SukiSuki on sitten niin kuin Suki kahtena 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 18.11.13 - klo:12:52

Onko rehunkäytön hyötysuhdetta tutkittu minkä verran naudoilla / eri nautapopulaatioilla? Minkä verran arvelette puhtaan kanukkiperimän kärsivän esimerkiksi suomessa siitä, että ei ehkä osata tehdä sopivia karkearehuja?

Eurooppalaiset lehmät lypsää 1.08kg maitoa kilolla kuiva-ainetta. Rapakontakaiset 1.25. Siis keskimäärin. Jos 1.5-1.6 on saavutettavissa ilman bst:tä, on ruokinnallakin vielä iso merkitys. Ei taida rehuhyötysuhdetta päästä ihan pian jalostamaan....

Mielenkiintoista... Suomessa parhaat todistetut 1,54 kg EKM/kgka, huonoimmat todistamani 0,82 kg/kgka.. Pahoilla laskuvirheillä on Ruotsissa saatu jopa tulos 1,78 kg EKM/kgka, mutta sitä ei usko kukaan 

Suomen keskiarvo tarkkailutiloilla pari vuotta takaperin oli 1.31 kg/kgka... apetiloilla 1,20...

Näissä laskelmissa suurin merkitys on tietysti tarkkuudella ja sillä, että paljonko tuo kuiva-ainekilo sisältää energiaa... siinähän voi olla 10,4 Mj tai ruotsalaisittain 12,3 Mj. Tuollainen ero selittää aika hyvin noita hyötysuhdelaskelmia. Surkeimmat hyötysuhteet saadaan kuitenkin aina liian laihoilla appeilla, rehua menee esim. 26 kgka päivässä ja maitoa tulee 24 kiloa 

Yleensä poikkeava hyötysuhde kuitenkin selittyy laskuvirheellä. Eli vaikkapa kioski on jakanut 50% liikaa rehua 

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. 

Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä 

Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 18.11.13 - klo:16:35

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. 

Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä 

Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..

Miten tuo vasikan bakteerikanta mahtaa elää syntymähetkestä eteenpäin? Melko kauanhan menee aikaa ennenkuin varsinaista pötsiä on edes olemassa. Nuoletan lypsylehmiksi kasvatettavat vasikat huolella emällään (ja mahdollisesti vanhemmilla lehmillä) mutta onko tuosta hyötyä vaan alkukehityksen aikana vai voiko olettaa että bakteerista on jotain jäljellä myös myöhempään kehitykseen?

Märepaloja siis tonkimaan.. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.11.13 - klo:16:48

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 18.11.13 - klo:16:35

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. 

Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä 

Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..

Miten tuo vasikan bakteerikanta mahtaa elää syntymähetkestä eteenpäin? Melko kauanhan menee aikaa ennenkuin varsinaista pötsiä on edes olemassa. Nuoletan lypsylehmiksi kasvatettavat vasikat huolella emällään (ja mahdollisesti vanhemmilla lehmillä) mutta onko tuosta hyötyä vaan alkukehityksen aikana vai voiko olettaa että bakteerista on jotain jäljellä myös myöhempään kehitykseen?

Märepaloja siis tonkimaan.. 

En tiedä... luonnossa lehmä nuolee lastaan puolivuotiaaksi, joten siirtymä on varma.. mm. se turvan nuoleminen tuntuu olevan lehmällä vaistoissa?  Se, että lypsikki nuolee lastaan syntymäpäivän kunniaksi taitaa olla tämän asian vuoksi täysin merkityksetöntä  Vasikka ei kuitenkaan heti nuole itseään, ja pötsipöpöt eivät kulje nahan läpi 

Itse uskon tähän ajatteluun, mutta en väitä sen olevan mitään muuta kuin tylsänä hetkenä mieleen hiipinyt ajatus..

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 18.11.13 - klo:16:35

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. 

Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä 

Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..

Pötsimikrobien ruokkimisella ei ole mitään hyötyä,jos lehmässä ei ole imeytyminen kohdallaan.Lehmässä on muutakin kuin pötsi ja jos se muu ei ole kohdallaan pötsillä ei ole mitään merkitystä,pysähtyy aivan varmasti teet mitä tahansa.Pötsin pyörittäminen ei ole homma eikä mikään,mutta sen saaminen pyörimään mahdollisimman optimisti ja tasaisesti,siinä se vasta homma on,tähän ei ole mitään taikapölyä tarjolla.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.11.13 - klo:16:48

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 18.11.13 - klo:16:35

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. 

Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä 

Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..

Pötsimikrobien ruokkimisella ei ole mitään hyötyä,jos lehmässä ei ole imeytyminen kohdallaan.Lehmässä on muutakin kuin pötsi ja jos se muu ei ole kohdallaan pötsillä ei ole mitään merkitystä,pysähtyy aivan varmasti teet mitä tahansa.Pötsin pyörittäminen ei ole homma eikä mikään,mutta sen saaminen pyörimään mahdollisimman optimisti ja tasaisesti,siinä se vasta homma on,tähän ei ole mitään taikapölyä tarjolla.

no joo joo... tässä olikin nyt kyse siitä, että itse pötsimikrobisto olisi täsmälleen oikea. Eikä tuo imeytyminen ole mikään oikea ongelma terveillä elukoilla. Siis sellaisilla, joilla tuo mikrobisto on optimissaan ja suolet terveinä

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Neuvonnasta on siis hyötyä, hienoa!!

Nuo laittamani luvut ladattiin videotykkiin Lexingtonissa erään nimeltämainitsemattoman rehufirman seminaarissa, tarkoituksena havainnollistaa sitä, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia naudassa vielä on. Onnistuivat.

Tarkkailukarjojen laskennalliseta keskiarvosta en perustaisi tuon taivaallista. En usko kovin luotettavia lukuja edes löytyvän...erillisruokinnan aikana meidän lehmien syömä säilörehu arvattiin laskennallisen syönnin perusteella optimiksi. Todellisuus saattoi olla se tai jotain muuta.. nyt päästään johokin 1.3-1.35 välille. Ehkä jopa 1.4... mutta muuttujia on ihan liian paljon aivan tarkan luvun määrittämiseksi esim tälle päivälle. Kuukaudelle sen jo uskaltaa sanoa.

Muttamutta. Kyse oli tämän ominaisuuden jalostamisesta. En heti keksi, miten edes mittaisin syöntiä karjatasoa alempana, lehmäkohtaisesti. Ja sehän on perusedellytys...

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 18.11.13 - klo:16:35

Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.

Neuvonnasta on siis hyötyä, hienoa!!

Nuo laittamani luvut ladattiin videotykkiin Lexingtonissa erään nimeltämainitsemattoman rehufirman seminaarissa, tarkoituksena havainnollistaa sitä, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia naudassa vielä on. Onnistuivat.

Tarkkailukarjojen laskennalliseta keskiarvosta en perustaisi tuon taivaallista. En usko kovin luotettavia lukuja edes löytyvän...erillisruokinnan aikana meidän lehmien syömä säilörehu arvattiin laskennallisen syönnin perusteella optimiksi. Todellisuus saattoi olla se tai jotain muuta.. nyt päästään johokin 1.3-1.35 välille. Ehkä jopa 1.4... mutta muuttujia on ihan liian paljon aivan tarkan luvun määrittämiseksi esim tälle päivälle. Kuukaudelle sen jo uskaltaa sanoa.

Muttamutta. Kyse oli tämän ominaisuuden jalostamisesta. En heti keksi, miten edes mittaisin syöntiä karjatasoa alempana, lehmäkohtaisesti. Ja sehän on perusedellytys...

Katsoppas tuolta

http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea

Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.

Katsoppas tuolta

http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea

Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.

Jee. Joku todella tutkii asiaa. Miksi iltasanomainen julkipano tässä taulukossa?

Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.11.13 - klo:20:08

Katsoppas tuolta

http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea

Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.

Jee. Joku todella tutkii asiaa. Miksi iltasanomainen julkipano tässä taulukossa?

Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..

Onko tosta rehuhyötysuhteesta ja sen periytyvyydestä mitään tutkittua tietoa ja onko sitä esim. huomioitu jalostuksessa, jos on tietoa 

Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..

Ei ehkä ole tarviskaan. Elopaino/EKM on jokseenkin harhaton mittari tähän. Tarkkahan se ei ole, mutta suurella aineistolla saadaan sonnien tytärryhmien väliin riittävästi hajontaa, että sitä voidaan jalostaa. Syöntikyvyn vaihtelu sitä sotkee, mutta sen erot ei oikeasti ole niin suuria, kuin jotkut tarkoitushakuisesti väittää.