Eikös tuo einestehtaiden "riista" lähinnä ole uusiseelantilaista tarhattua hirvieläintä.
Suomessa ero keskieurooppalaiseen on se, että täällä metsästysmaiden kustannus on vähäinen.
Harrastus sinänsä jo on kallista, mutta Keski-Euroopassa lisäksi tulevat maanomistukselle maksetut korvaukset.
Suomessa on korostettu sitä, miten demokraattista ja koko kansaa yhdistävää metsästysharrastus on.
Onko se oikeasti sitä, vai onko sittenkin piilossa
sen ja tilusten koon urostelevaa vertailua ja jotakin tiettyjen
sukujen välistä resurssien sopimista. Myös metsästysharrastuksen perinnöllisyys kulkee samoin kuin sotilassuvuissa
ammatinvalinta. Luken tutkimuksessa löydettiin tieto, että täkäläinen arvoriistan metsästysharrastus on
vahvasti perinnöllistä, "uutta verta" ei tule ulkopuolelta, uudet mahdolliset tulokkaat keskittyvät pienriistaan
ja ulkomaiseen metsästysmatkailuun:
Kuva: Eräverkko.fi / Puola
Sitten kun on päässyt teollisuuneuvokseksi asti tai talous/kunnallisneuvokseksi, maakunnan äyrilistan kärkeen,
silloin on penkkipaikka varattuna paikallisen seuran majalla, vaikka ei olisikaan alun perin ollut perintökartanon poikia ?
-SS-