Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hevi - 10.10.13 - klo:20:34
-
Taloon tuli traktori MF5455 ja siinä on renkaina 540-65R38 ja edessä 440-65R28. Tässä nyt pohditaan riittäiskö kylvötyöhön tuollaiset pyörät näin keveälle (n4T) traktorille ilman paripyöriä?
Kylvökone on Jukon HT3000. Renkaat on sen verran leveät, että 16.9R38 levittäisi traktorin reilusti yli kolmen metrin, mutta eivät kuitenkaan yli 600mm jota kai pidetään paripyörää korvaavana. Tuo kylvin ei vedossa kovin paljon anna painoa takapyörille, mutta päisteessä toki antaa.
-
12 sivua tiukkaa tarinaa.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=36923.0
-
Taloon tuli traktori MF5455 ja siinä on renkaina 540-65R38 ja edessä 440-65R28. Tässä nyt pohditaan riittäiskö kylvötyöhön tuollaiset pyörät näin keveälle (n4T) traktorille ilman paripyöriä?
Kylvökone on Jukon HT3000. Renkaat on sen verran leveät, että 16.9R38 levittäisi traktorin reilusti yli kolmen metrin, mutta eivät kuitenkaan yli 600mm jota kai pidetään paripyörää korvaavana. Tuo kylvin ei vedossa kovin paljon anna painoa takapyörille, mutta päisteessä toki antaa.
Mä en edes mietis kylvämistä ilman pareja :o Joku varmaan eri mieltä. Millaiset maat yms.
-
Meillä oli lähes vastaavassa koneessa vielä kapeammat renkaat eikä koskaan paripyöriä. Pari kertaa se umplahti johonki suopellolle mutta muuten meni ihan hyvin.
Kylvökonetta ei kyllä ole edes olemassa vedettäväksi ;D
-
Ok, en väitä vastaan, mutta miten lähelle lokasuojia varsinaiset pyörät uskaltaa laittaa. Leveyttä saisi hiukan järkevämmäksi nykyisestä 2,2m:stä, jos vanteet vaihtais puolelta toiselle (pyörimissuunta säilyttäen tietysti). Lokasuojiin on nyt n12cm väliä, ja tuon muutoksen jälkeen ehkä 6cm. Tuolla tempulla saisi leveyden pysymään jossain 3,1metrissä, mutta nykysäädöillä menee yli 3,2 :n .Onko vaara, että kura rikkoo lokarit? Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.
-
Jossain lehdessä testanneet jotta 650 leveet vielä paripyörät 710 menettelee jp ykkösenäkin.
-
Ok, en väitä vastaan, mutta miten lähelle lokasuojia varsinaiset pyörät uskaltaa laittaa. Leveyttä saisi hiukan järkevämmäksi nykyisestä 2,2m:stä, jos vanteet vaihtais puolelta toiselle (pyörimissuunta säilyttäen tietysti). Lokasuojiin on nyt n12cm väliä, ja tuon muutoksen jälkeen ehkä 6cm. Tuolla tempulla saisi leveyden pysymään jossain 3,1metrissä, mutta nykysäädöillä menee yli 3,2 :n .Onko vaara, että kura rikkoo lokarit? Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.
Se ei haittaa mitään jos traktori on vähän konetta leveämpi, edut haittoja suuremmat. 10-15 cm leveämpi tuskin edes jäljestä näkyy?
-
Onko vaara, että kura rikkoo lokarit? Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.
Jos on oikein tarttuvaa ja sitkeää maata ja lokarit hentoiset sekä lepsusti kiinni, niin pieni vaara on.
Kylvökonetta vähän leveämmista traktorin renkaista ei ole haittaa. Ennemminkin hyötyä... jos on oikein ahtaita portteja tms. traktori joko talloo heikommat tolpat yms. kumoon tai huomaa esteet ajoissa ettei riko kylvökonetta niin helposti.
-
Taloon tuli traktori MF5455 ja siinä on renkaina 540-65R38 ja edessä 440-65R28. Tässä nyt pohditaan riittäiskö kylvötyöhön tuollaiset pyörät näin keveälle (n4T) traktorille ilman paripyöriä?
Kylvökone on Jukon HT3000. Renkaat on sen verran leveät, että 16.9R38 levittäisi traktorin reilusti yli kolmen metrin, mutta eivät kuitenkaan yli 600mm jota kai pidetään paripyörää korvaavana. Tuo kylvin ei vedossa kovin paljon anna painoa takapyörille, mutta päisteessä toki antaa.
Itsellni on ollut 540 + 540 ja kylvimenä Junkkarin 3000ST, en ilman pareja tuota konetta kyllä vetäisi ainakaan kevyemmillä mailla. Leveys ei haittaa kylvössä mitään.
-
Jos on oikein tarttuvaa ja sitkeää maata ja lokarit hentoiset sekä lepsusti kiinni, niin pieni vaara on.
Mitäs siellä kylvöpellolla semmoisella kelillä :P
-
Jos on oikein tarttuvaa ja sitkeää maata ja lokarit hentoiset sekä lepsusti kiinni, niin pieni vaara on.
Mitäs siellä kylvöpellolla semmoisella kelillä :P
Meinaatko, että kylvötöiden päätyttyä kääntäisi taas takarenkaat leveämmälle? Ainakaan minä en viitisi. Paripyörät voivat olla paikoilllaan myös syysmuokkauksessa. Silloin on aika usein vähintään kosteata.
-
Jos on oikein tarttuvaa ja sitkeää maata ja lokarit hentoiset sekä lepsusti kiinni, niin pieni vaara on.
Mitäs siellä kylvöpellolla semmoisella kelillä :P
Meinaatko, että kylvötöiden päätyttyä kääntäisi taas takarenkaat leveämmälle? Ainakaan minä en viitisi. Paripyörät voivat olla paikoilllaan myös syysmuokkauksessa. Silloin on aika usein vähintään kosteata.
Aloittaja nimenomaan kyseli kylvöstä :P Okei myönnetään osin asiaton kommentti, ei ollut ensimmäinen tuskin viimeinenkään.
-
Tuohon avauksen massikkaan kävisi 16,9x38 pyörät levikkeiksi, niitä alkaa olla melko edullisesti tarjolla.
-
Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.
SKN:n mieliksi laitetaan ny tää kuvalinkki http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/kylvoa_30042004_010.jpg
Veturilla tuossa leveyttä reilu metri enemmän, kuin kylvökoneessa.
-
Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.
SKN:n mieliksi laitetaan ny tää kuvalinkki http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/kylvoa_30042004_010.jpg
Veturilla tuossa leveyttä reilu metri enemmän, kuin kylvökoneessa.
Siro ja kaunis ku kaupoi pienenä. ;D
-
Turhat kapistukset. Miksi teutaroida moisten kanssa,
-
Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.
SKN:n mieliksi laitetaan ny tää kuvalinkki http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/kylvoa_30042004_010.jpg
Veturilla tuossa leveyttä reilu metri enemmän, kuin kylvökoneessa.
Olikos tuosta valtusta joskus vetari poikki :-\
-
Näimpä. Tuo 16,9/38 tosiaan käy tähän.Perusrenkaiden raideväli täytyy vielä miettiä, että voisko kaventaa. Ei kävis sitten pyörän laakerin päälle niin paljon. tuossa Perusrenkaassa on halkaisija 1678 ja joissain 16.9:ssä se on kolme senttiä enempi, että paras olis löytää sellaset 60%:st ni eivät jäis kantamaan.
-
Näimpä. Tuo 16,9/38 tosiaan käy tähän.Perusrenkaiden raideväli täytyy vielä miettiä, että voisko kaventaa. Ei kävis sitten pyörän laakerin päälle niin paljon. tuossa Perusrenkaassa on halkaisija 1678 ja joissain 16.9:ssä se on kolme senttiä enempi, että paras olis löytää sellaset 60%:st ni eivät jäis kantamaan.
Niissä on merkkikohtaisia halkaisia eroja, kannatta tutkia.
-
Olikos tuosta valtusta joskus vetari poikki :-\
Oli
-
Yleensä siellä traktorin ohjekirjassa lukee, että paripyöräkäytössä raideväli on säädettävä minimiarvolle, muuten sitten on turha itkeä takuun perään, jos perä alkaa porsimaan 8) Sinänsä neljän tonnin painoinen traktori tuolla rengaskoolla ei mitään levikkeitä edes tarvitse, mutta jos ylimääräistä rahaa on, niin paremman sijoituskohteen puutteessa sen voi sijoittaa vaikka levikepyöriin, jos rengassulkeiset oikein kiinnostavat ;) Itse olen ajellut samanpainosella traktorilla 520/420 levyisillä renkailla alhaisemmilla paineilla toukohommissa ilman levikkeitä eikä mitään ongelmia.
-
600 rinnalla 18,4. Noin 10cm lienee per puoli kylvintä leveämpi. Eipä tuosta mitään haittaa ole ollut. Enempi haittaa oli siitä, että Rajun välivanne turhan kapea. Ei voinut laskea paineita tarpeeks, ku muuten kyljet kahnas toisiaan vasten maan tasalla. Traktorin 600:set pullistaa sen verran ulospäin vanteilta. Hitsasin 5cm latasta levitykset välivanteisiin, niin auttoi kohtuullisesti. Edelleenkään ei montaa senttiä rakoa jää.
Lisäys.
HT 3000 jyrsinkylvöä siis em. rengastuksella siis monta vuotta, nyt suorakylvössä sama rengastus.
-
Taloon tuli traktori MF5455 ja siinä on renkaina 540-65R38 ja edessä 440-65R28. Tässä nyt pohditaan riittäiskö kylvötyöhön tuollaiset pyörät näin keveälle (n4T) traktorille ilman paripyöriä?
Kylvökone on Jukon HT3000. Renkaat on sen verran leveät, että 16.9R38 levittäisi traktorin reilusti yli kolmen metrin, mutta eivät kuitenkaan yli 600mm jota kai pidetään paripyörää korvaavana. Tuo kylvin ei vedossa kovin paljon anna painoa takapyörille, mutta päisteessä toki antaa.
Itää ja taimettuu ainakin savimailla sitä tasaisemmin mitä tasaisemmin traktorin paino on levitettynä. 5445:ssa alunperin ja 16.9R34 ja rinnalla 13.6R38 joilla tulee aika tasan 3 metriä leveyttä.
-
16.9/28 20.8/38 renkaat olleet pelkästään ilman paripyöriä reilun 7tn traktorissa... Tumen 3m jyräcombi perässä ja pyöränvälipakkeri niin ei tule kylvökoneesta traktorin päälle painoa niin ei olla huomattu kyllä yhtään kasvustosta kylvötraktorin renkaan jälkiä.. Äes traktoriin ollaan taakse laitettu parikkaat keväisin..
-
Miten pyöränvälijyrällä peruutetaan. Onko nostettava ylös vai seuraako se maassa?
-
Peltohommiin ei mun mielestä ole asiaa traktorilla jossa ei ole pari pyöriä paitsi kynnössä. Vaikkei tallomisjälkiä näykään se ei tarkoita etteikö se talloutuisi piukempaan.
-
Miten pyöränvälijyrällä peruutetaan. Onko nostettava ylös vai seuraako se maassa?
Mihis se siitä karkais???
-
Miten pyöränvälijyrällä peruutetaan. Onko nostettava ylös vai seuraako se maassa?
Eli nostetaan ylös mutta miksikäs siellä pellolla peruutella tarttis kylvökoneen kanssa muutakuin ehkä nurkissa vähäsen...
-
Miten pyöränvälijyrällä peruutetaan. Onko nostettava ylös vai seuraako se maassa?
Eli nostetaan ylös mutta miksikäs siellä pellolla peruutella tarttis kylvökoneen kanssa muutakuin ehkä nurkissa vähäsen...
Ne helvetin isot paripyörät ottaa aisaan kiinni ja päistettä vaaditaan 50metriä. Mieluumin peruuttaa sitten???
-
Lueskelin vanhaa testiä maan tiivistymisetä. Siinä sanotaan että on kaksi tiivistävää tekijää, eli pintapaine ja Akselipaino. Akselipaino tiivistää maata syvällä ja sitä ei renkaiden levittäminen juuri vähennä. Elikä jos pyörään kohdistuu vaikkapa kolmen tonnin paino, niin se tuntuu syvällä (lähellä salaojasyvyyttä)aivan samalta painaako sen isompi vai pienempi tossu.
Liiallinen pintapaine taas aiheuttaisi tiivistymää aivan maan pintakerroksessa ja sen pitäisi näkyä kasvustossa tai painaumana yms häiriönä.
Asiasta saa sen käsityksen, että jos rengastus on liian kapea, on haitta nähtävissä viimeistään syksyllä. Maan rakenne kärsii nimenomaan akselipainosta, ja paripyörä vain lisää sitä oman painonsa verran. Akselipainon vähentäminen onnistuu vain keventämällä kalustoa, tai jakamalla kuorma useammalle kaukana toisistaan oleville akseleille.
Mitäs tähän sanotaan?
-
Nykyaikaset koneet on paisunu kun Läski-Linssi CandyKingin karkkihyllyn koemaistajana.
Yhdistelmien kokonaispainot lähentelee kuormallista täysperävaunurekkaa. Ei ihme että keskisato laskee suomenmaassa suuressa ja kastemadot ongessa on katoavaa kansanperinnettä. Rehukärryt on ku valtamerialuksia ja veturit muistuttaa etukuormaajineen mekaanista Godzillaa.
Mutta kun on paljon alaa ja vähän aikaa niin tarviihan sen kaiken olla suurta että ehtii säädyllisessä ajassa. :P :P
Eikä auta päistetiet ei.
-
Mutta kun on paljon alaa ja vähän aikaa niin tarviihan sen kaiken olla suurta että ehtii säädyllisessä ajassa. :P :P
Hyvin tiivistetty maatalouden kustannuskriisin perimmäinen syy. Lisäksi vielä annos kokemattomuutta maatalouden ulkopuolisesta maailmasta ja reilu annos verottajan pelkoa niin soppa on valmis.
-
Kun tutkin käsitteitä Akselipaino ja Pintapaine, niin saan seuraavanlaisen käsityksen. Jos menet pienellä kalustolla ja hyvin kapeilla renkailla pellolle, niin saat jotain akuuttia aikaan, eli ei nouse oraat, jää vesipainaumia, tai jäät perräti kiinni pehmeään peltoon. Kuitenkaan mitään pitkäaikaista ja peruuttamatonta tuskin tapahtuu. Kun taas menet jättikoneella ja kahden metrin levyisillä renkailla, voit välttää akuutit seuraukset, mutta pitkäaikaisvaikutukset jäävät peltoon. "Suo siellä vetelä täällä".
-
Mitä leveämpi rengas, sen syvemmältä se tiivistää, se on sitä painon häviämättömyyden lakia. Olen tässä kynnellyt nurmea, jolta pariin kertaan kerättäiin rehut Strautmannin noukinvaunulla, jossa mielestäni oli aika muhkeat renkaat. maa on paikoitellen helvetin kovaa. Toiselta pellolta rehut koottiin enemmän perheviljelmäkoon koneilla, siis paalaimeella ja käärimellä, on huomattavasti helpompaa kyntää.
Jos kone keväällä uppoaa peltoon, niin on toukomies kylllä viikon etuajassa. 8)
-
Mitä leveämpi rengas, sen syvemmältä se tiivistää, se on sitä painon häviämättömyyden lakia. Olen tässä kynnellyt nurmea, jolta pariin kertaan kerättäiin rehut Strautmannin noukinvaunulla, jossa mielestäni oli aika muhkeat renkaat. maa on paikoitellen helvetin kovaa. Toiselta pellolta rehut koottiin enemmän perheviljelmäkoon koneilla, siis paalaimeella ja käärimellä, on huomattavasti helpompaa kyntää.
Jos kone keväällä uppoaa peltoon, niin on toukomies kylllä viikon etuajassa. 8)
Hetkonen jos leveämpi rengas tiivistää aina vaan syvemmältä niin tiivistääkö telakoneet sitten maata syvältä ihan helvetisti sieltä syvältä kun pintapaine on pieni?? ;D
-
Hetkonen jos leveämpi rengas tiivistää aina vaan syvemmältä niin tiivistääkö telakoneet sitten maata syvältä ihan helvetisti sieltä syvältä kun pintapaine on pieni?? ;D
Kyllä. Tiger -panssarivaunujen tiivistymäjälkiä kai näkyy ranskalaisilla pelloilla edelleen.
-
Hetkonen jos leveämpi rengas tiivistää aina vaan syvemmältä niin tiivistääkö telakoneet sitten maata syvältä ihan helvetisti sieltä syvältä kun pintapaine on pieni?? ;D
Kyllä. Tiger -panssarivaunujen tiivistymäjälkiä kai näkyy ranskalaisilla pelloilla edelleen.
No niissä ei olekkaan ollut otettu pintapainetta huomioon painoon nähden... Kaivurilla kun tahtoo olla hyvin vaikea saada mitään kaivantoakaan painettua piukkaan...
-
On sellainen muistikuva, että tiivistymissyvyys = 0,6 kertaa renkaan leveys, siis metrin levyinen rengas tiivistää noin 60 senttimetrin syvyydeltä. Hieman siis ollaan hakoteillä, kun ensin pistetään jumalaton kokonaispaino(itsekylkevat lietteenlevityskoneet, suuret itsekulkevat perunapoimurit) ja alle tuollaiset suuret renkaat. Ne tekevät hieman kosteassa maassa aika ikävää jälkeä(vaikka eivät uppoakaan) maan syvempiin kerroksiin.
-
On sellainen muistikuva, että tiivistymissyvyys = 0,6 kertaa renkaan leveys, siis metrin levyinen rengas tiivistää noin 60 senttimetrin syvyydeltä. Hieman siis ollaan hakoteillä, kun ensin pistetään jumalaton kokonaispaino(itsekylkevat lietteenlevityskoneet, suuret itsekulkevat perunapoimurit) ja alle tuollaiset suuret renkaat. Ne tekevät hieman kosteassa maassa aika ikävää jälkeä(vaikka eivät uppoakaan) maan syvempiin kerroksiin.
Edelleenkin oletko sitä mieltä että leveä ja pitkä telasto painaisi sitten vielä syvemmältä?? Kyllähän renkaiden runkoa on kokoajan kehitetty siihen suuntaan että rengas olisi myös pituus suunnassa enemmän maata vasten kuin telat... Toki suuri massa itsessään sitä maata painaa mutta mitä suurempi kantopinta niin sitä vähemmän se painaa syvältä mitä pienilllä ja soukilla renkailla vai täh?? Toki onhan noi painot päässyt karkuun jo aikoja sitten joissain itsekulkevissa varsinkin kun ei ole välttämättä kuin kaksiakselia joiden päällä se 40tn on...
-
Ei niissä leveissä renkaissa sinänsä mitään negatiivista tosiaankaan ole, mutta kun niiden varjolla sitten pistetään päälle käytännössä jo rekka-autojen painoja. Renkaiden kanssa tuo ongelma lienee, oikein rakennettu tasisesti painottuva telarakenne on parempi. Kun maa tiivityy sieltä yli puolen metrin syvyydestä, niin se ei enää palaudukkaan niin nopeasti. Syväjuuriset kasvit silloin tällöin tekisivät nannaa, mutta kun tehoviljelyssä näyttää esim. viherlannoitusnurmi olevan lähes kirosana, se viittaa liikaa luomuun 8)
-
Hetkonen jos leveämpi rengas tiivistää aina vaan syvemmältä niin tiivistääkö telakoneet sitten maata syvältä ihan helvetisti sieltä syvältä kun pintapaine on pieni?? ;D
Kyllä. Tiger -panssarivaunujen tiivistymäjälkiä kai näkyy ranskalaisilla pelloilla edelleen.
Telaston ongelma on painon jakautuminen. JOS paino saadaan kaikissa tilanteissa jakautumaan tasan ja pehmeästi koko telan alueelle niin se on hyvä. Käytännössä ei sitten tähän päästä.
Pahin lienee joku Cat Challengerin tapainen ratkaisu, kovat ja jäykät 'takapyörät' jotka sitten tiukassa vedossa kantavat 70% massasta kun kone kulkee telojen takapäillä melkein keulien. Koneen paino on kuitenkin sellainen että koko tela-ala olisi tarpeen.
Hinattavan työkoneen alle on helpompi järjestää tasaisempi kuormitus kun telaa ei käytetä vetovoiman siirtämiseen. Hyvin toimivilla jousitetuilla telarullilla ja 'älykkäällä' rungolla koko matkalla tilanne on paljon parempi.
Näistä on tehty testejä ja mittauksiakin käytännön olosuhteissa, valitettavasti olen unohtanut mistä niitä löytyy. Taisi olla Koneviestissäkin jotain tähän liittyvää joskus.
-
Holmerlla kun ajettiin viimesyksyn märissä oloisssa niin tänävyonna isännät korjaa epäjärjestyksessä olevia viemäriputkituksia. :o Ropan puhdistuskuormaajan jäljiltä olen itsekin korjannut epäjärjestykseen menneen liittymärummun. Ropalla ei sentään onneksi tarvitse koko peltoa sotkea.
-
Telaketjun ja pyörän vertaaminen on hiukan mutkikas juttu. Testeissä on todettu, että kun pannaan mitta-anturit syvälle maahan, ei juurikaan eroa onko 10T kuorma 0,5 neliön tassun päällä vai 1 neliön tassun päällä.
Syvällä vaikuttaa vain kokonaispainon vaikutus, koska maamassa ikäänkuin tasoittaa paineen. On selvää, että jos kuorma jakautuu todella suurelle alalle, tai useaan eri pisteeseen, niin tilanne muuttuu. Mikäli esim paripyörätraktori olisi neljän metrin raidevälillä ja paripyörän välivanne olisi myös 4m , niin tilanne olisi varmaan se että paino aidosti jakautuisi neljään pisteeseen, eikä maa enää tasoittaisi sitä.
Telakonehan ei uppoa eikä pahasti tiivistä pintaa, mutta sen akselipainot ovat usein varsin suuret, joten kyllä telakoneella ajo vaikuttaa maan rakenteeseen ihan varmasti. Olen itse nähnyt tilanteen, kun telakoneella tehtiin salaojaa ja koneen tärinä näkyi vasta avatun n. metrin syvän salaojan seinämissä syvällä tapahtuvana jaksottaisena mullan varisemisena ja tärinänä, kun kone ajoi läheltä kaivantoa.
Käsittääkseni kumitela harvajakoisilla paininpyörillä voi olla parempi, mutta pyörien etäisyyshän ratkaisee, ja pyöräthän ne telakoneessakin painavat, on vain ketju välissä.
-
Siis juuri niin, että suuri kantopinta auttaa, ettei tiivistä pintaa, mutta syvältä tiivistyy, oli kantopinta suuri tai pieni. Kuvittele että teet kuution laatikon metallista, ja jätät siihen jalan mentävän reijän alas. Pistät jalan sinne reikään ja sitten pannaan laatikko täyteen hienoa hiekkaa. Pannaan nyt 10t paino vaik 30* 30cm lätkälle siihen päälle. Sitten pannaan sama paino vaik 60*60cm lätkälle. Se pienempi lätkä tekee pintaan syvemmän jäljen mutta jalkaan sattuu saman verran.
-
Telakoneessa pienempi pintapaine kun ihmisessä. Järvessä 10cm jäätä, mies menee kyllä yli :o
-
650 42" ja 540 30" ykköset ja parit. Jää niilläkin toisinaan kiinni. Säästää sitte vaikka jossain muussa, ei ne pellot enää koskaan palaudu entiselleen.. ::)
-
Saatanpa ostaakin paripyörät ,ettei pinta painu, tai sitten kokeilen yhden kevään, näkyykö kasvussa jotain ongelmia, tai jäänkö kiinni. En kuitenkaan uskottele itselleni että komeilla paripyörillä on maan rakenteen kanssa jotain tekemistä.
-
Saatanpa ostaakin paripyörät ,ettei pinta painu, tai sitten kokeilen yhden kevään, näkyykö kasvussa jotain ongelmia, tai jäänkö kiinni. En kuitenkaan uskottele itselleni että komeilla paripyörillä on maan rakenteen kanssa jotain tekemistä.
Jos rupee näihin hommiin jotain komeutta jne sotkemaan niin kyllä kannattaa sijoittaa nekin rahat vaikka emännän rintoihin.. Eikä se yhdessä kesässä näy vaikka ei käyttäskään, kannattaa ajatella hieman pitemmälle.
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
Kun lähtee postilaatikkoa pidemmälle niin näkee vaikka minkälaista! ;D Urakoinnissa näkee vaikka mitä..
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
Kun lähtee postilaatikkoa pidemmälle niin näkee vaikka minkälaista! ;D Urakoinnissa näkee vaikka mitä..
Yläosattomia kinkkuja?
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
On myös isojakin peltoalueita joissa ei aina oikein ojat tahdo auttaa. Tai auttaisi kun perkausyhtiö saisi ensin perattua jonkun 15 km hieman isompaa ojaa :-/
Pohojanmaalla (vai pitääkö täällä käyttää ainoastaan 'moommalandia' nimeä? :-)) taitaa myös välillä olla yllättäviä rantatontin myyntimahdollisuuksia, ainakin keväällä ja toisinaan myös syksyllä?
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
On myös isojakin peltoalueita joissa ei aina oikein ojat tahdo auttaa. Tai auttaisi kun perkausyhtiö saisi ensin perattua jonkun 15 km hieman isompaa ojaa :-/
Pohojanmaalla (vai pitääkö täällä käyttää ainoastaan 'moommalandia' nimeä? :-)) taitaa myös välillä olla yllättäviä rantatontin myyntimahdollisuuksia, ainakin keväällä ja toisinaan myös syksyllä?
Pehmeiden maiden äestäminen matalaan ilman, että äestetyssä näkyy pyöränjäljet ei onnistu ilman levikkeitä.
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
2 metriä rapaa pohjattoman lillinkisaven päällä saattaa yllättää paatuneimmankin savimaan tallaajan ;D
-
Paripyörät on myyty.
Kattoopi nyt millasiin vaihtuu kevääseen mennessä mutta taakse jotain 800-1000mm ja eteen jotain 800mm kummit.
Tasottaa menoa aika paljon paalaushommissakin
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
On myös isojakin peltoalueita joissa ei aina oikein ojat tahdo auttaa. Tai auttaisi kun perkausyhtiö saisi ensin perattua jonkun 15 km hieman isompaa ojaa :-/
Pohojanmaalla (vai pitääkö täällä käyttää ainoastaan 'moommalandia' nimeä? :-)) taitaa myös välillä olla yllättäviä rantatontin myyntimahdollisuuksia, ainakin keväällä ja toisinaan myös syksyllä?
Pehmeiden maiden äestäminen matalaan ilman, että äestetyssä näkyy pyöränjäljet ei onnistu ilman levikkeitä.
Edellinen äkeen veturi noin 5tn painava, 800 renkailla. Nykyinen 6.6tn, 650mm+20.8 rinnalla, ei tartte enää niinpaljoa omia jälkiä peitellä. Tuo 800mm ei vain riittänyt, aina oli uraa pellossa ellei jyrännyt koko peltoa traktorilla läpi ts. vieri vierestä äestänyt. Nyt riittää kerta äestys useimmilla mailla, niillä millä ei riitä, pyöränjälkien peittäminen ainoa syy toiseen äestykseen ::)
Eli maalajista kiinni, kovalla maalajilla ts. hienolla hiedallakin :) voi riittää leveät ykköspyörät, pehmeillä maalajeilla ei mikäli haluaa tasaista peltoa pienillä ajomäärillä. Kiinni jääistä varten paripyöriä ei tarvi, tai sitten väärään aikaan liikkeellä tai liian märkä pelto. Tänä keväänä piti kuivatusäestellä kun helteet alkoi välittömästi sateiden jälkeen, oli kiire saada isompia lohkoja kuivahtamaan tasaisesti eli tietyt nurkat äkeellä puhaltumaan. Osa toimi, osa ei. Siellä missä rakenteessa vikaa, homma toimi teoriassa mutta käytännössä kasvu hyytyi kesällä hyvistä oraista huolimatta. Näissä ei auta renkaat eikä mikään muu, kuin lisäojat ettei tartte kosteaan maahan hätiköidä.
-
Kyl pellossa on putkesta puute, jos sinne kiinni jää. ::) Tai sitten keväällä on pariviikkoa liian aikaisin liikkeellä.
Taitaa olla parikymmentävuotta aikaa, kun viimeksi on joku kone normipellolle kiinnni jäänyt. Johonkin just kiinni laitettuun ojankohtaan jäi parikertaa viimesyksynäkin
On myös isojakin peltoalueita joissa ei aina oikein ojat tahdo auttaa. Tai auttaisi kun perkausyhtiö saisi ensin perattua jonkun 15 km hieman isompaa ojaa :-/
Pohojanmaalla (vai pitääkö täällä käyttää ainoastaan 'moommalandia' nimeä? :-)) taitaa myös välillä olla yllättäviä rantatontin myyntimahdollisuuksia, ainakin keväällä ja toisinaan myös syksyllä?
Pehmeiden maiden äestäminen matalaan ilman, että äestetyssä näkyy pyöränjäljet ei onnistu ilman levikkeitä.
Varsinkaan kevätkynnetyn.. ::)