Tulevana keväänä olisi tarkoitus laittaa apilaa perustettavien säilörehunurmien mukaan ja sen tiimoilta on herännyt muutamia kysymyksiä. Ajatuksena on ollut kylvää normimäärä heinänsiemenseosta (25-30 kg/ha) ja laittaa siihen sekaan 4-5 kg apilaa/ha.

Meillä on ollut tapana tehdä uuden nurmen suojaviljana ollut ohra vihantana rehuksi heti sen tultua tähkälle heinäkuun puolessa välissä, sitten uusi lannoitus ja toinen sato syyskuussa. Onnistuuko tämä, jos nurmessa on apilaa mukana?

Täytyykö apila ottaa huomioon jo nurmea perustettaessa, eli pienentää lannoitusta, vai koskeeko se vasta seuraavia satoja?

Voiko nurmista yhä tehdä 3 satoa/kesä, vaikka niissä olisikin apilaa mukana?

Kauanko apila säilyy nurmissa, vai täytyykö sitä täydennyskylvää keväisin?

Meillä on ollut tapana tehdä uuden nurmen suojaviljana ollut ohra vihantana rehuksi heti sen tultua tähkälle heinäkuun puolessa välissä, sitten uusi lannoitus ja toinen sato syyskuussa. Onnistuuko tämä, jos nurmessa on apilaa mukana?

Jos käytät lietettä keväällä, et tarvi uudelle sadolle lannoitusta.

Täytyykö apila ottaa huomioon jo nurmea perustettaessa, eli pienentää lannoitusta, vai koskeeko se vasta seuraavia satoja?

Käytä sontaa reilusti, pussisontaa tuskin tarvit.

Voiko nurmista yhä tehdä 3 satoa/kesä, vaikka niissä olisikin apilaa mukana?

Riippuu lajikkeista. Bjursele/betty ei tykkää, eteläeteläsuomalaiset lajit tykkää ja pitääkin korjata kolmesti.

Kauanko apila säilyy nurmissa, vai täytyykö sitä täydennyskylvää keväisin?

Säilyy se, josset lannoita liikaa. Lehmänsonta on hyvää, apulannan kanssa on oltava tarkkana.

Tähän asti lannoitus perustettaessa on ollut 30-35 m3 lietettä keväällä + vajaa 100 kg salpietaria. Muina vuosina 1-2 kertaa 25 m3 lietettä letkulevittimellä + salpietaria niin, että typpeä on tullut reilu 200 kg vuodessa viljelyohjelman mukaan.

Apilan kanssa saa ilmeisesti pussilannoitusta vähentää reilusti, letkujen kautta vain ei niin suuria määriä voi laittaa kuin esimerkiksi multurilla.

On niinkuin apilan tappamista kun käyttää apulantaa.  Apila ei tee itse typpeä jos käytät apulantaa eikä kehitä suurta juuristoa.
Apila hoitaa itse typpitaloutensa jos saa kasvaa rauhassa ilman duupingia.  Kilo pari valkoapilaa seoksessa varmistelee kestävyyttä. Itse olen perustanut säilörehunurmia seoksella 3 kg auna-apilaa, kaksi alsiketta, yksi valkoapilaa, 7 nurminataa ja 3 timoteita.   Laitumille nurmikasveja ja valkoapilaa perustaessa ja lisäyksenä valkoapilaa joka toinen vuosi  kolme kiloa.
Luomuviljanviljelijät käyttävät lannoitusvaiheen nurmissa 3-5 kg:n annosta puna-apilaa, myös ilman nurmikasveja.
Testaa erilaisia lannoitustapoja, niin löydät omille maillesi sopivan menetelmän.

Viime viikolla luomukurssilla jankattiin moneen kertaan samaa asiaa: Apilanurmille ei tule levittä lietettä! Paitsi jos on pakko, niin ekaksi kolmannen vuoden nurmille, sitten toisen vuoden toiselle sadolle ja sitä rataa... Ja ymppäys tärkeää.

Viime viikolla luomukurssilla jankattiin moneen kertaan samaa asiaa: Apilanurmille ei tule levittä lietettä! Paitsi jos on pakko, niin ekaksi kolmannen vuoden nurmille, sitten toisen vuoden toiselle sadolle ja sitä rataa... Ja ymppäys tärkeää.

Miksei? Ei ne mulla ole nokkiinsa ottaneet.

Hyvälle apilanurmelle liete menee vähän hukkaan, paljon paremmin lietteestä "maksavia" kasvustoja yleensä löytyy tilalta kuin tilalta. Poikkeuksena ehkä äärimmäisen karut hiekka- ja turvemaat, jolloin lietteen tärkein rooli on kalin tarjoaminen kasvustolle. Jos apila pakenee siitä nurmesta, niin sitten vasta lietteellä typpeä.

Petri

Tähän asti lannoitus perustettaessa on ollut 30-35 m3 lietettä keväällä + vajaa 100 kg salpietaria. Muina vuosina 1-2 kertaa 25 m3 lietettä letkulevittimellä + salpietaria niin, että typpeä on tullut reilu 200 kg vuodessa viljelyohjelman mukaan.

Apilan kanssa saa ilmeisesti pussilannoitusta vähentää reilusti, letkujen kautta vain ei niin suuria määriä voi laittaa kuin esimerkiksi multurilla.

Salpietarin ainakin voi jättää pois. Ja voitko säätää letkulevitintä niin että pyörien tamppaamaan kohtaan tulee vähemmän lietettä siis jatkovuosina, apila säilyy n. 4vuotta riipuen maasta.

hankkijan heinänurmiseos+start apila (ymppäys tietenkin) on ollut meillä toimiva ratkaisu, liete mullataan ja päälle n.100kg salpietaria ja johan ähkäsee. Viime kesän toisella sadolla tuli meille itselle jonkinlainen ennätys d-72 rehua tuli 148 paalia (kuivaa) 7,8 hehtaarilta.

Ja sen maan tarvis olla hapanta. Entiset mallasmiehet älkööt vaivautuko.......... Tai mikä nyt on kenenkin mielestä hapanta. 5.5-5.7? Vai mitä se oli se "optimaalinen" ph apilalle?

Ja sen maan tarvis olla hapanta. Entiset mallasmiehet älkööt vaivautuko.......... Tai mikä nyt on kenenkin mielestä hapanta. 5.5-5.7? Vai mitä se oli se "optimaalinen" ph apilalle?

5.7-5.9 nykytiedon mukaan??

Tähän samaan voisin lisätä, kestääkö valkoapila Broadwayta. Sitä rikkakasviainetta??
Puna-apila vai valkoapila herkempi rikka-aineille?

Valkoapilaa tekisi mieli laittaa viljanjuureen, muttakun pitäisi vehnästä kurittaa juolasta ja hukkiksia juurikin Broadwaylla.

Jotkut valkoapilalajit kestää melkein mitä vain, Broadwaysta ei kokemusta...

Olikos se sitten niin, että Ratiota ei saa apilalle laittaa, mutta Expressiä taas saa? Basagran ainakin käy, mutta on aika kallista.

Jos viljelytekniikka on kunnossa, ei tarvi kasvinsuojelua. Hiukan viivästetty kylvö ja tasausäestys vähintään viikkoa ennen kylvöä pitäis riittää rikkojen idättämiseen.

Onkos kukaan kokeillu sitä syyslevitystä multaimella kasvunloputtua? Pitäs vissiin keväällä räjähtää kasvuun ihan samanlailla kuin apukakilla... Ens syksynä ajattelin muutaman vedon multaimella kokeilla.