Ei ollut syksykään märkä täällä. pöytä pudotettiin päisteessä tiukasti maata vasten ja yritettiin erottaa missä oli puimattoman raja. puintikosteudet alle 15%. Hämeessä puin opiskelun ohessa erään isännän viloja. Siellä ei voinut pudottaa pöytää ihan alas, muuten alkoi kerätä maata pöydän alle. Vauhdissa tyhjennettiin kuitenkin säiliötä siellä. Talvi tuli -92 jo lokakuun puolivälissä.
Joo tämä oli muistaakseni ensimmäinen Tryggve-kylvösyksy - voin ollakin väärässä, Auraa nyt ainakin sitten - mutta ikimuistoiseksi syksyn teki se, että monin paikoin ei syysviljamaita saatu muokatuksi; meilläkin laitettiin Leukku hetkeksi vältin eteen, mutta keskirungon pultit ja nostolaitteen osat alkoivat pettää siinä pompottavassa ryskeessä. Lisäksi aurat pomppasivat ylös kovimmissa kohdissa, koska Leukku vetää niin ylhäältä.
Sitten laitettiin pidennetyillä kärjillä ja 500 kg lisäpainotuksella oleva 14 tuumainen Fiskars Fordin taakse; nostonopeus hitaimmalle ja tukipyörät, kiekkoleikkurit ylös, aurat hiukan nokalleen. Ryske ja tutina oli melkoinen kun kivikovasta maasta lohkaretta käännettiin nurin. Pari siivua sai vetää kun oli jo useampi milli terästä lähtenyt. Renkaatkin rispaantuivat kuin louhoksella olisi ajettu. Niitä kokkareita ei saanut rikki edes päältä ajamalla, vaikka olisi ollut tonnin lautasäes ylhäällä, niin lohkareeet jotkut paukahtivat halki, useimmat eivät.
Jotenkin sitten saatiin kylvömaata aikaiseksi, kylvettiin helteen väreillessä, eikä sitten tullut tippaakaan vettä ennen lokakuun loppupuolta. Pakkanen tuli ennen, taisi olla melkein kymmenen kylmää, muistan, kun toivottomana potkiskelin kuuran alla pöllyävää peltoa. Ohut lumikeros tuli sitten, melkein jouluun asti oli jäätävän kylmää ja kuivaa.
Jälkeentullutta talvea en muista, mutta vetinenhän se oli, niin kuin kaikki 90-luvun talvet.. Multaisemmalla maalla orastui kostean lumen alla joulukuussa ihan pientä piikkiä, mutta ei siitä kasitonnaria todellakaan tullut.
-SS-
