No laskelmassa pitäs sonakin huomioda lannoituskustannukset. Vln:n jälkeen öpuolet riittää varmasti...

Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui 

Nyt putos Jösse kelkasta. Mitä tarkoittaa hän?

En jaksanu lukea kaikkee...

Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.

Miksi ja kuinka usein?

Mitenkä pitkään virnan positiivinen vaikutus kestää?

Eikö olisi viisaampaa järjestää myytävistä kasveista ihan kunnollinen viljelykierto?

Esim: vehnä-ohra-herne-syysvehnä-rypsi 

herne ja rypsi ei käsittääkseni sovi kiertoon noin lähekkäin.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.08.13 - klo:12:33

En jaksanu lukea kaikkee...

Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.

Miksi ja kuinka usein?

Mitenkä pitkään virnan positiivinen vaikutus kestää?

Eikö olisi viisaampaa järjestää myytävistä kasveista ihan kunnollinen viljelykierto?

Esim: vehnä-ohra-herne-syysvehnä-rypsi 

EI sen pakko ole virnaa olla. retikkaa, mailasta, apilaa ja jotain nataa. Sekottaa ite sellasta sörsseliä että on mieleistä.

Rypsi/rapsi ihan perseestä, savikkaa on muutenkin. Ei sellasta paskaruohoo täysjärkinen kylvä.

Lainaus käyttäjältä: Raudanmaa - 09.08.13 - klo:15:02

Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui 

Nyt putos Jösse kelkasta. Mitä tarkoittaa hän?

Noissa hatusta vedetyissä kustannuksissa ei ollut puimisesta mitään,,,,,,,,,,,, sitä tarkoitin

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.08.13 - klo:12:33

En jaksanu lukea kaikkee...

Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.

Miksi ja kuinka usein?

Miksikö? WTF??? Kysy Petriltä ja kokeile. Kerran 4 vuodessa?

Parhaimmatkin lohkot kerran neljässä vuodessa?

Onko noi vln:t pelkästään suojaviljassa, vai pidätkö SKN niitä vielä vuoden yksistään?

Ymmärtäisin jos on elukoita jotka tuon vihreän hyödyntää... Aika hyvä saa sadonlisä olla jos 25% myytävän sadon vuosista pyhitetään maanparannukseen.

Jösse puhuu täyttä kuraa. Ei niin tyhmää Jussia ole että ostaisi peltoa ajattelematta että koneketjut sen kestää. Aika taantumuksellista ajattelua jos maatalouskoneita aletaan säälimään työn määrällä. Tuolta löytyy apuja koneiden työmäärän vähentämiselle: https://www.opkk.fi/opkk/opkk/opkk_portal/kiinteistonvalitys/maa_ja_metsatilavalitus;jsessionid=Gt15SFFByy5SskTbWyvWT2CYh1mzQThnsyTw1wWGPLM7J8SP734l!1545178179?pid=ea70

Fiksuinta olisi viljellä matalaa yksivuotista apilaa korkean viljan seassa. Mutta oliko se niin, että tämä ei vaan ole sallittua ??

Tai jos perustaisi vaan "säilörehulohkoja" suojaviljaan joka neljäs vuosi ja kyntäisi silti syksyllä...

Fiksuinta olisi viljellä matalaa yksivuotista apilaa korkean viljan seassa. Mutta oliko se niin, että tämä ei vaan ole sallittua ??

Miksei muka olisi sallittua? 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 10.08.13 - klo:05:01

Fiksuinta olisi viljellä matalaa yksivuotista apilaa korkean viljan seassa. Mutta oliko se niin, että tämä ei vaan ole sallittua ??

Miksei muka olisi sallittua? 

No käsittääkseni tuommosta ei voi merkita VLN:ksi, vaan joksikin muuksi (mutta sitten saattaa tulla se sadonkorjuupakko) kun pitää olla 20% typensitojaa seoksessa... tai jos laittaa 40-50 kg/ha apilaa 

Virna+viljaseoksella 1v, VLN jo pelittää...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.08.13 - klo:12:33

En jaksanu lukea kaikkee...

Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.

Miksi ja kuinka usein?

Mitenkä pitkään virnan positiivinen vaikutus kestää?

Eikö olisi viisaampaa järjestää myytävistä kasveista ihan kunnollinen viljelykierto?

Esim: vehnä-ohra-herne-syysvehnä-rypsi 

Ite olen ajatellut seuraavan kierron...

VLN1-VLN2-Syysrypsi-Syysvilja-Kevätvilja1-(kevätvilja2)-VLN1-VLN2-....

Mutta taitaa jäädä multa testaamatta käytännössä...

Mä pidän jotain 10% vln. Kylvö yleensä viljan sekaan, pari vuotta, kyntö toisena syksyna ja ruis tai syysrapsii, tai kolmantena keväänä suorakylvö. Tänä keväänä kun oli taas liettynyt savi talvella ilman routaa niin huomasi eron selkeesti viereisillä lohkoilla joka toinen ollut viljalla 6v ja toinen neljä talvee mukoaamatta, nyt edelis syksynä kultivoitu. Toinen äestin varmaan 5 kertaa, toinen kyvölvökuntoon kahdella äestyksellä

Jössen pitkä pohdinta oli antoisaa luettavaa. Mielestäni viljatilan viherlannoitus on perusmalliltaan juurikin tuo suojaviljaan perustettu apilanurmi; virnacoctailit eivät tarjoa vastaavaa lepoa ja muokkaustaukoa maalle, lisäksi apilanurmen perustamiskustannus on kertaluokkaa pienempi. Ja vaikutukset parempia, ainakin pitkäaikaisvaikutukset.

Aluskasvien taas soisi yleistyvän ja paljon.
http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/MTT/JULKAISUT/paattyneet/sarjab/E301A15FD6426216E0340003BA16D803
Tuossa on yksi vanha(vanhentunut?) tutkimuskooste, mutta säännöllinen aluskasvien käyttö parantaa mururakennetta, veden imeytymistä, typen vapautumista, suunnilleen kaikkia mahdollisia peltomaan agronomisia ominaisuuksia. Lisäkulua tulee vain siemenestä sekä mahdollisesti kalliimmasta herbisidistä, jos ja kun on järkevää laittaa aluskasviseokseen myös apilaa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 09.08.13 - klo:16:51

Lainaus käyttäjältä: Raudanmaa - 09.08.13 - klo:15:02

Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui 

Nyt putos Jösse kelkasta. Mitä tarkoittaa hän?

Noissa hatusta vedetyissä kustannuksissa ei ollut puimisesta mitään,,,,,,,,,,,, sitä tarkoitin

No, juu. Totta töriset, tööt. Siispä viherlannoitusnurmi on entistäkin kannattavampaa. Jokainen joutuu silti edelleenkin laskemaan nämä asiat itse omalle kohdalleen.