Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: dexta super - 01.11.09 - klo:10:53
-
Tuli tuossa tehtyä hiukan tutkivaa zuurnalismia maataloustukiaisten hyötysuhteesta verokertymään nähden.
Karu totuus näyttäisi olevan, ainakin täällä missä ei juuri leipäviljaa kasva, se että viljanviljelyn tukeminen nykyisillä ehdoilla on tullut tiensä päähän. Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä. Kaikista karuin yksittäinen esimerkki muodostui tapauksessa jossa kyseessä päätoiminen viljelijä. Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
Tietysti tilastointia vääristää investointivelkoja paljon maksavat tilat, mutta kyllä tuosta jotain osviittaa muodostuu ajatuksiin.
Kotieläintiloilla suhde on huomattavasti parempi. Parhaimmillaan suhdeluku ylitti 100%. Päätoimisen yrittäjäpariskunnan verotettavat tulot/tilan saamat tuet yli 100%. Tässä on jo jotain järkeä lystin kustantajan, veronmaksajan näkökulmasta nähden. Hajonta kotieläintiloilla oli 50% alkaen tuonne yli 100% luokkaan.
Itselle on muotoutunut ajatusmalli ek. tilanteen korjaamiseksi seuraavaa: Rehuviljan viljely on muutettava sopimuspohjaiseksi toiminnaksi. On oltava sopimus joko loppukäyttäjän tai välittäjän kanssa tuotantomäärästä. Jokaiselle tilalle lasketaan viitesato hehtaaria kohden todellisuudessa toteutuneiden satojen mukaan. Kaikki mitä viljelijä tuottaa yli sopimuksen, vähennetään pinta-alatuesta. Sama sääntö tulisi olla myös niillä kotieläintiloilla joilla tuotanto menee yli oman tarpeen. Vain sopimuksenalaista pinta-alaa vastaavalta alalta maksettaisiin pinta-alatuet.
Ajatuksia?
Leipäviljan osalta puhukoon ne jotka asiasta tietävät jotain, itsellä ei ole kokemuspohjaista tietoa.
Jokatapauksessa vastikkeeton, rutiininomainen viljelypuuhastelu tukiaisten kalastamiseksi on loputtava. Samalla purkautuu veronmaksajain kustantama ylituotanto.
Lisäksi nämä Luonnollisesti Helpot Pellot ym. ratkaisut tulisi peruuttaa rasittamasta veronmaksajan kukkaroa. Vain vastikkeellista tuotantoa tulee tukea jatkossa, niinkuin täällä onkin todettu aiemminkin.
-
Sopimuksenalainen toiminta tarkoittaa rountupredi viljelyjä ja ei-uudelleen-itämättömien lajikkeiden käyttöön ottoa.
Tuohonko malliin haluat mennä?
Siinä vaiheessa kannattaa kaikki lyödä myyntiin ja lähtee rannalle..
-
"Valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat rahat palautuvat moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina.
Kävijät jättävät alueille jopa 20 euroa valtion sijoittamaa euroa kohti.
Esimerkiksi Kuusamossa ja Sallassa sijaitsevan Oulangan kansallispuiston kulut ovat vuodessa 700-tuhatta euroa, ja puistossa käyneiden tuomat tulot alueella 14 miljoonaa euroa. "
tuonne kannattas satsata valtion palijo enempi
verorahonaki tulis moninkertanen tuotto
onko vastaavaa olemassa etes pääkaupunkiseuvulla ???
http://yle.fi/alueet/oulu/2009/10/kansallispuistoihin_kannattaa_sijoittaa_1123504.html
tuntra tuottaa
-
Tämä on vaarallinen aihe, enkä halua ottaa kantaa viljanviljelyyn ollenkaan, minulla on siitä niin vähän kokemuksia ????
Mielestäni tuille pitää olla yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joihin EU antaa jo nyt raamit.
Eli yleisesti kaikkea ei tarvitse tukea ja tuilla pitäisi olla jokin katto, tämä EU linja että mikään valtio ei ole kokonaan huonojen tuotanto-olosuhteiden maa, ei ole ihan perusteeton.
Tukia ei mielestäni pidä myöskään sitoa tuotantoon, koska se saattaa Suomen matalamman tuotannon takia pysyvästi muita EU maita huonompaan asemaan.
Vähempi pyrokratiaa, vähempi valvontaa, tuet enempi itse toiminnan tukemiseen ja vähempi investointien tukemiseen.
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Valtion kannalta se nyt on melko lailla sama meneekö se raha investointeihin vai veroihin. Silloin valtion kannalta investointi eli tuet tuottaa huonosti jos tila ei pysty maksamaan veroja eikä investoimaan tuotantoon.
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Valtion kannalta se nyt on melko lailla sama meneekö se raha investointeihin vai veroihin. Silloin valtion kannalta investointi eli tuet tuottaa huonosti jos tila ei pysty maksamaan veroja eikä investoimaan tuotantoon.
Ei ole sama. Saadut verot valtio käyttää byrokratian paisuttamiseen. Investoinnit taas ylläpitävät tuotannollista toimintaa. Onhan tuossakin toisaallta ristiriita...
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Valtion kannalta se nyt on melko lailla sama meneekö se raha investointeihin vai veroihin. Silloin valtion kannalta investointi eli tuet tuottaa huonosti jos tila ei pysty maksamaan veroja eikä investoimaan tuotantoon.
Ei ole sama. Saadut verot valtio käyttää byrokratian paisuttamiseen. Investoinnit taas ylläpitävät tuotannollista toimintaa. Onhan tuossakin toisaallta ristiriita...
Onko olemassa kunnallisverovapaita kuntia Suomessa?
Kunnallisveron kautta se raha kotiutuu jos on kotiutuakseen.
Totta on että investoinnit auttaa tuotannollista toimintaa.
Varsinkin kun ne härmäntuotteet on niin kysyttyjä tämänkin palstan kirjoitusten mukaan. Vaikka hyvähän se on että Suomalainen veronmaksaja pönkittää keskieuroopan maatalouskoneteollisuuttakin ???. Saahan siinä samalla keskusliikkeet ynnä yksityiset kauppiaat ja niiden työntekijät toimeentulon ja sitä kautta verotuloja muodostuu kunnille ja vähän valtiollekkin. Taitaa kuitenkin veronmaksajan sijoitus enimmiltään haihtua kuin pieru saharaan vaikka niille (meille) on uskoteltu tämänkaltaisen järjestelmän olevan tae kohtuuhintaisista elintarvikkeista.
Mutta kommentoikaapa nyt tuota tukien hyötysuhdetta niitten kustantajille.
-
Tämä on vaarallinen aihe, enkä halua ottaa kantaa viljanviljelyyn ollenkaan, minulla on siitä niin vähän kokemuksia ????
Mielestäni tuille pitää olla yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joihin EU antaa jo nyt raamit.
Eli yleisesti kaikkea ei tarvitse tukea ja tuilla pitäisi olla jokin katto, tämä EU linja että mikään valtio ei ole kokonaan huonojen tuotanto-olosuhteiden maa, ei ole ihan perusteeton.
Tukia ei mielestäni pidä myöskään sitoa tuotantoon, koska se saattaa Suomen matalamman tuotannon takia pysyvästi muita EU maita huonompaan asemaan.
Vähempi pyrokratiaa, vähempi valvontaa, tuet enempi itse toiminnan tukemiseen ja vähempi investointien tukemiseen.
Minä olen itse juuri tuossa uppoamassa olevassa rehuviljanviljelijöitten veneessä. Jotain järkeä tähän hommaan on saatava. Jollain muulla keinolla kuin käymällä veronmaksajain taskulla.
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Valtion kannalta se nyt on melko lailla sama meneekö se raha investointeihin vai veroihin. Silloin valtion kannalta investointi eli tuet tuottaa huonosti jos tila ei pysty maksamaan veroja eikä investoimaan tuotantoon.
Ei ole sama. Saadut verot valtio käyttää byrokratian paisuttamiseen. Investoinnit taas ylläpitävät tuotannollista toimintaa. Onhan tuossakin toisaallta ristiriita...
Onko olemassa kunnallisverovapaita kuntia Suomessa?
Kunnallisveron kautta se raha kotiutuu jos on kotiutuakseen.
Totta on että investoinnit auttaa tuotannollista toimintaa.
Varsinkin kun ne härmäntuotteet on niin kysyttyjä tämänkin palstan kirjoitusten mukaan. Vaikka hyvähän se on että Suomalainen veronmaksaja pönkittää keskieuroopan maatalouskoneteollisuuttakin ???. Saahan siinä samalla keskusliikkeet ynnä yksityiset kauppiaat ja niiden työntekijät toimeentulon ja sitä kautta verotuloja muodostuu kunnille ja vähän valtiollekkin. Taitaa kuitenkin veronmaksajan sijoitus enimmiltään haihtua kuin pieru saharaan vaikka niille (meille) on uskoteltu tämänkaltaisen järjestelmän olevan tae kohtuuhintaisista elintarvikkeista.
Mutta kommentoikaapa nyt tuota tukien hyötysuhdetta niitten kustantajille.
Mä oon yrittänyt pysyä tavoitteessa , joka on tämä. Tukien määrä= verotettava tulo ;D
-
Mä oon yrittänyt pysyä tavoitteessa , joka on tämä. Tukien määrä= verotettava tulo ;D
Iha vaa kunnon ihmisenä - veronmaksajana - kysyn: noh... kuis on... menny :P ::) ??? ???
-
Mä oon yrittänyt pysyä tavoitteessa , joka on tämä. Tukien määrä= verotettava tulo ;D
Iha vaa kunnon ihmisenä - veronmaksajana - kysyn: noh... kuis on... menny :P ::) ??? ???
Aivan jees ;D
-
Yllätyin että Dexta s. kuuluu viljanviljelijöihin, koska aloitus vaikutti kasvinviljelijän maita kärkkyvän kotieläintilallisen kirjoitukselta :P
Jos hyötysuhdetta lasketaan, niin ainoa oikea tapa on laskea tuki tuotettua yksikköä kohden, koska kuten Timppa sanoi raha menee yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Dextan laskuopilla esim. kotieläintilan parempi hehtaarituki aiheuttaa kotieläintilalle selvästi kasvitilaa paremman verotettavan tulon suhteessa maksettuun tukeen, koska se lisä on kokonaan verotettavaa sillä se ei aiheuta mitään lisäkustannusta viljelyyn.
Luomukotieläintila olisikin sitten jo aivan huippua, koska luomussa kustannukset per hehtaari pienenee oleellisesti.
Paalinpyörittäjä on hyvä esimerkki tästä ;)
Eli jos jotain täytyy muuttaa, niin kotieläintukia ei pitäisi missään tapauksessa maksaa pellon kautta.
Kotieläintilan tukitasoa en sinänsä kritisoi: Vain määräytymisperusteita, jotka osaltaan aiheuttavat koko katastrofin.
-
Mä oon yrittänyt pysyä tavoitteessa , joka on tämä. Tukien määrä= verotettava tulo ;D
Iha vaa kunnon ihmisenä - veronmaksajana - kysyn: noh... kuis on... menny :P ::) ??? ???
Aivan jees ;D
;D ;D ;D ;D
-
Tuli tuossa tehtyä hiukan tutkivaa zuurnalismia maataloustukiaisten hyötysuhteesta verokertymään nähden.
Karu totuus näyttäisi olevan, ainakin täällä missä ei juuri leipäviljaa kasva, se että viljanviljelyn tukeminen nykyisillä ehdoilla on tullut tiensä päähän. Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä. Kaikista karuin yksittäinen esimerkki muodostui tapauksessa jossa kyseessä päätoiminen viljelijä. Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
Tietysti tilastointia vääristää investointivelkoja paljon maksavat tilat, mutta kyllä tuosta jotain osviittaa muodostuu ajatuksiin.
Kotieläintiloilla suhde on huomattavasti parempi. Parhaimmillaan suhdeluku ylitti 100%. Päätoimisen yrittäjäpariskunnan verotettavat tulot/tilan saamat tuet yli 100%. Tässä on jo jotain järkeä lystin kustantajan, veronmaksajan näkökulmasta nähden. Hajonta kotieläintiloilla oli 50% alkaen tuonne yli 100% luokkaan.
Itselle on muotoutunut ajatusmalli ek. tilanteen korjaamiseksi seuraavaa: Rehuviljan viljely on muutettava sopimuspohjaiseksi toiminnaksi. On oltava sopimus joko loppukäyttäjän tai välittäjän kanssa tuotantomäärästä. Jokaiselle tilalle lasketaan viitesato hehtaaria kohden todellisuudessa toteutuneiden satojen mukaan. Kaikki mitä viljelijä tuottaa yli sopimuksen, vähennetään pinta-alatuesta. Sama sääntö tulisi olla myös niillä kotieläintiloilla joilla tuotanto menee yli oman tarpeen. Vain sopimuksenalaista pinta-alaa vastaavalta alalta maksettaisiin pinta-alatuet.
Ajatuksia?
Leipäviljan osalta puhukoon ne jotka asiasta tietävät jotain, itsellä ei ole kokemuspohjaista tietoa.
Jokatapauksessa vastikkeeton, rutiininomainen viljelypuuhastelu tukiaisten kalastamiseksi on loputtava. Samalla purkautuu veronmaksajain kustantama ylituotanto.
Lisäksi nämä Luonnollisesti Helpot Pellot ym. ratkaisut tulisi peruuttaa rasittamasta veronmaksajan kukkaroa. Vain vastikkeellista tuotantoa tulee tukea jatkossa, niinkuin täällä onkin todettu aiemminkin.
EU:n CAP-uudistulsessa vedettiin viljan hinta ajas ja menetykset korvattiin CAP-tuella...kotieläintiloille piti saada halpaa viljaa. Kotieläinpuolella tuommoista CAP-reformia ei tehty, joten sinne ei tukia volisi kuulunuytkaan....siellä tuotteitten hinta on yhä korkea.
Äm,teekoo tosin junttasi viljan CAP-alasta 200 000 ha pois, muodostettiin uusi nurmen CAP-tuki rosvoamalla viljalle kuuluvia tukia.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
Ei sit viljanviljeliäkään tarvii , mee töihin .
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
-
Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä.
Mistäs nuo luvut ovat lähtöisin?
Vtv;n raportissakin mainittu viljatilojen maatalouden tulos on keskim. 8300 euroa (noin puolet keskim. viljatilan tuesta?), mutta viljanviljelijä kotitalouksien verotettavat kokonaistulot ovat yli 48 000, eli viljanviljelijäkotitaloudet maksavatkin veroa suhteessa saatuun tukeen huomattavasti enemmän kuin kotieläintilalliset kotitaloudet.
Vaikka eroteltaisiin leipäviljaa viljelevät pois, niin ei kai keskiarvo silti voi aivan toisin päin kääntyä?
-
Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä.
Mistäs nuo luvut ovat lähtöisin?
Vtv;n raportissakin mainittu viljatilojen maatalouden tulos on keskim. 8300 euroa (noin puolet keskim. viljatilan tuesta?), mutta viljanviljelijä kotitalouksien verotettavat kokonaistulot ovat yli 48 000, eli viljanviljelijäkotitaloudet maksavatkin veroa suhteessa saatuun tukeen huomattavasti enemmän kuin kotieläintilalliset kotitaloudet.
Vaikka eroteltaisiin leipäviljaa viljelevät pois, niin ei kai keskiarvo silti voi aivan toisin päin kääntyä?
Niin. Siis minähän kuulun tähän viljanviljelijöiden porukkaan joka maksan itse enemmän veroja kuin saan maataloustukia. Nyt sitten jos huomioidaan koko viljelijäperhe eli vaimon tulot ja maksamat verot myös niin sitten ollaankin jo aika lailla rajusti plussalla, itse olen vain "jonkun verran" plussalla.
-
Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä.
Mistäs nuo luvut ovat lähtöisin?
Vtv;n raportissakin mainittu viljatilojen maatalouden tulos on keskim. 8300 euroa (noin puolet keskim. viljatilan tuesta?), mutta viljanviljelijä kotitalouksien verotettavat kokonaistulot ovat yli 48 000, eli viljanviljelijäkotitaloudet maksavatkin veroa suhteessa saatuun tukeen huomattavasti enemmän kuin kotieläintilalliset kotitaloudet.
Vaikka eroteltaisiin leipäviljaa viljelevät pois, niin ei kai keskiarvo silti voi aivan toisin päin kääntyä?
Otanta on peräisin alueelta jossa harjoitetaan voimaperäistä rehuviljan tuotantoa keskimääräisesti suuremmilla pinta-aloilla kuin koko Suomessa keskimäärin.
Tuosta vtv:n raportista ilmenee sitten päivänselvästi se tosiasia että kun siirrytään kohti etelä-Suomea niin keskimääräinen tulotaso kotitalouksilla paranee vrt. pohjoinen.
Silti siellä näyttää olevan enemmistö valittajista kuinka huonoa hommaa viljanviljely on, vaikka perheen tulot nuilla luvuilla lienevät liki kaksinkertaiset pohjoiseen verrattuna.
Entäs ne ratkaisut ylituotanto-ongelmaan?
Eikö olisi järkevää maksaa tukea vain kulutuksen mukaiselle tuotannolle, lisättynä jonkinlaisella varmuusvarasto-osuudella?
Em. kaikilla tuotannonaloilla.
Mistä keinot tähän?
Tuntuisi että verovaroille olisi muitakin kohteita kuin ensinnäkin maksattaa veronmaksajilla ylituotantoa ja sitten vielä maksattaa ylituotannon ehkäisy. Vrt. lhp:t yms ratkaisut.
Montako vuosisataa menee että tämä yksi tuotantoa harjoittava yritysmuoto saadaan taipumaan noudattamaan kysynnän ja tarjonnan lakia? Loppuuko yhteiskunnalta varat ennenkuin tämä ihme tapahtuu?
-
Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä.
Mistäs nuo luvut ovat lähtöisin?
Vtv;n raportissakin mainittu viljatilojen maatalouden tulos on keskim. 8300 euroa (noin puolet keskim. viljatilan tuesta?), mutta viljanviljelijä kotitalouksien verotettavat kokonaistulot ovat yli 48 000, eli viljanviljelijäkotitaloudet maksavatkin veroa suhteessa saatuun tukeen huomattavasti enemmän kuin kotieläintilalliset kotitaloudet.
Vaikka eroteltaisiin leipäviljaa viljelevät pois, niin ei kai keskiarvo silti voi aivan toisin päin kääntyä?
Niin. Siis minähän kuulun tähän viljanviljelijöiden porukkaan joka maksan itse enemmän veroja kuin saan maataloustukia. Nyt sitten jos huomioidaan koko viljelijäperhe eli vaimon tulot ja maksamat verot myös niin sitten ollaankin jo aika lailla rajusti plussalla, itse olen vain "jonkun verran" plussalla.
Samoin.
-
Tuosta vtv:n raportista ilmenee sitten päivänselvästi se tosiasia että kun siirrytään kohti etelä-Suomea niin keskimääräinen tulotaso kotitalouksilla paranee vrt. pohjoinen.
Silti siellä näyttää olevan enemmistö valittajista kuinka huonoa hommaa viljanviljely on, vaikka perheen tulot nuilla luvuilla lienevät liki kaksinkertaiset pohjoiseen verrattuna.
Niin? Entäs maatalouden tulot talouden kokonaistuloista? Tiedän nimittäin aika tarkkaan viljanviljelyn kannattavuuden nykyhinnoilla ja on monesti käynyt mielessä että paremman tuntipalkan saisi jos ottaisi jonkun muun osa-aikatyön nykyisen päätyön rinnalle viljanviljelyn sijasta. Että on se viljanviljely sen verran huonosti kannattavaa että pystyäkseen olemaan päätoiminen pitää pinta-alaa olla todella rajusti tai sitten metsää sen verran että suurin osa tuloista tulee metsästä.
-
Tuosta vtv:n raportista ilmenee sitten päivänselvästi se tosiasia että kun siirrytään kohti etelä-Suomea niin keskimääräinen tulotaso kotitalouksilla paranee vrt. pohjoinen.
Silti siellä näyttää olevan enemmistö valittajista kuinka huonoa hommaa viljanviljely on, vaikka perheen tulot nuilla luvuilla lienevät liki kaksinkertaiset pohjoiseen verrattuna.
Niin? Entäs maatalouden tulot talouden kokonaistuloista? Tiedän nimittäin aika tarkkaan viljanviljelyn kannattavuuden nykyhinnoilla ja on monesti käynyt mielessä että paremman tuntipalkan saisi jos ottaisi jonkun muun osa-aikatyön nykyisen päätyön rinnalle viljanviljelyn sijasta. Että on se viljanviljely sen verran huonosti kannattavaa että pystyäkseen olemaan päätoiminen pitää pinta-alaa olla todella rajusti tai sitten metsää sen verran että suurin osa tuloista tulee metsästä.
No miksi hakata päätään petäjään?
Eikö yrittämisen pitäisi perustua vain ja ainoastaan kannattavaan tuotantoon tukiin oikeuttavan hallinnan sijasta?
Tuotannon kannattavuuden määräytymisperusteethan on jokaisella tiedossa. Ei ole kestävällä pohjalla kun omistamista tuetaan verovaroin.
-
Keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan vaivaiset 30% kun lasketaan suhde yrittäjän verotettava tulo/maataloustuet. Huomioitavaa on että tässä on mukana myös sivutoimiset, joilla verotettavia tuloja kertyy muustakin tulonlähteestä.
Mistäs nuo luvut ovat lähtöisin?
Vtv;n raportissakin mainittu viljatilojen maatalouden tulos on keskim. 8300 euroa (noin puolet keskim. viljatilan tuesta?), mutta viljanviljelijä kotitalouksien verotettavat kokonaistulot ovat yli 48 000, eli viljanviljelijäkotitaloudet maksavatkin veroa suhteessa saatuun tukeen huomattavasti enemmän kuin kotieläintilalliset kotitaloudet.
Vaikka eroteltaisiin leipäviljaa viljelevät pois, niin ei kai keskiarvo silti voi aivan toisin päin kääntyä?
Otanta on peräisin alueelta jossa harjoitetaan voimaperäistä rehuviljan tuotantoa keskimääräisesti suuremmilla pinta-aloilla kuin koko Suomessa keskimäärin.
Tuosta vtv:n raportista ilmenee sitten päivänselvästi se tosiasia että kun siirrytään kohti etelä-Suomea niin keskimääräinen tulotaso kotitalouksilla paranee vrt. pohjoinen.
Silti siellä näyttää olevan enemmistö valittajista kuinka huonoa hommaa viljanviljely on, vaikka perheen tulot nuilla luvuilla lienevät liki kaksinkertaiset pohjoiseen verrattuna.
Entäs ne ratkaisut ylituotanto-ongelmaan?
Eikö olisi järkevää maksaa tukea vain kulutuksen mukaiselle tuotannolle, lisättynä jonkinlaisella varmuusvarasto-osuudella?
Ensimmäisenä pitää lopettaa järjetön valtaviin tukiin perustuva tundraviljely, sen jälkeen ei ylituotantoa juuri olekaan.
Em. kaikilla tuotannonaloilla.
Mistä keinot tähän?
Tuntuisi että verovaroille olisi muitakin kohteita kuin ensinnäkin maksattaa veronmaksajilla ylituotantoa ja sitten vielä maksattaa ylituotannon ehkäisy. Vrt. lhp:t yms ratkaisut.
Montako vuosisataa menee että tämä yksi tuotantoa harjoittava yritysmuoto saadaan taipumaan noudattamaan kysynnän ja tarjonnan lakia? Loppuuko yhteiskunnalta varat ennenkuin tämä ihme tapahtuu?
-
Tuosta vtv:n raportista ilmenee sitten päivänselvästi se tosiasia että kun siirrytään kohti etelä-Suomea niin keskimääräinen tulotaso kotitalouksilla paranee vrt. pohjoinen.
Silti siellä näyttää olevan enemmistö valittajista kuinka huonoa hommaa viljanviljely on, vaikka perheen tulot nuilla luvuilla lienevät liki kaksinkertaiset pohjoiseen verrattuna.
Niin? Entäs maatalouden tulot talouden kokonaistuloista? Tiedän nimittäin aika tarkkaan viljanviljelyn kannattavuuden nykyhinnoilla ja on monesti käynyt mielessä että paremman tuntipalkan saisi jos ottaisi jonkun muun osa-aikatyön nykyisen päätyön rinnalle viljanviljelyn sijasta. Että on se viljanviljely sen verran huonosti kannattavaa että pystyäkseen olemaan päätoiminen pitää pinta-alaa olla todella rajusti tai sitten metsää sen verran että suurin osa tuloista tulee metsästä.
No miksi hakata päätään petäjään?
Eikö yrittämisen pitäisi perustua vain ja ainoastaan kannattavaan tuotantoon tukiin oikeuttavan hallinnan sijasta?
Tuotannon kannattavuuden määräytymisperusteethan on jokaisella tiedossa. Ei ole kestävällä pohjalla kun omistamista tuetaan verovaroin.
Nimenomaan, järjetön tundraviljelyn tukeminen on lopetettava...maitu-marttilallekin kansallista tukea yli 100 000e/v + investointituet päälle >:( >:( >:( >:(
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Tuntuu, että Timppa on aika lailla ytimessä. Ymmärtääkseni maataloustukea eli sitä tilatukea maksetaan korvauksena maailmanmarkkinoiden hinnanalennuksesta. Sen sijaan noita muita, varsinkin ympäristötukea, maksetaan maanviljelijän "yhteiskuntapalvelusten" vuoksi. Ei siksi, että viljelijän lompsa pullistuisi ja siitä valuisi rahaa vielä veroihinkin. Vähän kärjistäen: jos tukien takia veroeuroja kertyy kovastikin, niin varsinkin sellaiset tuet pitäisi poistaa.
Petri
-
Ensimmäisenä pitää lopettaa järjetön valtaviin tukiin perustuva tundraviljely, sen jälkeen ei ylituotantoa juuri olekaan.
Lapin osuus Suomen maataloustuotannosta on noin 2%, joten alkaako veetin tundra tampereelta nääs?
-
Ensimmäisenä pitää lopettaa järjetön valtaviin tukiin perustuva tundraviljely, sen jälkeen ei ylituotantoa juuri olekaan.
Lapin osuus Suomen maataloustuotannosta on noin 2%, joten alkaako veetin tundra tampereelta nääs?
Tarkkaan ottaen on Vesilahdella kylmä paikka jota Veeti perkeleillään lämmittää .
-
Ensimmäisenä pitää lopettaa järjetön valtaviin tukiin perustuva tundraviljely, sen jälkeen ei ylituotantoa juuri olekaan.
Lapin osuus Suomen maataloustuotannosta on noin 2%, joten alkaako veetin tundra tampereelta nääs?
kukas se taas onkaan toisten taskuille pyrkimässä olisiko oikein et joku veelahden tollo romuttaa suomen maatalouden kädet toisten taskuissa eikö jo ylituotantu viljaa ole jo laarit pullollansa 8)
-
Entäs ne ratkaisut ylituotanto-ongelmaan?
Eikö olisi järkevää maksaa tukea vain kulutuksen mukaiselle tuotannolle, lisättynä jonkinlaisella varmuusvarasto-osuudella?
Em. kaikilla tuotannonaloilla.
Mistä keinot tähän?
Jos jollain keinolla kasvinviljelijät saadaan lopullisesti "hirtetyksi", niin ei se ylituotannon kustannus ainakaan sillä vähene jos pellot pakkosiirretään paremman hehtaarituen kotieläintiloille> Tuki lisääntyy ja ylituotanto tulee entistä kallimmaksi, koska maitoa ei voi viedä raakamaitona ja tuskin lihakarjaakaan elävänä.
Viljan ylituotanto tulee muille halvaksi, paitsi viljanviljelijälle.
Lisäksi osa väittämästäsi kotieläintilojen paremmasta veronmaksukyvystä suhteessa tukeen johtuu myös ylituotetusta halvasta viljasta.
Jos minä olisin diktaattori, laittaisin kivihiilelle saman veron kuin bensalle, niin jopa peltoenergian tuotantokin saisi uutta potkua :P :D ;D
Nykymenolla taitavat ryssiä tuonkin homman >:(
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Tuntuu, että Timppa on aika lailla ytimessä. Ymmärtääkseni maataloustukea eli sitä tilatukea maksetaan korvauksena maailmanmarkkinoiden hinnanalennuksesta. Sen sijaan noita muita, varsinkin ympäristötukea, maksetaan maanviljelijän "yhteiskuntapalvelusten" vuoksi. Ei siksi, että viljelijän lompsa pullistuisi ja siitä valuisi rahaa vielä veroihinkin. Vähän kärjistäen: jos tukien takia veroeuroja kertyy kovastikin, niin varsinkin sellaiset tuet pitäisi poistaa.
Petri
Otetaanpa esimerkiksi DynaVT+Kverneland ES.
Uushankintahinta 100 000 €. Taitaa olla reippaasti ylikin nykyisin.
Kaupan kate em. 20-30%. Tästä repii leipänsä maahantuoja sekä sen jälleenmyyjät työntekijöineen. Veroja kertyy yhteensä valtio+kunta, 7000-10 000 €.
Investoinnissa ALV:a n. 18000 €. Tästä todennäköisesti ainakin osa palautuu yrittäjälle. Eli investointi on valtion verotulon kannalta katsottuna todennäköisesti tappiollinen.(tasautuu tietysti yrittäjän myyntituloilla ym.) Lisäksi vuotuiset poistot yrittäjän tulosta jotka vaikuttaa myös kunnallisverokertymään.
Entäpä muiden tahojen hyöty?
Acgo oy n. 60 000€.
Kverneland n. 10 000€.
Lisäksi jonkinverran tuloa kuljetusfirmoille, huoltoliikkeille yms. lähes merkityksettömiä Suomen valtion verokertymän kannalta.
Elikkä, mihin se raha jonka yrittäjä on saanut tukina veronmaksajalta meneekään suurelta osin tällaisessa tapauksessa?
Ts. Suomalainen veronmaksaja elättää osaltaan myös ulkomaalaisomisteisia teollisuusyrityksiä.
Entä jos tuon 15% (=viljatila huonoimmasta päästä verokertymän kannalta) sijaan tuet/verotettavat tulot suhde olisikin 50%(=kotieläintila huonoimmasta päästä verokertymän kannalta, parhaallahan oli yli 100%)?
Vaikka olisi tehty esimerkin mukainen investointi.
Kummassa tapauksessa kansakunnan sijoittamalle rahalle olisi tullut parempi hyöty?
Hyötysuhde tietysti paranee vielä enemmän jos pyrkii pitäytymään mahdollisimman paljon kotimaan valmisteissa.
Mitä tuotantoa Suomessa oikein kannattaakaan tukea???
-
Entäs ne ratkaisut ylituotanto-ongelmaan?
Eikö olisi järkevää maksaa tukea vain kulutuksen mukaiselle tuotannolle, lisättynä jonkinlaisella varmuusvarasto-osuudella?
Em. kaikilla tuotannonaloilla.
Mistä keinot tähän?
Jos jollain keinolla kasvinviljelijät saadaan lopullisesti "hirtetyksi", niin ei se ylituotannon kustannus ainakaan sillä vähene jos pellot pakkosiirretään paremman hehtaarituen kotieläintiloille> Tuki lisääntyy ja ylituotanto tulee entistä kallimmaksi, koska maitoa ei voi viedä raakamaitona ja tuskin lihakarjaakaan elävänä.
Viljan ylituotanto tulee muille halvaksi, paitsi viljanviljelijälle.
Lisäksi osa väittämästäsi kotieläintilojen paremmasta veronmaksukyvystä suhteessa tukeen johtuu myös ylituotetusta halvasta viljasta.
Jos minä olisin diktaattori, laittaisin kivihiilelle saman veron kuin bensalle, niin jopa peltoenergian tuotantokin saisi uutta potkua :P :D ;D
Nykymenolla taitavat ryssiä tuonkin homman >:(
Huom! Punaisella korostettu.
-
Tuosta vtv:n raportista ilmenee sitten päivänselvästi se tosiasia että kun siirrytään kohti etelä-Suomea niin keskimääräinen tulotaso kotitalouksilla paranee vrt. pohjoinen.
Silti siellä näyttää olevan enemmistö valittajista kuinka huonoa hommaa viljanviljely on, vaikka perheen tulot nuilla luvuilla lienevät liki kaksinkertaiset pohjoiseen verrattuna.
Niin? Entäs maatalouden tulot talouden kokonaistuloista? Tiedän nimittäin aika tarkkaan viljanviljelyn kannattavuuden nykyhinnoilla ja on monesti käynyt mielessä että paremman tuntipalkan saisi jos ottaisi jonkun muun osa-aikatyön nykyisen päätyön rinnalle viljanviljelyn sijasta. Että on se viljanviljely sen verran huonosti kannattavaa että pystyäkseen olemaan päätoiminen pitää pinta-alaa olla todella rajusti tai sitten metsää sen verran että suurin osa tuloista tulee metsästä.
No miksi hakata päätään petäjään?
Eikö yrittämisen pitäisi perustua vain ja ainoastaan kannattavaan tuotantoon tukiin oikeuttavan hallinnan sijasta?
Tuotannon kannattavuuden määräytymisperusteethan on jokaisella tiedossa. Ei ole kestävällä pohjalla kun omistamista tuetaan verovaroin.
Nimenomaan, järjetön tundraviljelyn tukeminen on lopetettava...maitu-marttilallekin kansallista tukea yli 100 000e/v + investointituet päälle >:( >:( >:( >:(
Määrittele Tundraviljely, mitä se on ja mitä kasveja koskee ????
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Tuntuu, että Timppa on aika lailla ytimessä. Ymmärtääkseni maataloustukea eli sitä tilatukea maksetaan korvauksena maailmanmarkkinoiden hinnanalennuksesta. Sen sijaan noita muita, varsinkin ympäristötukea, maksetaan maanviljelijän "yhteiskuntapalvelusten" vuoksi. Ei siksi, että viljelijän lompsa pullistuisi ja siitä valuisi rahaa vielä veroihinkin. Vähän kärjistäen: jos tukien takia veroeuroja kertyy kovastikin, niin varsinkin sellaiset tuet pitäisi poistaa.
Petri
Otetaanpa esimerkiksi DynaVT+Kverneland ES.
Uushankintahinta 100 000 €. Taitaa olla reippaasti ylikin nykyisin.
Kaupan kate em. 20-30%. Tästä repii leipänsä maahantuoja sekä sen jälleenmyyjät työntekijöineen. Veroja kertyy yhteensä valtio+kunta, 7000-10 000 €.
Investoinnissa ALV:a n. 18000 €. Tästä todennäköisesti ainakin osa palautuu yrittäjälle. Eli investointi on valtion verotulon kannalta katsottuna todennäköisesti tappiollinen.(tasautuu tietysti yrittäjän myyntituloilla ym.) Lisäksi vuotuiset poistot yrittäjän tulosta jotka vaikuttaa myös kunnallisverokertymään.
Entäpä muiden tahojen hyöty?
Acgo oy n. 60 000€.
Kverneland n. 10 000€.
Lisäksi jonkinverran tuloa kuljetusfirmoille, huoltoliikkeille yms. lähes merkityksettömiä Suomen valtion verokertymän kannalta.
Elikkä, mihin se raha jonka yrittäjä on saanut tukina veronmaksajalta meneekään suurelta osin tällaisessa tapauksessa?
Ts. Suomalainen veronmaksaja elättää osaltaan myös ulkomaalaisomisteisia teollisuusyrityksiä.
Entä jos tuon 15% (=viljatila huonoimmasta päästä verokertymän kannalta) sijaan tuet/verotettavat tulot suhde olisikin 50%(=kotieläintila huonoimmasta päästä verokertymän kannalta, parhaallahan oli yli 100%)?
Vaikka olisi tehty esimerkin mukainen investointi.
Kummassa tapauksessa kansakunnan sijoittamalle rahalle olisi tullut parempi hyöty?
Hyötysuhde tietysti paranee vielä enemmän jos pyrkii pitäytymään mahdollisimman paljon kotimaan valmisteissa.
Mitä tuotantoa Suomessa oikein kannattaakaan tukea???
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
-
Ainoastaan 15% yrittäjälle maksetusta tuesta muuttuu verotettavaksi tuloksi. Kyseessä on huomattavan suuri tukimäärä. Kuinka kauan kansakunnan perse kestää tätä meininkiä?
***Miks tarttis verotettavaksi tuloksi muuttua tuon 15% enempää? Loputhan lähtevät yhteiskunnan toimeliaisuutta pyörittämään.
Tuntuu, että Timppa on aika lailla ytimessä. Ymmärtääkseni maataloustukea eli sitä tilatukea maksetaan korvauksena maailmanmarkkinoiden hinnanalennuksesta. Sen sijaan noita muita, varsinkin ympäristötukea, maksetaan maanviljelijän "yhteiskuntapalvelusten" vuoksi. Ei siksi, että viljelijän lompsa pullistuisi ja siitä valuisi rahaa vielä veroihinkin. Vähän kärjistäen: jos tukien takia veroeuroja kertyy kovastikin, niin varsinkin sellaiset tuet pitäisi poistaa.
Petri
Otetaanpa esimerkiksi DynaVT+Kverneland ES.
Uushankintahinta 100 000 €. Taitaa olla reippaasti ylikin nykyisin.
Kaupan kate em. 20-30%. Tästä repii leipänsä maahantuoja sekä sen jälleenmyyjät työntekijöineen. Veroja kertyy yhteensä valtio+kunta, 7000-10 000 €.
Investoinnissa ALV:a n. 18000 €. Tästä todennäköisesti ainakin osa palautuu yrittäjälle. Eli investointi on valtion verotulon kannalta katsottuna todennäköisesti tappiollinen.(tasautuu tietysti yrittäjän myyntituloilla ym.) Lisäksi vuotuiset poistot yrittäjän tulosta jotka vaikuttaa myös kunnallisverokertymään.
Entäpä muiden tahojen hyöty?
Acgo oy n. 60 000€.
Kverneland n. 10 000€.
Lisäksi jonkinverran tuloa kuljetusfirmoille, huoltoliikkeille yms. lähes merkityksettömiä Suomen valtion verokertymän kannalta.
Elikkä, mihin se raha jonka yrittäjä on saanut tukina veronmaksajalta meneekään suurelta osin tällaisessa tapauksessa?
Ts. Suomalainen veronmaksaja elättää osaltaan myös ulkomaalaisomisteisia teollisuusyrityksiä.
Entä jos tuon 15% (=viljatila huonoimmasta päästä verokertymän kannalta) sijaan tuet/verotettavat tulot suhde olisikin 50%(=kotieläintila huonoimmasta päästä verokertymän kannalta, parhaallahan oli yli 100%)?
Vaikka olisi tehty esimerkin mukainen investointi.
Kummassa tapauksessa kansakunnan sijoittamalle rahalle olisi tullut parempi hyöty?
Hyötysuhde tietysti paranee vielä enemmän jos pyrkii pitäytymään mahdollisimman paljon kotimaan valmisteissa.
Mitä tuotantoa Suomessa oikein kannattaakaan tukea???
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Kyl aika moni taitaa tehdä noin. ;D
-
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Eli tässähän se negatiivinen verokertymä jo tulee.
Lisäksi verokertymäeroa tuotantosuuntien välillä kasvattaa tuo suhde tuet/verotettava tulo.
Eli kuka on taas maksajan roolissa loppujen lopuksi?
-
Pakko myöntää että Dexta Superin nerokkuus lyö jopa SorkkaHessun kirkkaasti... ;D
-
eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
***Eikös se mitään vaikuta, että myynneistä tulee 13% ja ostoissa lähtee 22% alveetä?
-
eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
***Eikös se mitään vaikuta, että myynneistä tulee 13% ja ostoissa lähtee 22% alveetä?
En minäkään tällä kertaa ymmärrä emo-heikin ajatuksenjuoksua, kun eihän alv;ta makseta omista rahoista, vaan se lisätään laskuun omien päälle ???
Dexta sai tästä vielä kehitettyä termin negatiivinen verokertymä ;D
-
Missä vaiheessa jostain rahasta tulee omaa???
En mää ole vielä havainnut.
Olisko esim. lottovoitolla saatu raha omaa? Luulis niin.
-
HYödyllisintä yhteiskunnalle olisi tukea lasten tuotantoa
Maamme huoltosuhde alkaa ensi vuodesta lähtien heikkenemään huomattavasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, ja tulevaisuudessa pitäisi löytää eläkkeille maksajat, työssäkäyville tulee yhä enemmän elätettäviä, oikeastaan tässä ollaan jo myöhässä. lastentuotanto olisi pitänyt jo 1980 -luvulla kääntyä reippaaseen kasvuun.
-
eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
***Eikös se mitään vaikuta, että myynneistä tulee 13% ja ostoissa lähtee 22% alveetä?
En minäkään tällä kertaa ymmärrä emo-heikin ajatuksenjuoksua, kun eihän alv;ta makseta omista rahoista, vaan se lisätään laskuun omien päälle ???
Dexta sai tästä vielä kehitettyä termin negatiivinen verokertymä ;D
Onko se sitten positiivinen jos yrittäjän maksama vero (alv) on pienempi kuin palautus?
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mitä kannattaa tukea verovaroin.
Yritystä jonka saamista tuista vain 15% jää verotettavaksi tuloksi vai yritystä jonka tuista vähintään 50%, parhaiten menestyvillä yli 100% jää verotettavaksi. Mukana verotettavissa tuloissa on tottakai yrittäjän/yrittäjien muutkin tulot.
Kumpi syö yhteiskunnan varoja enempi?
Mihin muuhun yritystoimintaan yhteiskunnalta pumpataan verovaroja yhtä huonolla hyötysuhteella kuin rehuviljan viljelyyn?
-
Dextahan mainosti jokin aika sitten että hänen saamat maataloustuet on oikeutettuja koska hän maksaa palkkatöistään enemmän veroa kuin saa tukea.
Tästä voi vetää johtopäätöksen että dextan mielestä päätoiminen viljelijä joka elättää perheensä pelkästään maataloudella mutta maksaa veroja vähemmän kuin saa tukea ei tukea ansaitse.
Mun mielipiteeni asiaan lienee selvä mites muiden?
-
Mitäs tukea siihen rehuviljan viljelyyn saa? Onko multa jääny jokin tuki sitten hakematta, kun en ole siihen rehuviljan viljelyyn saanu mitään tukea?
Vai maksetaanko rehuviljalle jotain tukea vain c-alueella?
-
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Eli tässähän se negatiivinen verokertymä jo tulee.
Lisäksi verokertymäeroa tuotantosuuntien välillä kasvattaa tuo suhde tuet/verotettava tulo.
Eli kuka on taas maksajan roolissa loppujen lopuksi?
Ei tule, älä pahastu mutta selitän sulle miten homma menee ????
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Millään toimenpiteellä tätä suoritusta ei voida estää, alvi tilitetään kerran kuussa ja kaikki jotka osallistuivat veltan toimitukseen tavalla tai toisella, eli laskuttivat sitä jossakin muodossa, maksavat myös tuohon velttaan kohdistuvaa alvia, se ei siirry seuraavalle kuulle eikä häviä mihinkään, valtio saa omansa seuraavan kuun 10 päivänä.
Valtio saa verokertymästään melkein 25 %:tia näistä alveista, niillä maksetaan myös EU:n jäsenmaksut, muistaakseni se on noin 8 %:tia se EU:n osuus yleisestä 22 %:sta, tästä sitten palautuu suomeen noin puolet maataloustukien muodossa.
Voi vapaasti korjata jos muistan jotain väärin ????
-
valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään
***Ei ol sama. Jos alv tulee vaan yhden kautta, tarkoittaa se, että kellään muulla ei ole töitä/rahaa. Ja se tietää sosiaalikulujen kasvua.
-
valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään
***Ei ol sama. Jos alv tulee vaan yhden kautta, tarkoittaa se, että kellään muulla ei ole töitä/rahaa. Ja se tietää sosiaalikulujen kasvua.
Joo, näinkin asian voi nähdä, mutta tilitettävä summa ei pienene ketjun kasvaessa ????
-
Onko se sitten positiivinen jos yrittäjän maksama vero (alv) on pienempi kuin palautus?
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mitä kannattaa tukea verovaroin.
Yritystä jonka saamista tuista vain 15% jää verotettavaksi tuloksi vai yritystä jonka tuista vähintään 50%, parhaiten menestyvillä yli 100% jää verotettavaksi. Mukana verotettavissa tuloissa on tottakai yrittäjän/yrittäjien muutkin tulot.
Kumpi syö yhteiskunnan varoja enempi?
Mihin muuhun yritystoimintaan yhteiskunnalta pumpataan verovaroja yhtä huonolla hyötysuhteella kuin rehuviljan viljelyyn?
Alv on plus-miinus nolla siihen saakka kunnes tavara myydään yksityiselle kuluttajalle, eli traktorin osalta plussalla vasta kun se dynäveetee menee pihatraktoriksi.
Jos joku on niin tumpelo ja laiska, että saa jäämään vain 15% tuesta verotettavaksi tuloksi kaikki tulot mukaan luettuna, niin se ei ole ongelma yhteiskunnalle, mutta sille yksilölle siitä tulee ongelma siinä vaiheessa kun seinätkin on syöty.
-
Onko se sitten positiivinen jos yrittäjän maksama vero (alv) on pienempi kuin palautus?
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mitä kannattaa tukea verovaroin.
Yritystä jonka saamista tuista vain 15% jää verotettavaksi tuloksi vai yritystä jonka tuista vähintään 50%, parhaiten menestyvillä yli 100% jää verotettavaksi. Mukana verotettavissa tuloissa on tottakai yrittäjän/yrittäjien muutkin tulot.
Kumpi syö yhteiskunnan varoja enempi?
Mihin muuhun yritystoimintaan yhteiskunnalta pumpataan verovaroja yhtä huonolla hyötysuhteella kuin rehuviljan viljelyyn?
Alv on plus-miinus nolla siihen saakka kunnes tavara myydään yksityiselle kuluttajalle, eli traktorin osalta plussalla vasta kun se dynäveetee menee pihatraktoriksi.
Jos joku on niin tumpelo ja laiska, että saa jäämään vain 15% tuesta verotettavaksi tuloksi kaikki tulot mukaan luettuna, niin se ei ole ongelma yhteiskunnalle, mutta sille yksilölle siitä tulee ongelma siinä vaiheessa kun seinätkin on syöty.
Ei ole plusmiinus nolla, alvi on yksi parhaita verokertymiä mitä valtiolla on, sen osuus valtionbudjetista on täsmälleen samankokoinen kuin on kaikki tuloverot yhteensä ????
-
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Ei siitä kerry valtiolle senttiäkään alv;tä ennen kuin se loppuunajettu veltta myydään lopulta yksityiselle käyttäjlle tonnilla, niin valtio saa vasta sitten 180,33 euroa.
-
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Ei siitä kerry valtiolle senttiäkään alv;tä ennen kuin se loppuunajettu veltta myydään lopulta yksityiselle käyttäjlle tonnilla, niin valtio saa vasta sitten 180,33 euroa.
Silloin kun maajussille siitä veltasta lasku lähtee, niin myös myyjä ensimmäisen erän siitä maksaa ????
Samajuttu muilla toimijoilla, jokainen maksaa oman siivunsa kun veltta liikahtaa johonkin suuntaan ????
Jokainen vähentää omasta maksuerästä sen alvi-osuuden jonka ketjun edellinen toimija on omassa laskussa jo maksanut ja maksaa siitä sen erotuksen.
Maajussi saa laskun käteen ja vähentää sen omista myynneistä, mikäli myyntiä on vähempi kuin veltta-laskussa oleva alvi on, niin maajussi saa liikaa maksetun osuuden hakea takaisin, sillä maajussihan maksoi koko laskun myös sen laskussa olevan alvin sille myyjälle, eli maajussi on maksanut tavallaan liikaa alvia.
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
-
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Eli tässähän se negatiivinen verokertymä jo tulee.
Lisäksi verokertymäeroa tuotantosuuntien välillä kasvattaa tuo suhde tuet/verotettava tulo.
Eli kuka on taas maksajan roolissa loppujen lopuksi?
Ei tule, älä pahastu mutta selitän sulle miten homma menee ????
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Millään toimenpiteellä tätä suoritusta ei voida estää, alvi tilitetään kerran kuussa ja kaikki jotka osallistuivat veltan toimitukseen tavalla tai toisella, eli laskuttivat sitä jossakin muodossa, maksavat myös tuohon velttaan kohdistuvaa alvia, se ei siirry seuraavalle kuulle eikä häviä mihinkään, valtio saa omansa seuraavan kuun 10 päivänä.
Valtio saa verokertymästään melkein 25 %:tia näistä alveista, niillä maksetaan myös EU:n jäsenmaksut, muistaakseni se on noin 8 %:tia se EU:n osuus yleisestä 22 %:sta, tästä sitten palautuu suomeen noin puolet maataloustukien muodossa.
Voi vapaasti korjata jos muistan jotain väärin ????
En tietenkään pahastu.
Aivan oikein tuo sinun kirjoituksesi että valtio saa sen alv osuuden jotain kautta aina.
Koko ajatus lähti siitä, jossa verrataan kahden yksittäisen yrityksen verotuotos hyötyä yhteiskunnalle.
Esimerkkitapaus 1 hassaa tulonsa niin ettei jäljelle jää kuin 15% yritykseen pumpatusta tuesta.
Esimerkkitapauksessa 2 yrityksestä saadaan tulos joka on vähintään 50% siihen pumpatusta tuesta.
Joku oli sitä mieltä että on aivan sama vaikka verotettavaa tuloa ei jää kuin se 15% saaduista tuista. Perusteena se että tukia on käytetty enempi hankintoihin joista kertyy verotuloja valtiolle.
Tämä on osaltaan oikein. Mutta kokonaistilanne verovarojen käytön suhteen muodostuu aivan varmasti sellaiseksi että kyseisen yrityksen saamien verovarojen (joita maataloustuiksi kutsutaan tässä tapauksessa)summa on isompi kuin yrityksen yhteiskunnalle veroina palauttama summa. Tässä tapauksessa muodostuu ko. yrityksen kohdalla negatiivinen verokertymä.
Mitä pienempi tuo negatiivinen luku on, sitä paremmin on tuet ohjautuneet oikeaan osoitteeseen. Mieluimminhan se saisi olla niin että yrittäjä maksaa veroja enempi kuin saa verovaroin kustannettuja avustuksia. Tässä olisi sentään jonkinlaista kestävän kehityksen pohjaa.
Ainakaan ei pitäisi sallia tilannetta jossa verovaroin maksetaan yritykselle langenneita veroja. Ts. tuilla (jotka ovat verovaroista saatuja) ostellaan tavaraa jotta saataisiin (alv) veronpalautusta.
Taitaa mennä jo liian monimutkaiseksi.
Jokatapauksessa minä olen sitä mieltä että kotieläintalouteen tulisi satsata enempi suhteessa viljanviljelyyn. Ja onneksi tuo näyttää olevan siihen suuntaan menossakin.
-
Onko se sitten positiivinen jos yrittäjän maksama vero (alv) on pienempi kuin palautus?
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mitä kannattaa tukea verovaroin.
Yritystä jonka saamista tuista vain 15% jää verotettavaksi tuloksi vai yritystä jonka tuista vähintään 50%, parhaiten menestyvillä yli 100% jää verotettavaksi. Mukana verotettavissa tuloissa on tottakai yrittäjän/yrittäjien muutkin tulot.
Kumpi syö yhteiskunnan varoja enempi?
Mihin muuhun yritystoimintaan yhteiskunnalta pumpataan verovaroja yhtä huonolla hyötysuhteella kuin rehuviljan viljelyyn?
Alv on plus-miinus nolla siihen saakka kunnes tavara myydään yksityiselle kuluttajalle, eli traktorin osalta plussalla vasta kun se dynäveetee menee pihatraktoriksi.
Jos joku on niin tumpelo ja laiska, että saa jäämään vain 15% tuesta verotettavaksi tuloksi kaikki tulot mukaan luettuna, niin se ei ole ongelma yhteiskunnalle, mutta sille yksilölle siitä tulee ongelma siinä vaiheessa kun seinätkin on syöty.
Kyllä se vaan on yhteiskunnankin ongelma. Käypi kalliiksi ylläpitää moista toimintaa.
-
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Eli tässähän se negatiivinen verokertymä jo tulee.
Lisäksi verokertymäeroa tuotantosuuntien välillä kasvattaa tuo suhde tuet/verotettava tulo.
Eli kuka on taas maksajan roolissa loppujen lopuksi?
Ei tule, älä pahastu mutta selitän sulle miten homma menee ????
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Millään toimenpiteellä tätä suoritusta ei voida estää, alvi tilitetään kerran kuussa ja kaikki jotka osallistuivat veltan toimitukseen tavalla tai toisella, eli laskuttivat sitä jossakin muodossa, maksavat myös tuohon velttaan kohdistuvaa alvia, se ei siirry seuraavalle kuulle eikä häviä mihinkään, valtio saa omansa seuraavan kuun 10 päivänä.
Valtio saa verokertymästään melkein 25 %:tia näistä alveista, niillä maksetaan myös EU:n jäsenmaksut, muistaakseni se on noin 8 %:tia se EU:n osuus yleisestä 22 %:sta, tästä sitten palautuu suomeen noin puolet maataloustukien muodossa.
Voi vapaasti korjata jos muistan jotain väärin ????
En tietenkään pahastu.
Aivan oikein tuo sinun kirjoituksesi että valtio saa sen alv osuuden jotain kautta aina.
Koko ajatus lähti siitä, jossa verrataan kahden yksittäisen yrityksen verotuotos hyötyä yhteiskunnalle.
Esimerkkitapaus 1 hassaa tulonsa niin ettei jäljelle jää kuin 15% yritykseen pumpatusta tuesta.
Esimerkkitapauksessa 2 yrityksestä saadaan tulos joka on vähintään 50% siihen pumpatusta tuesta.
Joku oli sitä mieltä että on aivan sama vaikka verotettavaa tuloa ei jää kuin se 15% saaduista tuista. Perusteena se että tukia on käytetty enempi hankintoihin joista kertyy verotuloja valtiolle.
Tämä on osaltaan oikein. Mutta kokonaistilanne verovarojen käytön suhteen muodostuu aivan varmasti sellaiseksi että kyseisen yrityksen saamien verovarojen (joita maataloustuiksi kutsutaan tässä tapauksessa)summa on isompi kuin yrityksen yhteiskunnalle veroina palauttama summa. Tässä tapauksessa muodostuu ko. yrityksen kohdalla negatiivinen verokertymä.
Mitä pienempi tuo negatiivinen luku on, sitä paremmin on tuet ohjautuneet oikeaan osoitteeseen. Mieluimminhan se saisi olla niin että yrittäjä maksaa veroja enempi kuin saa verovaroin kustannettuja avustuksia. Tässä olisi sentään jonkinlaista kestävän kehityksen pohjaa.
Ainakaan ei pitäisi sallia tilannetta jossa verovaroin maksetaan yritykselle langenneita veroja. Ts. tuilla (jotka ovat verovaroista saatuja) ostellaan tavaraa jotta saataisiin (alv) veronpalautusta.
Taitaa mennä jo liian monimutkaiseksi.
Jokatapauksessa minä olen sitä mieltä että kotieläintalouteen tulisi satsata enempi suhteessa viljanviljelyyn. Ja onneksi tuo näyttää olevan siihen suuntaan menossakin.
Mikäli tuet ohjautuu konekauppaan, niin hyötyjä on EU, koska se saa tuosta alvikertymästä oman prosenttiosuutensa, mitä enempi kauppa käy, sitä suurempi on se summa mikä EU kassaan tilitetään ????
-
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Eli tässähän se negatiivinen verokertymä jo tulee.
Lisäksi verokertymäeroa tuotantosuuntien välillä kasvattaa tuo suhde tuet/verotettava tulo.
Eli kuka on taas maksajan roolissa loppujen lopuksi?
Ei tule, älä pahastu mutta selitän sulle miten homma menee ????
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Millään toimenpiteellä tätä suoritusta ei voida estää, alvi tilitetään kerran kuussa ja kaikki jotka osallistuivat veltan toimitukseen tavalla tai toisella, eli laskuttivat sitä jossakin muodossa, maksavat myös tuohon velttaan kohdistuvaa alvia, se ei siirry seuraavalle kuulle eikä häviä mihinkään, valtio saa omansa seuraavan kuun 10 päivänä.
Valtio saa verokertymästään melkein 25 %:tia näistä alveista, niillä maksetaan myös EU:n jäsenmaksut, muistaakseni se on noin 8 %:tia se EU:n osuus yleisestä 22 %:sta, tästä sitten palautuu suomeen noin puolet maataloustukien muodossa.
Voi vapaasti korjata jos muistan jotain väärin ????
En tietenkään pahastu.
Aivan oikein tuo sinun kirjoituksesi että valtio saa sen alv osuuden jotain kautta aina.
Koko ajatus lähti siitä, jossa verrataan kahden yksittäisen yrityksen verotuotos hyötyä yhteiskunnalle.
Esimerkkitapaus 1 hassaa tulonsa niin ettei jäljelle jää kuin 15% yritykseen pumpatusta tuesta.
Esimerkkitapauksessa 2 yrityksestä saadaan tulos joka on vähintään 50% siihen pumpatusta tuesta.
Joku oli sitä mieltä että on aivan sama vaikka verotettavaa tuloa ei jää kuin se 15% saaduista tuista. Perusteena se että tukia on käytetty enempi hankintoihin joista kertyy verotuloja valtiolle.
Tämä on osaltaan oikein. Mutta kokonaistilanne verovarojen käytön suhteen muodostuu aivan varmasti sellaiseksi että kyseisen yrityksen saamien verovarojen (joita maataloustuiksi kutsutaan tässä tapauksessa)summa on isompi kuin yrityksen yhteiskunnalle veroina palauttama summa. Tässä tapauksessa muodostuu ko. yrityksen kohdalla negatiivinen verokertymä.
Mitä pienempi tuo negatiivinen luku on, sitä paremmin on tuet ohjautuneet oikeaan osoitteeseen. Mieluimminhan se saisi olla niin että yrittäjä maksaa veroja enempi kuin saa verovaroin kustannettuja avustuksia. Tässä olisi sentään jonkinlaista kestävän kehityksen pohjaa.
Ainakaan ei pitäisi sallia tilannetta jossa verovaroin maksetaan yritykselle langenneita veroja. Ts. tuilla (jotka ovat verovaroista saatuja) ostellaan tavaraa jotta saataisiin (alv) veronpalautusta.
Taitaa mennä jo liian monimutkaiseksi.
Jokatapauksessa minä olen sitä mieltä että kotieläintalouteen tulisi satsata enempi suhteessa viljanviljelyyn. Ja onneksi tuo näyttää olevan siihen suuntaan menossakin.
Mikäli tuet ohjautuu konekauppaan, niin hyötyjä on EU, koska se saa tuosta alvikertymästä oman prosenttiosuutensa, mitä enempi kauppa käy, sitä suurempi on se summa mikä EU kassaan tilitetään ????
Ja tilanne vain pahenee kun Suomalaisilta kerätyillä verovaroilla (tuilla) ostellaan ulkomaalaisia tuotantovälineitä, jopa veronkiertotarkoituksessa.
Tähän olen syyllistynyt itsekin tyhmyyttäni.
-
Ja tilanne vain pahenee kun Suomalaisilta kerätyillä verovaroilla (tuilla) ostellaan ulkomaalaisia tuotantovälineitä, jopa veronkiertotarkoituksessa.
Tähän olen syyllistynyt itsekin tyhmyyttäni.
Alihankinnan lisääminen on järkevää, se vähentää omaa työtä, parantaa urakoitsijoiden konekantaa ja lisää sitä kautta työtehoa, kun on kunnon kalusto.
Helpottaa pääoman tarvetta, eikä ole niin paljon pankki niskassa, pysyy maat omissa näpeissä vaikka tulisi vaikeuksiakin esim. jonkun onnettomuuden myötä.
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
Näin se menee ????
-
Ja tilanne vain pahenee kun Suomalaisilta kerätyillä verovaroilla (tuilla) ostellaan ulkomaalaisia tuotantovälineitä, jopa veronkiertotarkoituksessa.
Tähän olen syyllistynyt itsekin tyhmyyttäni.
Alihankinnan lisääminen on järkevää, se vähentää omaa työtä, parantaa urakoitsijoiden konekantaa ja lisää sitä kautta työtehoa, kun on kunnon kalusto.
Helpottaa pääoman tarvetta, eikä ole niin paljon pankki niskassa, pysyy maat omissa näpeissä vaikka tulisi vaikeuksiakin esim. jonkun onnettomuuden myötä.
Tähän pyritään. Alkaa vain olla näillä seuduin hommaa sen verran paljon nuilla joilla on kunnon kamppeet että on tekemistä omissakin töissänsä.
Mutta kokoajan kehitellään.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Elintarevikehuolto perustuu pohjimmiltaan vain ja ainoastaan pellon tuottoon (+kalastus ja metsästys)
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
-
Esimerkkitapaus 1 hassaa tulonsa niin ettei jäljelle jää kuin 15% yritykseen pumpatusta tuesta.
****Yritykseen investointi on sun mielestä hassaamista.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
-
Esimerkkitapaus 1 hassaa tulonsa niin ettei jäljelle jää kuin 15% yritykseen pumpatusta tuesta.
****Yritykseen investointi on sun mielestä hassaamista.
Lueppas aloitukseni uudelleen.
Tuotannon tehostamiseen sijoittaminen ei tietenkään ole hassaamista. Sehän yleensä parantaa pitkällä aikajänteellä yrityksen tuottamaa hyötyä omistajansa lisäksi myös yhteiskunnalle.
Veronkiertoinvestoinnit on sitten asia erikseen. Varsinkin sellaiset jossa pääoma valuu ulkomaille.
Tähän yhteyteen sopinee kuitenkin myös tämä:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Pellon_osto_voi_olla_vaarallista_viljatilalle0111/
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
Tiedän että tuo on mahdotonta Suomessa.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
Tiedän että tuo on mahdotonta Suomessa.
Ei millään pahalla mutta tulevaisuudessa EI tule olemaan tekijöitä esim. noilla sun kuvittelemilla karjatiloilla. Muuta kuin apeäijä tietysti.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Aivan järkeenkäypää rehuvilja-alueilla.
Pääasia olisi että tuet kohdentuu tuotantoon. Ja vain kulutusta vastaavaan tuotantoon, lisättynä varmuusvarasto kertoimella. Ylituotantoa ei pidä tukea.
Leipäviljan tuotantoalueilla voi olla hankalampi toteuttaa.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
Tiedän että tuo on mahdotonta Suomessa.
Ei millään pahalla mutta tulevaisuudessa EI tule olemaan tekijöitä esim. noilla sun kuvittelemilla karjatiloilla. Muuta kuin apeäijä tietysti.
Timppa puhuu asiaa. Kunhan "suuret" ikäluokat lopettaa lehmän lypsyn, niin harvassa on jatkaja. Kyllä automaattisesti loppuu maidon ylituotanto. Meidänkin kunnasa on tällä hetkellä 25 maitotilaa ja laskeskeltiin, että 5-10 vuoden päästä alle kymmenen tilaa.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
Tiedän että tuo on mahdotonta Suomessa.
Ei millään pahalla mutta tulevaisuudessa EI tule olemaan tekijöitä esim. noilla sun kuvittelemilla karjatiloilla. Muuta kuin apeäijä tietysti.
Timppa puhuu asiaa. Kunhan "suuret" ikäluokat lopettaa lehmän lypsyn, niin harvassa on jatkaja. Kyllä automaattisesti loppuu maidon ylituotanto. Meidänkin kunnasa on tällä hetkellä 25 maitotilaa ja laskeskeltiin, että 5-10 vuoden päästä alle kymmenen tilaa.
Miten tämänlainen kehitys saataisiin aikaiseksi myös viljan kohdalla?
Mieluummin ennenkuin veromaksajain pussi on tyhjennetty täysin.
-
Veronkiertoinvestoinnit on sitten asia erikseen. Varsinkin sellaiset jossa pääoma valuu ulkomaille.
Mikä on veronkiertoinvestointi? Sulla ilmeisesti kokemusta kun kerroit jo että koitat veroja välttää maatalousharrastuksellasi jonka veronmaksajat kustantavat. >:(
Loppujen lopuksi sun juttus on pelkkää todistelua siitä että sun saamat tuet olis muka oikeutetumpia kuin meidän jotka teemme tätä hommaa päätoimisesti.
-
Ei millään pahalla mutta tulevaisuudessa EI tule olemaan tekijöitä esim. noilla sun kuvittelemilla karjatiloilla. Muuta kuin apeäijä tietysti.
Tulevaisuus luodaan tänään, eli tämän päivän ratkaisut ja toimenpiteet on pohjalla, mikäli ne on oikeita niin tila kyllä jatkaa toimintaansa.
Ellei elintarviketuotanto muutu ihan muuksi, mitä se on nyt ????
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
Tiedän että tuo on mahdotonta Suomessa.
Ei millään pahalla mutta tulevaisuudessa EI tule olemaan tekijöitä esim. noilla sun kuvittelemilla karjatiloilla. Muuta kuin apeäijä tietysti.
Timppa puhuu asiaa. Kunhan "suuret" ikäluokat lopettaa lehmän lypsyn, niin harvassa on jatkaja. Kyllä automaattisesti loppuu maidon ylituotanto. Meidänkin kunnasa on tällä hetkellä 25 maitotilaa ja laskeskeltiin, että 5-10 vuoden päästä alle kymmenen tilaa.
Miten tämänlainen kehitys saataisiin aikaiseksi myös viljan kohdalla?
Mieluummin ennenkuin veromaksajain pussi on tyhjennetty täysin.
Ei mitenkään, kun nuo tilat siirtyvät kasvintuotantotiloiksi.
-
Miten tämänlainen kehitys saataisiin aikaiseksi myös viljan kohdalla?
Mieluummin ennenkuin veromaksajain pussi on tyhjennetty täysin.
Ei mitenkään, kun nuo tilat siirtyvät kasvintuotantotiloiksi.
[/quote]
Ehkä se on sivutoimisuus ????
-
Miten tämänlainen kehitys saataisiin aikaiseksi myös viljan kohdalla?
Mieluummin ennenkuin veromaksajain pussi on tyhjennetty täysin.
Ei mitenkään, kun nuo tilat siirtyvät kasvintuotantotiloiksi.
Ehkä se on sivutoimisuus ????
[/quote]
Paljolti, mutta lisäähän se ylituotantoa.
-
Veronkiertoinvestoinnit on sitten asia erikseen. Varsinkin sellaiset jossa pääoma valuu ulkomaille.
Mikä on veronkiertoinvestointi? Sulla ilmeisesti kokemusta kun kerroit jo että koitat veroja välttää maatalousharrastuksellasi jonka veronmaksajat kustantavat. >:(
Loppujen lopuksi sun juttus on pelkkää todistelua siitä että sun saamat tuet olis muka oikeutetumpia kuin meidän jotka teemme tätä hommaa päätoimisesti.
Kalahti ja älähti!
En kiellä ettenkö oisi investoinut vähentääkseni verotaakkaa. Tyhmyyttäni ja ahneuttani olen sen tehnyt. Niinkuin moni muukin. Silti olen sitä mieltä ettei siihen kuulu käyttää muiden veronmaksajain rahaa.
Missä kohden muuten viittaan nyt tuohon oikeutus asiaan?
Jos viittaat siihen aiemmin käytyyn keskusteluun, niin koitin vain tuoda esille näkökantaa jolla edes vähän pystyy puolustelemaan sivutoimisen oikeutta samoihin tukiin kuin päätoimisella.
-
Timppa puhuu asiaa. Kunhan "suuret" ikäluokat lopettaa lehmän lypsyn, niin harvassa on jatkaja. Kyllä automaattisesti loppuu maidon ylituotanto. Meidänkin kunnasa on tällä hetkellä 25 maitotilaa ja laskeskeltiin, että 5-10 vuoden päästä alle kymmenen tilaa.
[/quote]
Mutta jäljelle jäävät laajentaa, ei lehmäluku pienene.
-
Alkutuotantoa pitäisi tukea, mutta mitään jalostamista ei. Pelloille siis kunnolla tukea-> Sadon voisi vaikka lahjoittaa pois jalostukseen eli vaikka eläinten ruoaksi ;D
Vaa.. aivan turhaa spekulaatiota. Kaikki ovat taas toistensa kurkuissa kun lukevat/vastaavat tähän alkuperäiseen, hyvin fiksuun ja asialliseen kysymykseen.
-
Veronkiertoinvestoinnit on sitten asia erikseen. Varsinkin sellaiset jossa pääoma valuu ulkomaille.
Mikä on veronkiertoinvestointi? Sulla ilmeisesti kokemusta kun kerroit jo että koitat veroja välttää maatalousharrastuksellasi jonka veronmaksajat kustantavat. >:(
Loppujen lopuksi sun juttus on pelkkää todistelua siitä että sun saamat tuet olis muka oikeutetumpia kuin meidän jotka teemme tätä hommaa päätoimisesti.
Kalahti ja älähti!
En kiellä ettenkö oisi investoinut vähentääkseni verotaakkaa. Tyhmyyttäni ja ahneuttani olen sen tehnyt. Niinkuin moni muukin. Silti olen sitä mieltä ettei siihen kuulu käyttää muiden veronmaksajain rahaa.
Missä kohden muuten viittaan nyt tuohon oikeutus asiaan?
Jos viittaat siihen aiemmin käytyyn keskusteluun, niin koitin vain tuoda esille näkökantaa jolla edes vähän pystyy puolustelemaan sivutoimisen oikeutta samoihin tukiin kuin päätoimisella.
Lisätäänpä tuohon edelliseen vielä että muistaako kukaan vielä sen hulluuden joka kaikeksi onneksi loppui muistaakseni joskus 90-luvun alkupuolella?
Sehän oli oikeus vähentää tulolähteen (useissa tapauksissa maatalous) tappio kaikista ansiotuloista. Muistaakseni tappiota sai vähentää 10 000 mk/vuosi?
Tämä jos mikä oli härskeistä härskeintä tulon siirtoa veronmaksajan pussista veronkiertoinvestoijille. Kyllä siinä ehti veronmaksajat ostaa varakkaille virkamiesviljelijöille monta uutta Valmettia ym. Harvalla päätoimisella oli vara tehdä ek. tavalla tappiota.
-
Lisätäänpä tuohon edelliseen vielä että muistaako kukaan vielä sen hulluuden joka kaikeksi onneksi loppui muistaakseni joskus 90-luvun alkupuolella?
Sehän oli oikeus vähentää tulolähteen (useissa tapauksissa maatalous) tappio kaikista ansiotuloista. Muistaakseni tappiota sai vähentää 10 000 mk/vuosi?
Tämä jos mikä oli härskeistä härskeintä tulon siirtoa veronmaksajan pussista veronkiertoinvestoijille. Kyllä siinä ehti veronmaksajat ostaa varakkaille virkamiesviljelijöille monta uutta Valmettia ym. Harvalla päätoimisella oli vara tehdä ek. tavalla tappiota.
Itse en pitäisi tuota niinkään ongelmana, kyllä homma on aina hanskassa jos pitää hakea suuriin tuloihin poistoja, mutta siinä vaiheessa kun kaikilla on joka tuotantoalalla käyttämättömiä poistoja ja kalustoa pitää vaan uusia, eikä entisetkään poistot ole käytetty, niin voidaan esittää kysymys, mikä on ogelma, ollaanko me yleisesti velkaantumassa vai mistä on kysymys ????
-
Lisätäänpä tuohon edelliseen vielä että muistaako kukaan vielä sen hulluuden joka kaikeksi onneksi loppui muistaakseni joskus 90-luvun alkupuolella?
Sehän oli oikeus vähentää tulolähteen (useissa tapauksissa maatalous) tappio kaikista ansiotuloista. Muistaakseni tappiota sai vähentää 10 000 mk/vuosi?
Tämä jos mikä oli härskeistä härskeintä tulon siirtoa veronmaksajan pussista veronkiertoinvestoijille. Kyllä siinä ehti veronmaksajat ostaa varakkaille virkamiesviljelijöille monta uutta Valmettia ym. Harvalla päätoimisella oli vara tehdä ek. tavalla tappiota.
Ei kai se veronmaksajalta ollut pois jos joku rakensi perämetsillään....
-
Veronkiertoinvestoinnit on sitten asia erikseen. Varsinkin sellaiset jossa pääoma valuu ulkomaille.
Mikä on veronkiertoinvestointi? Sulla ilmeisesti kokemusta kun kerroit jo että koitat veroja välttää maatalousharrastuksellasi jonka veronmaksajat kustantavat. >:(
Loppujen lopuksi sun juttus on pelkkää todistelua siitä että sun saamat tuet olis muka oikeutetumpia kuin meidän jotka teemme tätä hommaa päätoimisesti.
Kalahti ja älähti!
En kiellä ettenkö oisi investoinut vähentääkseni verotaakkaa. Tyhmyyttäni ja ahneuttani olen sen tehnyt. Niinkuin moni muukin. Silti olen sitä mieltä ettei siihen kuulu käyttää muiden veronmaksajain rahaa.
Missä kohden muuten viittaan nyt tuohon oikeutus asiaan?
Jos viittaat siihen aiemmin käytyyn keskusteluun, niin koitin vain tuoda esille näkökantaa jolla edes vähän pystyy puolustelemaan sivutoimisen oikeutta samoihin tukiin kuin päätoimisella.
Lisätäänpä tuohon edelliseen vielä että muistaako kukaan vielä sen hulluuden joka kaikeksi onneksi loppui muistaakseni joskus 90-luvun alkupuolella?
Sehän oli oikeus vähentää tulolähteen (useissa tapauksissa maatalous) tappio kaikista ansiotuloista. Muistaakseni tappiota sai vähentää 10 000 mk/vuosi?
Tämä jos mikä oli härskeistä härskeintä tulon siirtoa veronmaksajan pussista veronkiertoinvestoijille. Kyllä siinä ehti veronmaksajat ostaa varakkaille virkamiesviljelijöille monta uutta Valmettia ym. Harvalla päätoimisella oli vara tehdä ek. tavalla tappiota.
Ääh!
Tarkennusta: Yleinen käytäntö oli se että yritystoiminta ajettiin tappiolle ja tuon tappion sai vähentää ansiotuloverotuksessa joka muodostui tässä tappiontekotilanteessa useimmiten vain siitä "virkamies"palkasta.
Toisin sanoen tuohon aikaan kun sai vähentää palkkatulostaan sen 10 000, niin se oli aika huomattava alennus myös veroihin. Lisäksi sen tappion aiheuttaneet (uusi Valmetti) hankinta kustannukset sai käyttää poistoina yrityksen verotuksessa.
Eihän tätä mahdollisuutta ollut tietenkään niillä joilla ei ollut tappiota tuottavaa yritystoimintaakaan. Eli he maksoivat tavallaan näiden keplottelijoitten puolesta veroja sekä sitä uutta Valmettia.
-
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Aivan järkeenkäypää rehuvilja-alueilla. Pääasia olisi että tuet kohdentuu tuotantoon. Ja vain kulutusta vastaavaan tuotantoon, lisättynä varmuusvarasto kertoimella. Ylituotantoa ei pidä tukea. Leipäviljan tuotantoalueilla voi olla hankalampi toteuttaa.
Kyllä tämäntyyppisiä yhteistyökuvioita monenlaisilla erilaisilla virityksillä on ainakin täällä päin paljonkin. Saattaa olla hyvinkin suuri sikala ja peltoa ei juurikaan ihan vain esimerkkinä. Rehua ostetaan 500 - 1.000 hehtaarin alalta joka syksy suoraan toisilta tiloilta. Mutta kyllä näitä löytyy, hyvinkin monenlaisia kuvioita.
Mutta tässä onkin juuri se asia josta eniten olisin huolissani. Ei niinkään se, mitä tuotannonhaaraa tuetaan vaan missä tuotantoa tuetaan. Nykyinen ylisuuri tukiero vääristää tilannetta ja aiheuttaa sen että parhailla tuotantoalueilla tuotannon suhteellinen kannattavuus on alhaisempi kuin (yli)korkeiden tukien heikommalla alueella. Ja miksi olen huolissani? No tietysti siksi että näissä kuvioissa kotieläintilan on se joka toimii "veturina" ja sitä kautta hyvinkin moni varsinkin pieni tila pystyy kannattavasti toimimaan. Nyt jos kotieläintilojen kannattavuus romahtaa, esimerkkinä vaikkapa lihasikapuolen 20 c/lihakilo (15% tuotoista) tukiero vuonna 2013 nykypäätöksillä ja maitopuolella 8 c/litra (20% tuotoista jos hinta 40 c/l) tukiero vuonna 2013.
Mutta että tämä on mielestäni se suurin ongelma, kotieläinpuolta jos tuetaan niin osa tuesta valuu kyllä ketjussa eteenpäin ainakin täällä yhteistyökykyisten tuottajien ab-alueella mutta jos tukiero alueiden välillä on ylisuuri kuten jo tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vielä enemmän niin vaikutukset saattavat olla todella dramaattiset. Ja kuten moni on todennut niin kerran lopetetun tuotannon tilalle ei hevin tule uutta. Siinä voi moni päättäjä olla ihmeissään että kuinkas tässä näin kävi vaikka onhan tämä nähtävissä mitä tulee tapahtumaan. Sitä vaan on myöhäistä rypistellä kun löysät on housuissa.
-
Eli tissinkoittoa ei pitäisi/tarvitsisi tukea ollenkaan.
Pienimmällä tukipanoksella viljanviljeliäperhe saa elantonsa.
kyl täytyy ihaalla kuinka sää jaksat ruikuttaa päiväst toiseen ennen bin ladenille saadaan järki päähän ku sull ;D
10000 tissinkoittajaa vie valtaosan tuista.
Maatalouspidetään elossa ja huoltovarmuus turvattuna huomattavasti edullisimmin kun taataan viljanviljelijöiden ansiotaso ja tietysti timpan mieliksi muutama proiskumies ja sikamiehiä.
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden.
Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Tulevaisuudessa voikin olla että viljatila nostaa käytännössä vain tuet ja karjatila viljelee kaikki pellot käytännössä, tämä pienillä viljatiloilla.
Toinen malli voisi olla että viljatilat viljelee kaikki pellot tuottaen viljan, heinän ja muut karjan rehut. Karjatila keskittyisi vain pelkästään karjanhoitoon. Viljatilla olisi kaikki koneet mitkä tarvitaan heinän, viljan ja karjanlannan levitykseen. Karjatillalla ewi vältämättä tarviisi olla kuin lumilinko, apevaunu, yksi etukuormain traktori ja 1000 lehmää lypsyssä.
Ja sit sää heräsit. Kyl sää leijut niin pilvissä.
Tiedän että tuo on mahdotonta Suomessa.
Ei millään pahalla mutta tulevaisuudessa EI tule olemaan tekijöitä esim. noilla sun kuvittelemilla karjatiloilla. Muuta kuin apeäijä tietysti.
Timppa puhuu asiaa. Kunhan "suuret" ikäluokat lopettaa lehmän lypsyn, niin harvassa on jatkaja. Kyllä automaattisesti loppuu maidon ylituotanto. Meidänkin kunnasa on tällä hetkellä 25 maitotilaa ja laskeskeltiin, että 5-10 vuoden päästä alle kymmenen tilaa.
Ehkäpä silloin löytyykin niitä tekiöitä. Viljatilalla voi jälkipolvikin ruveta jatkamaan kun on suht varma toimeentulo rehun tuottamisesta ja karjatila saa varmaan tarvitsemansa työvoimankin nykky aikaiseen navetta työhön vaikka yksikkö olisikin iso.
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
-
Toisaalta, maatalouden suurvallassa, eli Tanskassa, viljanviljely kehittyy yhä enempi sivutoimisuuden suuntaan, siihen on syynä liian kalliit pellot ja pieni liikevaihto tarvittaviin pääomiin nähden. Mielestäni meidän kannattaisi katsoa enempikin mallia Tanskasta, ne kumminkin menestyy tällä varsin vaikealla alalla, ehkä sivutoimisuus on pienten viljatilojen tulevaisuuden tehokkain ja tuloksellisin toimintamalli.
Ensinnäkin missä ihmeessä oikein olet ollut kun sinulta on jäänyt huomaamatta että tämä sama kehitys on täällä meillä jopa ehkä voimakkaampaa kuin Tanskassa? Ei tarvii ottaa mallia kun voipi olla että ollaan kehityksessä edellä? Ja aika lailla samoista syistäkin? Ei täällä ab-alueella alle 50 hehtaarin viljatilalla ole muita vaihtoehtoja kuin sivutoimisuus jos tila ei ole velaton vaan sen joutuu esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa ihan rahalla ostamaan. Paitsi tietysti jos on niitä perämettiä mutta kun niistäkin on monesti joutunut maksamaan ihan käyvän hinnan jos on sisaruksia. Mutta että kasvinviljelytilan vaihtoehdot on että ei ole vaihtoehtoja. Tai siis voi valita että mitä tekee toisena hommana mutta jotain on tehtävä. Maatalousurakointia, aurausurakointia, kaivinkonehommaa, metsähommaa (omassa tai toisen metsässä) ja sitten ihan mikä vaan palkkatyö, vaikka taksin ajaminen.
-
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Ylisuuret, tuotantoon perustumattomat, arvonlisäverottomat tuet mahdollistavat sen.
Tätä on hyvä pohtia.
Nykyinen järjestelmä on tiensä päässä. Ja jos ei ole, niin joku siitä tulee kärsimään. Taitaa muuten niitä kärsijöitä pötkötellä esim. sairaaloissa ja kunnalliskodeissa jo nyt. Paljon muitakin tulee mieleen, mutta enpä loihe luetteloimaan nyt.
-
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Ylisuuret, tuotantoon perustumattomat, arvonlisäverottomat tuet mahdollistavat sen.
Tätä on hyvä pohtia.
Totta, kaikki kansalliset tuet on poistettava ja heti....myös se yli 100 000 e yhdeltä lappilaisisännältä
Nykyinen järjestelmä on tiensä päässä. Ja jos ei ole, niin joku siitä tulee kärsimään. Taitaa muuten niitä kärsijöitä pötkötellä esim. sairaaloissa ja kunnalliskodeissa jo nyt. Paljon muitakin tulee mieleen, mutta enpä loihe luetteloimaan nyt.
-
Nykyinen järjestelmä on tiensä päässä. Ja jos ei ole, niin joku siitä tulee kärsimään. Taitaa muuten niitä kärsijöitä pötkötellä esim. sairaaloissa ja kunnalliskodeissa jo nyt. Paljon muitakin tulee mieleen, mutta enpä loihe luetteloimaan nyt.
Tosiasia on se että ollaan sukeltamassa niin syvälle lamaan ja valtion ja kuntien talous on kohta sellaisessa lamassa ja ylivelkaantunut että seuraava hallitus joutuu väkisin tekemä radikaaleja leikkauslistoja. Kyllä silloin on vaakakupissa myös nuo mainitsemasi ja mm koululaiset toisella puolella ja kotimaiset maataloustuet toisella puolella. Kyllä voi olla että tukien säilyttäminen nykytasoisena on mahdoton tehtävä, käy kuten edellisenkin laman hoidossa että kaikilta leikataan. Paljonko niin se jää nähtäväksi mutta varmasti leikataan. Ja jos EU supistaa tukiaan ja se pitäisi korvat kansallisilla tuilla niin ottaen huomioon laman, velkaantumisen ja mm vanhustenhoidon tason niin saattapa olla että ei löydy poliittista tahtoa siihen että supistukset korvattaisiin täysimääräisesti. En yhtään hämmästyisi vaikka ko supistuksia ei korvattaisi ollenkaan.
-
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Ylisuuret, tuotantoon perustumattomat, arvonlisäverottomat tuet mahdollistavat sen.
Tätä on hyvä pohtia.
Totta, kaikki kansalliset tuet on poistettava ja heti....myös se yli 100 000 e yhdeltä lappilaisisännältä
Nykyinen järjestelmä on tiensä päässä. Ja jos ei ole, niin joku siitä tulee kärsimään. Taitaa muuten niitä kärsijöitä pötkötellä esim. sairaaloissa ja kunnalliskodeissa jo nyt. Paljon muitakin tulee mieleen, mutta enpä loihe luetteloimaan nyt.
Myös eu:n maksamat tuet on kanssa poistettava.
-
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Tuo yhtälö ei oikeesti toimi...
Olisit myyny nykyhinnoin 85T viljaa eli noin 20ha sadon sille ei tukea saa kuin 10000€... Tietysti jos olet säästänyt kymmenen vuotta ilman muita kuluja niin sitten...
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Ei se olekaan mahdollista: Jos sulla on viljasta alv-tilitystä 1 000 euroa, niin et sinä saa niin paljon tukea, että pystyisit tukirahoilla ostamaan sadan tonnin koneet ;D
Mutta vaikka ostaisitkin, niin sinä ostaisit 82 000 koneet, joiden päälle maksat 18 000 alv;tä ( jonka myyjä tilittää valtiolle) ja vähennät sen 18 000 omista veroistasi, (ja erotuksen myyntien veroista maksat tai saat takaisin).
Taas plus-miinus nolla.
Kannattaa pysyä etäällä maataloudesta jos ei ymmärrä edes arvonlisäverotuksen perusteita :o
-
Vaikea ottaa kantaa sellaisen viljatilan bisneksiin, jonka päätuotantosuunta on rehuvilja. Mulla on ainakin jokaiselle kasville viherlannoitusnurmea lukuunottamatta joku muu tavoite kuin rehu. Valitettavasti sitäkin syntyy ja sen kanssa on sitten elettävä. En oikein kannata Dextan esitystä jostain sopimus-säätelyhässäkästä. Kuulostaa byrokraattiselta ja vaikealta. Mulla oli tälle vuodelle kaikki viljat sopimusten alla ja niin ne tulevat olemaan jatkossakin. Systeemi on hyvä ja toimiva. Hinnoittelu ja hintojen kiinnittäminen vaatii vielä paljon kehittämistä, mutta uskon suunnan olevan koko ajan menossa parempaan. Kyllä mä kaikesta huolimatta näen viljanviljelyn olevan kohtuullisen kannattavaa Suomessa siihen asti, kunnes tukia aletaan rukata. Sen jälkeistä aikaa on vaikea arvioida, koska ei me ihan oikeasti tiedetä kuinka tulee käymään. Kyllä mä uskon, että leipäviljoista tullaan maksamaan enemmän. Samoin rypsi tulee olemaan hengissä. Tukien laskiessa ensimmäisenä tippuvat pelistä ne tilat ja tuotantoalueet jotka sijaitsevat huonojen satotasojen alueella. Tämä voi jopa hillitä viljamääriä ja sitä kautta vähentää rehuviljan saantia. Rehuviljassa pitäisi kiireesti kehittää laatukriteerejä jolloin esim. yli 68kg olevasta ohrasta maksettaisiin enemmän. Rahuviljan luokitus olisi omiaan tiputtamaan näennäistuotantoa pelistä pois ja siten helpottaisi rehuviljapainetta.
Kehitysmahdollisuuksi viljanviljelyssä siis on nähtävissä.
-
Mulla oli tälle vuodelle kaikki viljat sopimusten alla ja niin ne tulevat olemaan jatkossakin. Systeemi on hyvä ja toimiva. Hinnoittelu ja hintojen kiinnittäminen vaatii vielä paljon kehittämistä,
***Elikkä sulla on "Etusopimus" Hankkijan kanssa. Sehän on täysin merkityksetön, näytteet tosin saa ilmatteeksi analysoitua.
***Sit vast voi puhua sopimuksista kun hintakin on kiinnitetty.
-
Mulla oli tälle vuodelle kaikki viljat sopimusten alla ja niin ne tulevat olemaan jatkossakin. Systeemi on hyvä ja toimiva. Hinnoittelu ja hintojen kiinnittäminen vaatii vielä paljon kehittämistä,
***Elikkä sulla on "Etusopimus" Hankkijan kanssa. Sehän on täysin merkityksetön, näytteet tosin saa ilmatteeksi analysoitua.
***Sit vast voi puhua sopimuksista kun hintakin on kiinnitetty.
On tuossa se etu että jos esim. ohran toimitusaika on elokuu niin hankkijan on pakko ottaa vastaan so***** tonnimäärä... Hinta tietenkin perseestä.
-
Vaikea ottaa kantaa sellaisen viljatilan bisneksiin, jonka päätuotantosuunta on rehuvilja. Mulla on ainakin jokaiselle kasville viherlannoitusnurmea lukuunottamatta joku muu tavoite kuin rehu. Valitettavasti sitäkin syntyy ja sen kanssa on sitten elettävä. En oikein kannata Dextan esitystä jostain sopimus-säätelyhässäkästä. Kuulostaa byrokraattiselta ja vaikealta. Mulla oli tälle vuodelle kaikki viljat sopimusten alla ja niin ne tulevat olemaan jatkossakin. Systeemi on hyvä ja toimiva. Hinnoittelu ja hintojen kiinnittäminen vaatii vielä paljon kehittämistä, mutta uskon suunnan olevan koko ajan menossa parempaan. Kyllä mä kaikesta huolimatta näen viljanviljelyn olevan kohtuullisen kannattavaa Suomessa siihen asti, kunnes tukia aletaan rukata. Sen jälkeistä aikaa on vaikea arvioida, koska ei me ihan oikeasti tiedetä kuinka tulee käymään. Kyllä mä uskon, että leipäviljoista tullaan maksamaan enemmän. Samoin rypsi tulee olemaan hengissä. Tukien laskiessa ensimmäisenä tippuvat pelistä ne tilat ja tuotantoalueet jotka sijaitsevat huonojen satotasojen alueella. Tämä voi jopa hillitä viljamääriä ja sitä kautta vähentää rehuviljan saantia. Rehuviljassa pitäisi kiireesti kehittää laatukriteerejä jolloin esim. yli 68kg olevasta ohrasta maksettaisiin enemmän. Rahuviljan luokitus olisi omiaan tiputtamaan näennäistuotantoa pelistä pois ja siten helpottaisi rehuviljapainetta.
Kehitysmahdollisuuksi viljanviljelyssä siis on nähtävissä.
Hyvästä rehusta kannattaa aina maksaa. Itse aikoinaan ostin naapurilta paaluja. Naapuri pyysi 10€ paalulta, sanoin että maksan tuplana. Ihmetteli asiaa, niin sanoin että ei tarvii ajaa kuin 1km 10km sijaan ja maito määrä tankissa vielä kaiken hyväksi nousi 30% niihin 10 km pääsää oleviin paaluihin verrattuna.
-
Mulla oli tälle vuodelle kaikki viljat sopimusten alla ja niin ne tulevat olemaan jatkossakin. Systeemi on hyvä ja toimiva. Hinnoittelu ja hintojen kiinnittäminen vaatii vielä paljon kehittämistä,
***Elikkä sulla on "Etusopimus" Hankkijan kanssa. Sehän on täysin merkityksetön, näytteet tosin saa ilmatteeksi analysoitua.
***Sit vast voi puhua sopimuksista kun hintakin on kiinnitetty.
No rypsi mulla oli kiinnitetty 300 euroon. Hankkijan viljahommat on täysin perseestä. Todennäköisesti en tule koskaan käymään viljakauppaa agrin kanssa. Tämä sinulle lohdutukseksi ;)
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Ei se olekaan mahdollista: Jos sulla on viljasta alv-tilitystä 1 000 euroa, niin et sinä saa niin paljon tukea, että pystyisit tukirahoilla ostamaan sadan tonnin koneet ;D
Mutta vaikka ostaisitkin, niin sinä ostaisit 82 000 koneet, joiden päälle maksat 18 000 alv;tä ( jonka myyjä tilittää valtiolle) ja vähennät sen 18 000 omista veroistasi, (ja erotuksen myyntien veroista maksat tai saat takaisin).
Taas plus-miinus nolla.
Kannattaa pysyä etäällä maataloudesta jos ei ymmärrä edes arvonlisäverotuksen perusteita :o
Luomuviljoja voi hyvin varastoida useammankin vuoden.
Ei ole mitään sadontuottamis velvoitetta, on vain sadonkorjuu velvoite, jotta saa tukia.
Alv kannan lasku 12%:iin auttaa vielä tilannetta.
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Ei se olekaan mahdollista: Jos sulla on viljasta alv-tilitystä 1 000 euroa, niin et sinä saa niin paljon tukea, että pystyisit tukirahoilla ostamaan sadan tonnin koneet ;D
Mutta vaikka ostaisitkin, niin sinä ostaisit 82 000 koneet, joiden päälle maksat 18 000 alv;tä ( jonka myyjä tilittää valtiolle) ja vähennät sen 18 000 omista veroistasi, (ja erotuksen myyntien veroista maksat tai saat takaisin).
Taas plus-miinus nolla.
Kannattaa pysyä etäällä maataloudesta jos ei ymmärrä edes arvonlisäverotuksen perusteita :o
Luomuviljoja voi hyvin varastoida useammankin vuoden.
Ei ole mitään sadontuottamis velvoitetta, on vain sadonkorjuu velvoite, jotta saa tukia.
Alv kannan lasku 12%:iin auttaa vielä tilannetta.
Ihan miten vaan, mutta ei ne palautetut rahat silti ole valtion rahoja, vaan sinun itsesi konekauppiaalle maksamia rahoja, olipa ne rahat tulleet sinulle alkujaan mistä lähteestä tahansa.
Kohta täytyy pyytää Paalinpyörittäjä avukseni, kun ei täällä muut taida ymmärtää verotuksesta yhtään mitään :P ;D :D
-
Kohta täytyy pyytää Paalinpyörittäjä avukseni, kun ei täällä muut taida ymmärtää verotuksesta yhtään mitään :P ;D :D
Jotenkin en jaksa innostua tästä "kuka veronmaksaja on oikeutettu millaiseen tukeen" - summien pyörittelystä. Eiköhän maataloustukien ja erityisesti niihin meillä Suomessa tärkeiden LFA- ja ympäristötukien tosiasiallinen oikeutus ole ihan muualla kun tuensaajan mahdollisuus ja todellisuus verojen maksamisessa.
Nyt pari vuotta meillä on ison rakennusinvestoinnin myötä alv pyörinyt palautuspuolella, vaikka ymmärtääkseni toteutamme varsin hyvin kaikkia erilaisten tukien perusteena olevia maatalouspoliittisia tavoitteita. Tietysti noi viimeksimainitut voivat olla vääriä, mutta se on ihan toinen tarina.
Petri
-
Kohta täytyy pyytää Paalinpyörittäjä avukseni, kun ei täällä muut taida ymmärtää verotuksesta yhtään mitään :P ;D :D
Jotenkin en jaksa innostua tästä "kuka veronmaksaja on oikeutettu millaiseen tukeen" - summien pyörittelystä. Eiköhän maataloustukien ja erityisesti niihin meillä Suomessa tärkeiden LFA- ja ympäristötukien tosiasiallinen oikeutus ole ihan muualla kun tuensaajan mahdollisuus ja todellisuus verojen maksamisessa.
Nyt pari vuotta meillä on ison rakennusinvestoinnin myötä alv pyörinyt palautuspuolella, vaikka ymmärtääkseni toteutamme varsin hyvin kaikkia erilaisten tukien perusteena olevia maatalouspoliittisia tavoitteita. Tietysti noi viimeksimainitut voivat olla vääriä, mutta se on ihan toinen tarina.
Petri
Tämä asia hoituu kun tehdään päätös että palkkatuloja saavat eivät saa maataloustukia.
-
Tämä asia hoituu kun tehdään päätös että palkkatuloja saavat eivät saa maataloustukia.
Entäs jos puoliso on palkkatyössä, pitääkö ottaa ero ja puolisko asuttaa johonkin veronkiertoyksiöön? Pitääkö kieltäytyä vuotuisesta 100 euron kokouspalkkiosta? Vai saako peräti pyörittää pientä sivutoimiyritystä, josta saa jonkun tonnin vuodessa tuloa?
Eli: tuollaista pykälää et saa aikaiseksi tukkimatta Korkeinta oikeutta aina ja pysyvästi.
Elintapatarkastajat kunniaan!
Petri
-
>>> tehdään päätös että palkkatuloja saavat eivät saa maataloustukia.
Samalla voi tehdä päätöksen ,että jos on metsänmyyntituloja niin tukia ei tarvitse maksaa.
Maatalous ja metsä eivät liity toisiinsa sen kummemmin kuin palkkatyökään,mikä saattaa tulla perehtymättömille yllätyksenä.
-
>>> tehdään päätös että palkkatuloja saavat eivät saa maataloustukia.
Samalla voi tehdä päätöksen ,että jos on metsänmyyntituloja niin tukia ei tarvitse maksaa.
Maatalous ja metsä eivät liity toisiinsa sen kummemmin kuin palkkatyökään,mikä saattaa tulla perehtymättömille yllätyksenä.
Metsätulo ei ole palkkatuloa oliko uutinen? Ja palkkatuloon on helppo tehdä rajat... Esim. puoliso voi käydä tilan ulkopuolella jos hänelle ei tule tuloa maatilalta. Yksinkertainen asia jonka ainakin mtk:n pj torppaa heti...
-
>>> tehdään päätös että palkkatuloja saavat eivät saa maataloustukia.
Samalla voi tehdä päätöksen ,että jos on metsänmyyntituloja niin tukia ei tarvitse maksaa.
Maatalous ja metsä eivät liity toisiinsa sen kummemmin kuin palkkatyökään,mikä saattaa tulla perehtymättömille yllätyksenä.
Metsätulo ei ole palkkatuloa oliko uutinen? Ja palkkatuloon on helppo tehdä rajat... Esim. puoliso voi käydä tilan ulkopuolella jos hänelle ei tule tuloa maatilalta. Yksinkertainen asia jonka ainakin mtk:n pj torppaa heti...
Sen yhden pöhkön (Pura) ministerikaudella oli yhtenä vuonna semmoinen systeemi, että jos matilalla oli tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, leikattiin tilan tuet puoleen. Mukaan laskettiin myös puolison tulot.
Koko homma oli räätälöity siten, ettäl eikkaus koski käytännössä vain 5000 viljatilaa.... kaikki paskanajourakoinnit ja muut maatalouden urakat yms oli rajattu tulolaskelman ulkopuolelle.
Veeti soitti asian tiimoilta mm. Heikki Haavistolle ja MTK:n asian esittelijälle Keijo Hyvöselle, kumpikin valehteli aivan samoin sanoin, että hommeli oli eduskunnan Maa- ja Metsätalousvaliokunnan vaatimus.
Veeti soitti S-L Anttilalle, valiokunnan puheenjohtajalle, joka kertoi, että homma on vain ja ainoastaan MTK:n johtokunnan aikaansaannos, valiokunnalla ei ole sen kanssa mitään tekeistä.
Veeti soitti uudelleen Hyvöselle, joka myönsi, että tuli pikkuisen puhuttua muunneltua totuutta.
Veeti soitti ministeriöön, siellä vastattiin, että he vastustavat tukileikkausta, koska siitä aiheutuu enemmän kustannuksia (valitusten käsittely) kuin mitä syntyy vientikustannussäästöjä....mutta ämteekoo vaatii ehdottomasti, että leikkaus on toteutettava. Ämteekoon johtokuntaan kuului noihin aikoihin kasvinviljelijöitten edusmiehenä eräs pottuviljelijä Alajärveltä, joka ooli yksi innokkaimpia viljatilojen tukien leikkaajia.
Leikkaus toteutettiin ja kuntien maataloustoimistoihin tuli kasa valituksia, aivan kuten MMM ennustikin. Leikkaus oli voimassa yhden vuoden.
Seuraavana vuonna ämteekoo vaati pakkokesannon lisäämistä niille tiloille, joilla on maatalouden ulkopuolisia tuloja, ts sekin oli räätälöity vain viljatiloja koskevaksi. Useilla viljatiloill oli tuolloinkin pakka hakea lisätienistiä tilan ulkopuolelta.
-
>>> tehdään päätös että palkkatuloja saavat eivät saa maataloustukia.
Samalla voi tehdä päätöksen ,että jos on metsänmyyntituloja niin tukia ei tarvitse maksaa.
Maatalous ja metsä eivät liity toisiinsa sen kummemmin kuin palkkatyökään,mikä saattaa tulla perehtymättömille yllätyksenä.
Metsätulo ei ole palkkatuloa oliko uutinen? Ja palkkatuloon on helppo tehdä rajat... Esim. puoliso voi käydä tilan ulkopuolella jos hänelle ei tule tuloa maatilalta. Yksinkertainen asia jonka ainakin mtk:n pj torppaa heti...
Ei ole palkkatuloa tuo metsätulo, ei. Mutta sen sijaan metsätulo on täysin maatalouden tulosta erillistä pääomatuloa. Vaikkapa TE-keskuksen tukihakemuksissa maatalouden pitää kannattaa, metsää ei mitenkään huomioida. Ei vaikka sitä olisi 2000 hehtaaria. Ei, kyllä metsä on täysin rinnastettava palkkatuloon jos tukia lähdetään muiden tulojen perusteella poistamaan, se on maatalouden ulkopuolista tuloa. Tässä se vanha juttu että kuulee usein että "mitä ihmettä ne laajentavat noin älyttömästi, kyllähän 20 lehmällä ihan hyvin tulee toimeen". Ja tilalla on 200 hehtaaria metsää...
Ja nuo rajat sitten eivät muuten ole ollenkaan helpot. Milloin työtä ei "riitä" vaimolle, milloin sitä tuloa ei ole. Ja tulkintoja on paljon. Esimerkiksi työvoimatoimistossa työttymyyden yllättäessä voi käydä niin että minkään valtakunnan työttömyysavustusta ei tule. Kas kun siinä on se maatilayritys ja katsotaan että niin kauan kuin se yritys siinä on niin puolisokin siinä työllistyy. Mutta että nuo rajat ovat kaikkea muuta kuin selvät. Jollekin riittää elintasoksi se mitä 12.000 eurolla saa, toisella ei meinaa rahat riittää haluttuun elintasoon vaikka saisi 60.000 euroa vuodessa. Per puolisi siis.
-
Tässä unohtunut vallan yksi juttu? Tuo että miten tukirahat ihan tuotantoon tulevat takaisin. Eikö kenestäkään muusta ole yhtään kummallista että esimerkiksi c-alueen emolehmien määrä on noussut rajusti mutta lihantuotannon määrät vastaavasti eivät ole nousseet? Lypsylehmien määrä vastaavasti ei ole laskenut niin radikaalisti että sen pitäisi vielä kovasti näkyä kasvattamoilla maitorotuisten vasikoiden pulana? Mutta että mihin se raha menee ja saadaanko sillä vastinetta? Kun emolehmien määrä kasvaa mutta lihantuotanto ei kasvakaan? Onko kyseessä sama asia kuin sillä yhdellä pohjoisen lammastilalla kun vallan lehtien palstoilla ihmetteli elämän epäoikeudenmukaisuutta kun pelkkä lampaiden pito (hengissä) ei riittänytkään vaan niiden olisi peräti pitänyt tuottaa karitsoita ja sitä kautta lihaa. Mutta että kun tuki per eläin eli emolehmä on riittävän suuri niin itse tuotanto muuttuu sivuseikaksi koska rahaa tulee tukina jo pelkästään eläinten pidosta?
-
Kun emolehmien määrä kasvaa mutta lihantuotanto ei kasvakaan? Onko kyseessä sama asia kuin sillä yhdellä pohjoisen lammastilalla kun vallan lehtien palstoilla ihmetteli elämän epäoikeudenmukaisuutta kun pelkkä lampaiden pito (hengissä) ei riittänytkään vaan niiden olisi peräti pitänyt tuottaa karitsoita ja sitä kautta lihaa. Mutta että kun tuki per eläin eli emolehmä on riittävän suuri niin itse tuotanto muuttuu sivuseikaksi koska rahaa tulee tukina jo pelkästään eläinten pidosta?
Siinä kepun vaalikarjan ruokimista puhtaimmillaan.
-
ja mihin kokoomuksen junteilla ei olekaan mitään nokan koputtamista! tehkää jotain jos ei kelpaa, kyllä raha on aina ollut hyvä konsultti tuli se sitten vaikka aidanseipäänä olosta! hieman selkärankaa ja yritystä toimiin, kyllä haukkuva koira ei edelleenkään pure joten hälläväliä! eikö porukassa olekaan joukkovoimaa kun kokoomus on keulana! jo timo s sanoi että suomen taloudessa on paljon mätää, niin tuissa kuin eläke-etuuksissa! eli ; hopihopi! töihin!
-
Näissä(kin) aiheissa kannattaa välillä käydä lukemassa noita Soininvaaran sivuja? Keskustelusta saa selkeästi käsityksen että ei se kaikille ole ihan selvää että maataloustuilla on oikeutus? Onko niillä?
http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/comment-page-8/#comment-47325
Mutta että jos leikkauskohteita seuraavien vaalien jälkeen laman voittamiseksi etsitään?
http://www.soininvaara.fi/2009/08/26/2093/
-
ja mihin kokoomuksen junteilla ei olekaan mitään nokan koputtamista! tehkää jotain jos ei kelpaa, kyllä raha on aina ollut hyvä konsultti tuli se sitten vaikka aidanseipäänä olosta! hieman selkärankaa ja yritystä toimiin, kyllä haukkuva koira ei edelleenkään pure joten hälläväliä! eikö porukassa olekaan joukkovoimaa kun kokoomus on keulana! jo timo s sanoi että suomen taloudessa on paljon mätää, niin tuissa kuin eläke-etuuksissa! eli ; hopihopi! töihin!
Olishan se raha hyvä konsultti. Tänne ab-alueelle ei vaan ole hirmuisesti jätetty noita aidanseipäänä olomahdollisuuksia? Otetaas vaikka esimerkkinä että täällä ab-alueella 100 lehmän navetta saa tukia noin 27.500 euroa, c3:lla sama rahamäärä tulee jo 25:llä lehmällä. Helpotettu tuota aidanseipäänä oloa? Kun se on tosiaan helppoa jos se raha kivasti tulee jostakin? Täällä ainoa aidanseipäänä olo juttu on tuo LHP ja sitäkin kovasti kritisoidaan. Mutta että täällä joutuu menemään Auliksen termeillä oikeisiin töihin kun noita aidanseipäänä olemisia ei täällä rahoiteta.
-
kokoomuksen junteilla
...meillä mitää juntteja oo saatana, juu...
-
Kun emolehmien määrä kasvaa mutta lihantuotanto ei kasvakaan? Onko kyseessä sama asia kuin sillä yhdellä pohjoisen lammastilalla kun vallan lehtien palstoilla ihmetteli elämän epäoikeudenmukaisuutta kun pelkkä lampaiden pito (hengissä) ei riittänytkään vaan niiden olisi peräti pitänyt tuottaa karitsoita ja sitä kautta lihaa. Mutta että kun tuki per eläin eli emolehmä on riittävän suuri niin itse tuotanto muuttuu sivuseikaksi koska rahaa tulee tukina jo pelkästään eläinten pidosta?
Siinä kepun vaalikarjan ruokimista puhtaimmillaan.
Tuohon lammaskysymykseen on tulossa muutos ensi vuoden alusta, jokaista tuettua uuhta kohti vaaditaan karitsa edellisenä vuonna. Mikä mielestäni lampurina on erinomainen asia. Vaikka asunkin täällä kepulandiassa.
Saattaa jopa omat tuet nousta, kun näiden lemmikinpitäjien määrä vähenee, ovat tällä hetkellä aiheuttaneet uuhipalkkioon sellaisen 0.71 -kertoimen, koska alueen uuhien määrä on kasvanut yli aluekiintiön.
Mutta edelleen: pääpointtini on kyllä se, että ei tukea makseta sen vuoksi, että se kiertäisi viljelijän maksamina verotuloina takaisin valtion kassaan, vaan ihan muista syistä. Nuo Soininvaaran kommentit (jotka keskimäärin ovat erittäin teräviä) luen illalla, paremmalla ajalla.
Petri
-
Loppusummasta eli tuosta 100 000 eurosta, on alvi tasan 18 300 euroa ja sitä summaa ei voi millään toimenpiteellä kumota tai siirtää tulevaisuuteen.
Se on muuten 18 032,787 euroa ;D
Tilanne a: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja etkä osta sitä velttaa = maksat 20 000 valtiolle.
Tilanne b: Sulla on 20 000 myynneistä tilitettäviä al-veroja ja ostat veltan jossa on 18 000 veroa = maksat 2 000 valtiolle.
Valtiolle kertyy kummassakin tapauksessa 20 000 alv;ta.
Verotuksestahan minä en tosin mitään ymmärrä, kun veropäätöksenkin olen hylännyt tänä vuonna vasta neljä kertaa: Seuraavalla kerralla voi tulla jopa oikeinkin, koska nyt verottajan tietojärjestelmistä löytyi ohjelmointivirhe jota eivät aio korjata, koska siitä aiheutuu virheitä vain harvoille ;D
Myyn viljaa ja maksettava alvi 1.000 euroa. Jos ostan 100.000e koneita (tukirahoilla) niin saankin valtiolta 17.000 euroa. Mites tämä on mahdollista?
Alvihan maksetaan liikevaihdosta, eli myynnin ja ostojen erotukesta, kun ostat koneita joiden alvi on suurempi kuin oma myyntisi alvi, niin silloin olet maksanut alvia liikaa ja saat tämä liikaa maksetun osuuden takaisin.
Tämä liikamaksu on tapahtunut konelaskun yhteydessä ja koneiden myyjä on tilittänyt sen valtiolle, valtio ei ole hävinnyt yhtään mitään, se että rahoitat konekaupan tukirahoilla on valtiolle oikeastaan etu ????
-
Tässä unohtunut vallan yksi juttu? Tuo että miten tukirahat ihan tuotantoon tulevat takaisin. Eikö kenestäkään muusta ole yhtään kummallista että esimerkiksi c-alueen emolehmien määrä on noussut rajusti mutta lihantuotannon määrät vastaavasti eivät ole nousseet? Lypsylehmien määrä vastaavasti ei ole laskenut niin radikaalisti että sen pitäisi vielä kovasti näkyä kasvattamoilla maitorotuisten vasikoiden pulana? Mutta että mihin se raha menee ja saadaanko sillä vastinetta? Kun emolehmien määrä kasvaa mutta lihantuotanto ei kasvakaan? Onko kyseessä sama asia kuin sillä yhdellä pohjoisen lammastilalla kun vallan lehtien palstoilla ihmetteli elämän epäoikeudenmukaisuutta kun pelkkä lampaiden pito (hengissä) ei riittänytkään vaan niiden olisi peräti pitänyt tuottaa karitsoita ja sitä kautta lihaa. Mutta että kun tuki per eläin eli emolehmä on riittävän suuri niin itse tuotanto muuttuu sivuseikaksi koska rahaa tulee tukina jo pelkästään eläinten pidosta?
Pohjoisessa selitys on se, että alueella naudanlihasta on tullut yli 90 %:tia lypsylehmistä, mikäli kehitys jatkuu samanlaisena niin Suomen naudanlihan omavaraisuus putoaa nykyisestä 70-80 %:tin tasosta alle 50 %:n tason, pihvikarjaliitto on laskenut että mikäli maitotiloilta poistunut naudanlihamäärä halutaan korvata pihvilihana ja pitää naudanlihan omavaraisuusaset yli 50 %:n niin emolehmien määrä pitää tuplata seuraavan kolmen vuoden aikana.
No hyvä puoli tässä on se, jos jotain hyvä haluaa hakea, että näköpiirissä olevana aikana ei naudanlihan tuotantoon ole tulossa rajoituksia tai tukien leikkauksia, sanoi TE keskuksen mies ????
Enkä yhtään ihmettele, näillä lihanhinnoilla ????
-
Briljanttia matemaattista kikkailua! Hyvä Dexta Super... Sinulla on varmaan matematiikka 10 ja uskonto 4.
Yhteenvetona. Me pienet osa-aikaiset viljatilat olemme siis tukemme täysinä ansainneet :) Palkkatyön ja maatalouden yhteinen verokertymä lähestyy vääjämättä tukisummaa JOS jättää mukavuus- sekä epämukavuusinvestoinnit tekemättä. Näinkö se meni ;D Pelkäsin jo hetken olevani yhteiskunnan elätti kun alviakin on aina tullut takaisin, mutta onneksi se oikea laskukaava löytyi ja joulu pelastui.
Tuet pois kaikilta ja kaikelta ;D Laskuaukot tukkoon ja liiterit tuleen. Mannerheim- ja Maginot-linjat kuulemma puretaan ja siirretään uudeksi MaituMarttila-linjaksi jonnekin Tampereen ja Vaasan välimaastoon ??? Viljakanuunat muutetaan ampuma-aseiksi ja pohjoisessa paskavaunujen paineventtiilejä jo kuulemma kiristellään kantomatkan kasvattamiseksi. Kauheaa.
-
Tässä unohtunut vallan yksi juttu? Tuo että miten tukirahat ihan tuotantoon tulevat takaisin. Eikö kenestäkään muusta ole yhtään kummallista että esimerkiksi c-alueen emolehmien määrä on noussut rajusti mutta lihantuotannon määrät vastaavasti eivät ole nousseet? Lypsylehmien määrä vastaavasti ei ole laskenut niin radikaalisti että sen pitäisi vielä kovasti näkyä kasvattamoilla maitorotuisten vasikoiden pulana? Mutta että mihin se raha menee ja saadaanko sillä vastinetta? Kun emolehmien määrä kasvaa mutta lihantuotanto ei kasvakaan? Onko kyseessä sama asia kuin sillä yhdellä pohjoisen lammastilalla kun vallan lehtien palstoilla ihmetteli elämän epäoikeudenmukaisuutta kun pelkkä lampaiden pito (hengissä) ei riittänytkään vaan niiden olisi peräti pitänyt tuottaa karitsoita ja sitä kautta lihaa. Mutta että kun tuki per eläin eli emolehmä on riittävän suuri niin itse tuotanto muuttuu sivuseikaksi koska rahaa tulee tukina jo pelkästään eläinten pidosta?
No hyvä puoli tässä on se, jos jotain hyvä haluaa hakea, että näköpiirissä olevana aikana ei naudanlihan tuotantoon ole tulossa rajoituksia tai tukien leikkauksia, sanoi TE keskuksen mies ????
Älä taas lasketa täyttä skeidaa, pohjoisen kasvanut tuotanto on leikannut jo puolet pois emolehmien tuotantopalkkiosta >:( >:( >:(
-
Tässä unohtunut vallan yksi juttu? Tuo että miten tukirahat ihan tuotantoon tulevat takaisin. Eikö kenestäkään muusta ole yhtään kummallista että esimerkiksi c-alueen emolehmien määrä on noussut rajusti mutta lihantuotannon määrät vastaavasti eivät ole nousseet? Lypsylehmien määrä vastaavasti ei ole laskenut niin radikaalisti että sen pitäisi vielä kovasti näkyä kasvattamoilla maitorotuisten vasikoiden pulana? Mutta että mihin se raha menee ja saadaanko sillä vastinetta? Kun emolehmien määrä kasvaa mutta lihantuotanto ei kasvakaan? Onko kyseessä sama asia kuin sillä yhdellä pohjoisen lammastilalla kun vallan lehtien palstoilla ihmetteli elämän epäoikeudenmukaisuutta kun pelkkä lampaiden pito (hengissä) ei riittänytkään vaan niiden olisi peräti pitänyt tuottaa karitsoita ja sitä kautta lihaa. Mutta että kun tuki per eläin eli emolehmä on riittävän suuri niin itse tuotanto muuttuu sivuseikaksi koska rahaa tulee tukina jo pelkästään eläinten pidosta?
No hyvä puoli tässä on se, jos jotain hyvä haluaa hakea, että näköpiirissä olevana aikana ei naudanlihan tuotantoon ole tulossa rajoituksia tai tukien leikkauksia, sanoi TE keskuksen mies ????
Älä taas lasketa täyttä skeidaa, pohjoisen kasvanut tuotanto on leikannut jo puolet pois emolehmien tuotantopalkkiosta >:( >:( >:(
Kyllä se emolehmäpalkkion puolitus, oli koko maan eläinmäärän takia ????
-
Briljanttia matemaattista kikkailua! Hyvä Dexta Super... Sinulla on varmaan matematiikka 10 ja uskonto 4.
Tiiä häntä mennä sanomaan...
Jotenki vain tullu semmonen mielikuva jotta nuot kunnatkin tarttis nuita verotuloja...
Onko sitä pakko laittaa se vaivalla takasin saatu jäsenmaksuraha takasin sinne eurooppaan ostelemalla hurlumhei tyyliin kaikella liikenevällä ja lainaksi saavulla keskieurooppalaisia maataloushyödykkeitä.
Luulen, voi olla että luulen taas väärin, että veronmaksajat ois kovin mielissään kun etes osa heijjän kustantamasta maatallouvven ylläpiosta hyövyttäs pikkusen heitä ittiäänkin. Mahtaa olla että oon taasen hakoteillä kun ei oo oikeen tuota liikemiestajua.
-
Sepä tässä hommassa onkin tärkeää. Maatalouden täytyy näyttää oma paikkansa tässä yhteiskunnassa. Suomi jakaantuu parhaillaan pahasti, kaupunkilaiset vieraantuvat maaseudusta eivätkä koe meitä maalaisia enää tärkeinä. Kotimaisia koneita pitäisi vaan hankkia ja käyttää tukirahat Suomalaisiin tuotteisiin. Ihan vaan siksi että se kerran EU:lle maksettu raha täytyy nyt kerjätä sieltä pois. Miksi hitossa se sitten täytyy kantaa sinne takaisin...
No. Olen itse syntinen.. Kaikki toimimaan tarkoitettu tavara taitaa olla ulkomaista perua. MUTTA ne on ostettu ennen EU:a ;D ;D Eli ei siis tukirahoilla.
-
Tässä on sinulla sellainen harhakäistys, että alvi on valtiolle todellinen tulo, kauppasumman loppusumman mukaan, eli sen mukaan mikä hinta on ketjun lopussa.
Se on ihan toisarvoinen asia valtion kannalta, kuka sen veron valtion kassaan tilittää ja missä vaiheessa.
Eli tilittääkö, valmistaja, maahantuoja, vähittäiskauppias, kuljetusyritys, huolitsija vai maajussi, jokainen toimija ketjussa tietenkin vähentää kauppasummasta aina sen, mitä se on jo ostolaskussa maksanut toiselle ketjun jäsenelle ja maksaa erotuksen, maajussi on todennäköisesti ainoa ketjun jäsen joka voi ostaa enempi ostopanoksia kuin mitä itse tuotannossaan saa, eli ei kerry maksettavaa alvia ollenkaan, silloin maajussi käyttää alvin maksamineen valtiolta saamiaan maataloustukia, eli menettelee oikeastaan aika hölmösti.
Eli tässähän se negatiivinen verokertymä jo tulee.
Lisäksi verokertymäeroa tuotantosuuntien välillä kasvattaa tuo suhde tuet/verotettava tulo.
Eli kuka on taas maksajan roolissa loppujen lopuksi?
Ei tule, älä pahastu mutta selitän sulle miten homma menee ????
Siitä 100 000 € veltasta, on alvia eli valtiolle kuuluvaa rahaa tuo 18 000 €, valtion kannalta on ihan sama kuinka monen toimijan kautta kauppa kiertää ja minkälaisissa erissä se sille tilitetään, sen minkä toinen vähentää toinen ketjun jäsen sitten maksaa, mutta valtion kassaan tipahtaa tuo 18 000 € tuosta kaupasta.
Millään toimenpiteellä tätä suoritusta ei voida estää, alvi tilitetään kerran kuussa ja kaikki jotka osallistuivat veltan toimitukseen tavalla tai toisella, eli laskuttivat sitä jossakin muodossa, maksavat myös tuohon velttaan kohdistuvaa alvia, se ei siirry seuraavalle kuulle eikä häviä mihinkään, valtio saa omansa seuraavan kuun 10 päivänä.
Valtio saa verokertymästään melkein 25 %:tia näistä alveista, niillä maksetaan myös EU:n jäsenmaksut, muistaakseni se on noin 8 %:tia se EU:n osuus yleisestä 22 %:sta, tästä sitten palautuu suomeen noin puolet maataloustukien muodossa.
Voi vapaasti korjata jos muistan jotain väärin ????
Valtiolle ei jää ropoakaan kyntökaluston alveista. Kaikki yrityksen laskutuksellaan keräämistä alveista tilitetään valtiolle ja kaikki niiden ostolaskuissaan maksamasta alv:sta palautetaan valtiolta niille. Nippelitehdas-konepaja-konekauppa-viljelijä. Kaikki +/-0,00€. Ajallisesti pieniä viiveitä on, mutta viimeisellä tuomiolla tilit on tasan.
ALV on kulutusvero jonka maksaa KULUTTAJA, Elovena-paketista tai pihakoneeseen ostamastaan Massikkavanhuksesta sitten joskus.
http://www.vero.fi/?path=5,363&article=86&domain=VERO_MAIN&language=FIN&index=
Tuloverot ja maataloustulot sitten sopivat vertailtaviksi paremmin.
-
ALV on kulutusvero jonka maksaa KULUTTAJA
***Mitä jos se kuluttaja on siellä fälttitehtaalla töissä? Mistäs ne rahat sillon tulee?
-
ALV on kulutusvero jonka maksaa KULUTTAJA
***Mitä jos se kuluttaja on siellä fälttitehtaalla töissä? Mistäs ne rahat sillon tulee?
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
-
ALV on kulutusvero jonka maksaa KULUTTAJA
***Mitä jos se kuluttaja on siellä fälttitehtaalla töissä? Mistäs ne rahat sillon tulee?
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
Kuka se lopullinen maksaja sitten on?
Fälttitehdas on palkannut työntekijöikseen alihankkijafirman jolle maksaa tuntihinnan+ alv.
;D
-
ALV on kulutusvero jonka maksaa KULUTTAJA
***Mitä jos se kuluttaja on siellä fälttitehtaalla töissä? Mistäs ne rahat sillon tulee?
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
Kuka se lopullinen maksaja sitten on?
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
ALV:in pyörittely on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa b2b-yrityksissä. Sellainen merkitys sillä kai on että sen avulla mittaillaan EU:n eri valtioiden rahavirtoja tms tai jotain tai sitten ei.
-
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
[/quote]
Kuka se lopullinen maksaja sitten on?
[/quote]
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
***En mää maksa. Mää saan rahat Hankkijalta viljatileinä.
-
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
Kuka se lopullinen maksaja sitten on?
[/quote]
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
***En mää maksa. Mää saan rahat Hankkijalta viljatileinä.
[/quote]
Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta.
-
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
Kuka se lopullinen maksaja sitten on?
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
***En mää maksa. Mää saan rahat Hankkijalta viljatileinä.
[/quote]
Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta.
[/quote]
Nii´i.
-
ALV on kulutusvero jonka maksaa KULUTTAJA
***Mitä jos se kuluttaja on siellä fälttitehtaalla töissä? Mistäs ne rahat sillon tulee?
Miniän persiistä? Fälttitehtaan alvit menee +/-0. Palkkarahat tulee siitä alvittomasta, varsinaisesta, myyntihinnasta, liikevaihdosta.
Kuka se lopullinen maksaja sitten on?
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
ALV:in pyörittely on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa b2b-yrityksissä. Sellainen merkitys sillä kai on että sen avulla mittaillaan EU:n eri valtioiden rahavirtoja tms tai jotain tai sitten ei.
Olet täysin väärässä, yrityksellä ei ole mitään konstia miten se tuon alvin maksun kiertää, valtiolla on ihan sama kuka loppujenlopuksi sen alvin sille tilittää, mutta se saa kaupan loppusummasta eli viimeisestä maksetusta summasta aina saman 18,03 %:tia alvia, eikä siihen ole olemassa kierotietä miten se eliminoidaan ????
Alvi on yksi tärkeimpiä veroja valtiontalouden kannalta, samoin se on se vero millä maksetaan myös EU järjestelmän pyöritys, maataloustuet on vain pieni takaisinmaksuvirta tästä kyseisestä verosta ????
-
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
ALV:in pyörittely on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa b2b-yrityksissä. Sellainen merkitys sillä kai on että sen avulla mittaillaan EU:n eri valtioiden rahavirtoja tms tai jotain tai sitten ei.
Olet täysin väärässä, yrityksellä ei ole mitään konstia miten se tuon alvin maksun kiertää, valtiolla on ihan sama kuka loppujenlopuksi sen alvin sille tilittää, mutta se saa kaupan loppusummasta eli viimeisestä maksetusta summasta aina saman 18,03 %:tia alvia, eikä siihen ole olemassa kierotietä miten se eliminoidaan ????
Kuka nyt sitten on oikeassa ja kuka väärässä? Minusta cosmic on tuossa b2b -homman kanssa oikeassa. Tai riippuu tietysti mikä on b2b -yrityksen ostojen ja myyntien alvien erotus. Maatilallahan se voi olla negatiivinen eli rahaa tulee takaisin. Mutta tuollainen b2b -yritys tilittää valtiolle vain alvien erotuksen. Jos aurat ostetaan suoraan valmistajalta ilman välikäsiä niin tilanne on yksinkertainen. Aurayritys tilittää valtiolle ei suinkaan koko tuota auranmyynnin alvin summaa kuten annat ymmärtää vaan sen erotuksen paljonko alvia on ollut aurassa vähennettynä niiden alvia sisältävien tuotantopanosten määrällä jota siihen auraan on käytetty. Yrityksen kustannusrakenteesta sitten riippuu paljonko tuo erotus on. Työvoimavaltaisella yrityksellä enemmän mutta esimerkiksi paperitehtaalla taitaa olla niin että työn osuus on niin pieni että vähennettävää alviakin on aika lailla?
-
Minkä? Sinä maksat kyntöauran varsinaisen, alvittoman hinnan omistasi ja välillisesti sen demarin liksankin.
ALV:in pyörittely on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa b2b-yrityksissä. Sellainen merkitys sillä kai on että sen avulla mittaillaan EU:n eri valtioiden rahavirtoja tms tai jotain tai sitten ei.
Olet täysin väärässä, yrityksellä ei ole mitään konstia miten se tuon alvin maksun kiertää, valtiolla on ihan sama kuka loppujenlopuksi sen alvin sille tilittää, mutta se saa kaupan loppusummasta eli viimeisestä maksetusta summasta aina saman 18,03 %:tia alvia, eikä siihen ole olemassa kierotietä miten se eliminoidaan ????
Kuka nyt sitten on oikeassa ja kuka väärässä? Minusta cosmic on tuossa b2b -homman kanssa oikeassa. Tai riippuu tietysti mikä on b2b -yrityksen ostojen ja myyntien alvien erotus. Maatilallahan se voi olla negatiivinen eli rahaa tulee takaisin. Mutta tuollainen b2b -yritys tilittää valtiolle vain alvien erotuksen. Jos aurat ostetaan suoraan valmistajalta ilman välikäsiä niin tilanne on yksinkertainen. Aurayritys tilittää valtiolle ei suinkaan koko tuota auranmyynnin alvin summaa kuten annat ymmärtää vaan sen erotuksen paljonko alvia on ollut aurassa vähennettynä niiden alvia sisältävien tuotantopanosten määrällä jota siihen auraan on käytetty. Yrityksen kustannusrakenteesta sitten riippuu paljonko tuo erotus on. Työvoimavaltaisella yrityksellä enemmän mutta esimerkiksi paperitehtaalla taitaa olla niin että työn osuus on niin pieni että vähennettävää alviakin on aika lailla?
Niin tottakai se tilittää vain sen erotuksen, muuten summa ei ole 18,03 %:tia loppuhinnasta vaan jotain ihan muuta.
Valmistaja tilittää erotuksen, materiaaliostojen ja muiden vähennyskelpoisten kulujen jälkeen, tukkukauppias tilittää vastaavasti erotuksen valmistajan laskun ja oman laskunsa vähittäiskauppiaalta välistä, vähittäiskauppa tekee samoin ja kun maajussi saa laskun vähittäiskauppiaalta, jossa alvi on mukana, niin se maksaakin sen laskun mukana alvia enempi kuin on tuo 18,03 % omasta verovelvollisuudestaan ja silloin sille syntyy tilanne, että se saa liikaa maksetun alvin takaisin.
Palkat ei sinänsä vaikuta mitenkään asiaan, koska ne on aina alvittomia, niitä ei huomioida koko laskelmassa.
Mitä taas metsäteollisuuteen tulee, niin sehän saa alvin palautuksia kokoajan, koska sen myynti on alvitonta myyntiä yli 99 %:sti ja ostot on alvillisia ostoja, kuten aina on vientiteollisuudessa kun tavarat viedään ulkomaille ja ostot eli metsät on kotimaasta, alvia peritään vain kotimaan myynnistä, eli se saa aina kaiken alvin takaisin ????
-
Jos oikein totta aletaan puhumaan sen dynaveeteen ja fälttien alveista, niin suurimmassa osassa tapauksia se alvi ei kierrä koskaan takaisin valtiolle.. Miksi näin, no monella tilalla kestää vuosikausia kerätä viljan myyntiä edes konekalustoon vähennetyn alvin verran ja osa pääomasta makaa poistamattomana nettovarallisuutta kerryttämässä(myös minulla). Eihän yritystoiminnassa ole mahdollisuutta(ilman konkurssia) vuosittain toistuviin alvipalautuksiin, ai niin ne tuethan on alvittomia ja mahdollistaa tällaisen erikoisen tilanteen..
-
Jos oikein totta aletaan puhumaan sen dynaveeteen ja fälttien alveista, niin suurimmassa osassa tapauksia se alvi ei kierrä koskaan takaisin valtiolle.. Miksi näin, no monella tilalla kestää vuosikausia kerätä viljan myyntiä edes konekalustoon vähennetyn alvin verran ja osa pääomasta makaa poistamattomana nettovarallisuutta kerryttämässä(myös minulla). Eihän yritystoiminnassa ole mahdollisuutta(ilman konkurssia) vuosittain toistuviin alvipalautuksiin, ai niin ne tuethan on alvittomia ja mahdollistaa tällaisen erikoisen tilanteen..
Kyllä se alvi tilittyy valtiolle kerran kuussa, ei sitä voi mitenkään estää.
Se että maajussi maksaa ostojaan tuilla, luo sen tilanteen että maajussille alvi voi olla negatiivinen.
-
Ai itsestäänkö???
Suurin osa viljatiöloista taitaa olla vuosimenettelyssä..
Jos taas tarkoitat kuluttajien maksamaa alvia, joka syntyy jalostavan teollisuuden ja kaupan aikaansaamasta lisäarvosta, niin kansantalouden näkökulmasta voisi olla jopa edullisempaa käyttää tuontiviljaa kuin sen tynaveeteellä ajavan maajussin viljaa ???
-
Joo, vaikka viljatila onkin vuosimenettelyssä, niin se maksaa pääosan alveistaan ostolaskuissa, se vuosimenettely tavallaan vaan on sitä palautusta, joka on sitä liikaa maksettua alvia, eli sekin raha on lainassa valtiolla vuoden päivät ????
Itse en ymmärrä tätä, että miksi maajussit ei miellä tätä ostolaskuissa olevaa alvia alvin maksuksi ????
Ne jollakin ihmelogiikalla käsittävät sen itselle tuloksi ????
-
Jos oikein totta aletaan puhumaan sen dynaveeteen ja fälttien alveista, niin suurimmassa osassa tapauksia se alvi ei kierrä koskaan takaisin valtiolle.. Miksi näin, no monella tilalla kestää vuosikausia kerätä viljan myyntiä edes konekalustoon vähennetyn alvin verran ja osa pääomasta makaa poistamattomana nettovarallisuutta kerryttämässä(myös minulla). Eihän yritystoiminnassa ole mahdollisuutta(ilman konkurssia) vuosittain toistuviin alvipalautuksiin, ai niin ne tuethan on alvittomia ja mahdollistaa tällaisen erikoisen tilanteen..
Ja minä kun aiemmin huutelin sinua apuun selittämään tätä alv;tä, mutta sun jututhan on aivan päättömiä ;D
Ei viljan myynnin alv;llä ole mitään yhteyttä sen dynäveeteen alveihin: b2b myynneissä alv on vain läpikulkuerä.
Dynäveeteestä valtio saa alvin vasta sitten kun se menee yksityiselle pihakoneeksi ja viljasta vasta sitten kun leivänsyöjä ohittaa kaupan kassan, ja jos vilja menee vientiin niin valtio ei saa senttiäkään alv;tä.
-
Itse en ymmärrä tätä, että miksi maajussit ei miellä tätä ostolaskuissa olevaa alvia alvin maksuksi ????
Ne jollakin ihmelogiikalla käsittävät sen itselle tuloksi ????
Samaa minäkin ihmettelen ???
Siitä lähtien olen pitänyt taloustoimittajia täysinä idiootteina, kun joku isoon "meediotalon" toimittaja tivasi pääministeri Aholta maatalouden alv-tuesta ;D
-
Joku ehdotti tukien muuttamista alvillisiksi ???
Sinänsä ihan päätön juttu, mutta voisiko se selventää viljelijöiden ajatuksia alvarista ???
Täytyy muistaa että viljelijät eivät maksa alvia, vaan vain tilittävät kuluttajilta keräämiään alveja..
-
Joku ehdotti tukien muuttamista alvillisiksi ???
Sinänsä ihan päätön juttu, mutta voisiko se selventää viljelijöiden ajatuksia alvarista ???
Täytyy muistaa että viljelijät eivät maksa alvia, vaan vain tilittävät kuluttajilta keräämiään alveja..
Kuten kaikki muutkin yrittäjät ????
-
Joku ehdotti tukien muuttamista alvillisiksi ???
Sinänsä ihan päätön juttu, mutta voisiko se selventää viljelijöiden ajatuksia alvarista ???
Täytyy muistaa että viljelijät eivät maksa alvia, vaan vain tilittävät kuluttajilta keräämiään alveja..
Kuten kaikki muutkin yrittäjät ????
Niin?
Muilla yrittäjillä ei ole juurikaan alvittomia tuloja, jolloin heille alvin tilittäminen on luonnollista eikä heille useinkaan tule päättömiä ajatuksia hankkia jotain vain saadakseen alvia takaisin????
-
olen pitänyt taloustoimittajia täysinä idiootteina, kun joku isoon "meediotalon" toimittaja tivasi pääministeri Aholta maatalouden alv-tuesta ;D
Iha sama mitä siltä tollolta ois tivattu ::) ::) :o :o :o >:( :P :) :) ;D
-
Joku ehdotti tukien muuttamista alvillisiksi ???
Sinänsä ihan päätön juttu, mutta voisiko se selventää viljelijöiden ajatuksia alvarista ???
Täytyy muistaa että viljelijät eivät maksa alvia, vaan vain tilittävät kuluttajilta keräämiään alveja..
Kuten kaikki muutkin yrittäjät ????
Niin?
Muilla yrittäjillä ei ole juurikaan alvittomia tuloja, jolloin heille alvin tilittäminen on luonnollista eikä heille useinkaan tule päättömiä ajatuksia hankkia jotain vain saadakseen alvia takaisin????
Täytyy kyllä myöntää että sekalaiseksi on mennyt käsitteet tuosta arvonlisäverosta. Lähinnä, tai oikeastaan täysin samaa rataa kulkee käsityskyky minullakin kuin Paalinpyörittäjällä tämän asian suhteen.
rt:n kanssa yhteneväiset käsitykset tuosta että lopullinen alv lankeaa maksettavaksi silloin kun tuote päätyy kauppojen kautta loppukäyttäjälle. Aiemminkin on tullut mainittua tämä että mikäli yrittäjällä on aikomukset lopettaa alv:nen toiminta lähiaikoina niin silloin ei enää pidä hommata alv:a palautuksen puolelle. Saattaa pikkusen ketuttaa siinä tilanteessa kun verottaja toteaa yksityistalouteen siirtyneen kaluston arvoksi vaikka sen 100 000. Kiva maksella rapiat 18 000 alveja takaisin valtiolle. Sama homma jos myyt kaluston.
"Liikaa" maksetun alv:n saa hakemuksella palautettavaksi. Tuota hakemustahan ei kukaan pakota tekemään. Harkinnan arvoinen vaihtoehto jos yritystoiminta on siinä kiikunkaakun rajoilla jatkuuko tai jatkaako perillinenkään. Saattas saada aiemmin syntyneen verovelkansa paremmin maksettua kun makselee jo jäähdyttely aikana.
Minusta tuossa alv-systeemissä on vetästy monia hönöön pahemman kerran. Pahimmillaanhan se tosiaan mielletään tuloksi jolla lyhennellään lainoja tai käytetään osamaksuna uusien alv-palautusten ostamiseen. Kapitalistien keksintöä koko homma ja hölmöt on lentäneet lankaan.
Tosiaan saatta olla että käsityskykyä hämärtää vielä tuo kun tuet ei sisällä alv:a. Vaikutuksensa taitaa olla myös alkutuotteen pienemmällä verokannalla.
Mutta alkuperäinen aihehan oli että minkä maatalouden tuotannonhaaran tukeminen tuottaa parhaan hyödyn niille alkuperäisille tuen maksajille?
Uuden päivitetyn tiedon perusteella näyttää entistä vahvemmin siltä että kotieläintilat ovat verovarojen käyttö/verovarojen tuotto suhteeltaan aivan ylivoimaisia, ainakin täällä alueella.
-
Joku ehdotti tukien muuttamista alvillisiksi ???
Sinänsä ihan päätön juttu, mutta voisiko se selventää viljelijöiden ajatuksia alvarista ???
Täytyy muistaa että viljelijät eivät maksa alvia, vaan vain tilittävät kuluttajilta keräämiään alveja..
Kuten kaikki muutkin yrittäjät ????
Niin?
Muilla yrittäjillä ei ole juurikaan alvittomia tuloja, jolloin heille alvin tilittäminen on luonnollista eikä heille useinkaan tule päättömiä ajatuksia hankkia jotain vain saadakseen alvia takaisin????
Täytyy kyllä myöntää että sekalaiseksi on mennyt käsitteet tuosta arvonlisäverosta. Lähinnä, tai oikeastaan täysin samaa rataa kulkee käsityskyky minullakin kuin Paalinpyörittäjällä tämän asian suhteen.
rt:n kanssa yhteneväiset käsitykset tuosta että lopullinen alv lankeaa maksettavaksi silloin kun tuote päätyy kauppojen kautta loppukäyttäjälle.
Jeps, alv lankeaa tuossa alv-ketjussa viimeisen kuluttajan/käyttäjän maksettavaksi
Aiemminkin on tullut mainittua tämä että mikäli yrittäjällä on aikomukset lopettaa alv:nen toiminta lähiaikoina niin silloin ei enää pidä hommata alv:a palautuksen puolelle. Saattaa pikkusen ketuttaa siinä tilanteessa kun verottaja toteaa yksityistalouteen siirtyneen kaluston arvoksi vaikka sen 100 000. Kiva maksella rapiat 18 000 alveja takaisin valtiolle. Sama homma jos myyt kaluston.
juuri näin.
"Liikaa" maksetun alv:n saa hakemuksella palautettavaksi. Tuota hakemustahan ei kukaan pakota tekemään. Harkinnan arvoinen vaihtoehto jos yritystoiminta on siinä kiikunkaakun rajoilla jatkuuko tai jatkaako perillinenkään. Saattas saada aiemmin syntyneen verovelkansa paremmin maksettua kun makselee jo jäähdyttely aikana.
Minusta tuossa alv-systeemissä on vetästy monia hönöön pahemman kerran. Pahimmillaanhan se tosiaan mielletään tuloksi jolla lyhennellään lainoja tai käytetään osamaksuna uusien alv-palautusten ostamiseen. Kapitalistien keksintöä koko homma ja hölmöt on lentäneet lankaan.
Ei se ole hölmöläisten hommaa, hyvinkin selvää ja yksiselitteistä: lopullinen kuluttaja sen maksaa, ts. kulutusta verotetaan. Sillä kerätään valtion kassaan hyvät rahat.
Tosiaan saatta olla että käsityskykyä hämärtää vielä tuo kun tuet ei sisällä alv:a. Vaikutuksensa taitaa olla myös alkutuotteen pienemmällä verokannalla.
Ei niissä mitään hämärää ole.
Mutta alkuperäinen aihehan oli että minkä maatalouden tuotannonhaaran tukeminen tuottaa parhaan hyödyn niille alkuperäisille tuen maksajille?
Uuden päivitetyn tiedon perusteella näyttää entistä vahvemmin siltä että kotieläintilat ovat verovarojen käyttö/verovarojen tuotto suhteeltaan aivan ylivoimaisia, ainakin täällä alueella.
Varmasti ovat ylivoimaisia verovarojen käyttäjiä. Suomen maataloutta ylläpidetään huoltovarmuuden takaamiseksi ja se taas perustuu loppuviimeksi vain ja ainoastaan pellon tuottoon, kotieläintalous on pellon tuotteitten jatkojalostusta. Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
-
Joku ehdotti tukien muuttamista alvillisiksi ???
Sinänsä ihan päätön juttu, mutta voisiko se selventää viljelijöiden ajatuksia alvarista ???
Täytyy muistaa että viljelijät eivät maksa alvia, vaan vain tilittävät kuluttajilta keräämiään alveja..
Kuten kaikki muutkin yrittäjät ????
Niin?
Muilla yrittäjillä ei ole juurikaan alvittomia tuloja, jolloin heille alvin tilittäminen on luonnollista eikä heille useinkaan tule päättömiä ajatuksia hankkia jotain vain saadakseen alvia takaisin????
Täytyy kyllä myöntää että sekalaiseksi on mennyt käsitteet tuosta arvonlisäverosta. Lähinnä, tai oikeastaan täysin samaa rataa kulkee käsityskyky minullakin kuin Paalinpyörittäjällä tämän asian suhteen.
rt:n kanssa yhteneväiset käsitykset tuosta että lopullinen alv lankeaa maksettavaksi silloin kun tuote päätyy kauppojen kautta loppukäyttäjälle.
Jeps, alv lankeaa tuossa alv-ketjussa viimeisen kuluttajan/käyttäjän maksettavaksi
Aiemminkin on tullut mainittua tämä että mikäli yrittäjällä on aikomukset lopettaa alv:nen toiminta lähiaikoina niin silloin ei enää pidä hommata alv:a palautuksen puolelle. Saattaa pikkusen ketuttaa siinä tilanteessa kun verottaja toteaa yksityistalouteen siirtyneen kaluston arvoksi vaikka sen 100 000. Kiva maksella rapiat 18 000 alveja takaisin valtiolle. Sama homma jos myyt kaluston.
juuri näin.
"Liikaa" maksetun alv:n saa hakemuksella palautettavaksi. Tuota hakemustahan ei kukaan pakota tekemään. Harkinnan arvoinen vaihtoehto jos yritystoiminta on siinä kiikunkaakun rajoilla jatkuuko tai jatkaako perillinenkään. Saattas saada aiemmin syntyneen verovelkansa paremmin maksettua kun makselee jo jäähdyttely aikana.
Minusta tuossa alv-systeemissä on vetästy monia hönöön pahemman kerran. Pahimmillaanhan se tosiaan mielletään tuloksi jolla lyhennellään lainoja tai käytetään osamaksuna uusien alv-palautusten ostamiseen. Kapitalistien keksintöä koko homma ja hölmöt on lentäneet lankaan.
Ei se ole hölmöläisten hommaa, hyvinkin selvää ja yksiselitteistä: lopullinen kuluttaja sen maksaa, ts. kulutusta verotetaan. Sillä kerätään valtion kassaan hyvät rahat.
Ei vai. Lueppas sinisellä korostettu uudelleen!
Tosiaan saatta olla että käsityskykyä hämärtää vielä tuo kun tuet ei sisällä alv:a. Vaikutuksensa taitaa olla myös alkutuotteen pienemmällä verokannalla.
Ei niissä mitään hämärää ole.
Kyllä se valitettavasti vain siltä näyttää. Ei kylläkään kaikkien kohdalla.
Mutta alkuperäinen aihehan oli että minkä maatalouden tuotannonhaaran tukeminen tuottaa parhaan hyödyn niille alkuperäisille tuen maksajille?
Uuden päivitetyn tiedon perusteella näyttää entistä vahvemmin siltä että kotieläintilat ovat verovarojen käyttö/verovarojen tuotto suhteeltaan aivan ylivoimaisia, ainakin täällä alueella.
Varmasti ovat ylivoimaisia verovarojen käyttäjiä. Suomen maataloutta ylläpidetään huoltovarmuuden takaamiseksi ja se taas perustuu loppuviimeksi vain ja ainoastaan pellon tuottoon, kotieläintalous on pellon tuotteitten jatkojalostusta. Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
Tilanne on näillä seuduin se että kasvinviljelytilat ei yllä likikään siihen verotuotokseen kuin eläintilat. Koko maan keskiarvo voi olla toisenlainen. Näillä on kuitenkin iso merkitys kunnille. Jos niitten verokertymät oisi samalla tasolla kuin kasvinviljelytiloilla niin veroprosentit huitelisi aivan atmosfääreissä määrätyissä kunnissa.
Muuten mukava huomata että jostain sentään samallakin aaltopituudella. :)
-
Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
Jäishän siinä säästöön monta pyöröpaalipalleroa.
Kuinkahan paljon kauemmin yksi Welgerillä paalattu verrattuna Claassilla paalattuun riittäisi nelihenkiselle perheelle evääksi? ;D
[/quote]
Niin, no ainakin minun nautakarjani kasvaa täysin ilman etelän rehuviljaa, joten siinä mielessä voin sanoa, että sellaista kriisiä ei tulekkaan että näitä pitäisi teurastaa, muuta kuin myyntitarkoituksessa ????
-
Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
Jäishän siinä säästöön monta pyöröpaalipalleroa.
Kuinkahan paljon kauemmin yksi Welgerillä paalattu verrattuna Claassilla paalattuun riittäisi nelihenkiselle perheelle evääksi? ;D
[/quote]
siksikö veeti tappanu lehemäsä
kun sillon jatkuva riisi :o
-
[/b][/size][/color]
Tilanne on näillä seuduin se että kasvinviljelytilat ei yllä likikään siihen verotuotokseen kuin eläintilat. Koko maan keskiarvo voi olla toisenlainen. Näillä on kuitenkin iso merkitys kunnille. Jos niitten verokertymät oisi samalla tasolla kuin kasvinviljelytiloilla niin veroprosentit huitelisi aivan atmosfääreissä määrätyissä kunnissa.
Mikä hiton verotuotos? Miks veroja pitäis tuottaa?
-
Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
Jäishän siinä säästöön monta pyöröpaalipalleroa.
Kuinkahan paljon kauemmin yksi Welgerillä paalattu verrattuna Claassilla paalattuun riittäisi nelihenkiselle perheelle evääksi? ;D
siksikö veeti tappanu lehemäsä
kun sillon jatkuva riisi :o
Eikös täällä Agrossa joku kertonu Veetin tehneen navetallensa jotaki, ikä tutkimusta vai mitä hiili määrityksiä ne oli. Taisi vaan koe jotenki mennä ylipitkäksi. :D
[/quote]
Jätetään Veetiä kohdannut tuho ruotimatta. Eikö vain ? Eiköhän siinä ole aikoinaan ollu ihan tarpeeksi kestämistä.
-
[/b][/size][/color]
Tilanne on näillä seuduin se että kasvinviljelytilat ei yllä likikään siihen verotuotokseen kuin eläintilat. Koko maan keskiarvo voi olla toisenlainen. Näillä on kuitenkin iso merkitys kunnille. Jos niitten verokertymät oisi samalla tasolla kuin kasvinviljelytiloilla niin veroprosentit huitelisi aivan atmosfääreissä määrätyissä kunnissa.
Mikä hiton verotuotos? Miks veroja pitäis tuottaa?
Yo. taitaa mennä jo provon puolelle?
Mutta jollei mene, niin kertokaa sille. Ei se minua usko kuitenkaan.
Tai yritetään.
Kysytään nyt vaikka ensiksi että oletko jo käynyt peruskoulun?
Jos olet sen vaiheen yli päässyt niin kuka sen suoman opin on sinulle kustantanut?
Löydettyäsi vastauksen em. problematiikkaan voit sitten avartaa näkemystäsi muihin palveluihin joista et suoranaisesti maksa jne...
...siitä se kuule lähtee. ;)
-
Dexta tuntuu ajattelevan, että tukien pitäisi tuottaa (vero)tuloja. Ymmärtäkseni niitä maksetaan ihan muilla perusteilla. Ääriesimerkki - johon suuntaan oletan kyllä tukien olevan menossa - on vaikkapa nuo maisemanhoito-erikoisympäristötuet, jotka perustuvat ko. alueen hoitosuunnitelmaan. Eli ne on ajateltu kulujen kattamiseksi. Osa kulusta on tietysti työtä, joten sitä kautta ne palautuvat kyllä veroiksikin. Mutta aika suurelta osin menevät muihin hankintoihin: joko tavaraan, meillä kesäharjoittelijan palkkaan tai urakoitsijalle. Ei todellakaan näy veroilmoituksessamme, vaikka menevät 100% siihen toimintaan, mihin niitä maksetaankin.
Petri
-
Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
Kyllä siinä mahdollisessa kriisitilanteessa on mukava, jos on vähä lehmiä teurastettavaksi. Pekkien rahakaurojen voimalla ei jaksa paljoo ryömiä..
Dexta tuntuu ajattelevan, että tukien pitäisi tuottaa (vero)tuloja. Ymmärtäkseni niitä maksetaan ihan muilla perusteilla. Ääriesimerkki - johon suuntaan oletan kyllä tukien olevan menossa - on vaikkapa nuo maisemanhoito-erikoisympäristötuet, jotka perustuvat ko. alueen hoitosuunnitelmaan. Eli ne on ajateltu kulujen kattamiseksi. Osa kulusta on tietysti työtä, joten sitä kautta ne palautuvat kyllä veroiksikin. Mutta aika suurelta osin menevät muihin hankintoihin: joko tavaraan, meillä kesäharjoittelijan palkkaan tai urakoitsijalle. Ei todellakaan näy veroilmoituksessamme, vaikka menevät 100% siihen toimintaan, mihin niitä maksetaankin.
Petri
Sellainen laajamittainen tuotanto , joka ei tuota verotuloja on yhteiskunnassa tarpeetonta..
Jos sinä et maksa, niin toivottavasti edes se harjoittelija tai urakoitsija maksaa..
-
Ja tuotanto, jonka verotulo tulee vain kättä muiden taskuun laittamalla, helvetin suurilla ja ylimitoitetuilla tukiaisilla on vain poliittinen päätös ja tiensä päässä.
Aika hullunkuriselta tuntuu tissinkoittajien uho, aivan kuin puhuisivat nälänhädästä, ruokaan tukehtumaisillaan, perin iljettävää ja härskiä, mutta eiköhän siihenkin ole tulossa muutos.
-
Kurssit käyneenä: kriisitilanteessa ryhdyttäisiin heti lahtaamaan eläimiä, niitten elättäminen suuressa määrin ei olisi järkevää eikä edes mahdollista...etenkään tundralla.
Kyllä siinä mahdollisessa kriisitilanteessa on mukava, jos on vähä lehmiä teurastettavaksi. Pekkien rahakaurojen voimalla ei jaksa paljoo ryömiä..
Dexta tuntuu ajattelevan, että tukien pitäisi tuottaa (vero)tuloja. Ymmärtäkseni niitä maksetaan ihan muilla perusteilla. Ääriesimerkki - johon suuntaan oletan kyllä tukien olevan menossa - on vaikkapa nuo maisemanhoito-erikoisympäristötuet, jotka perustuvat ko. alueen hoitosuunnitelmaan. Eli ne on ajateltu kulujen kattamiseksi. Osa kulusta on tietysti työtä, joten sitä kautta ne palautuvat kyllä veroiksikin. Mutta aika suurelta osin menevät muihin hankintoihin: joko tavaraan, meillä kesäharjoittelijan palkkaan tai urakoitsijalle. Ei todellakaan näy veroilmoituksessamme, vaikka menevät 100% siihen toimintaan, mihin niitä maksetaankin.
Petri
Sellainen laajamittainen tuotanto , joka ei tuota verotuloja on yhteiskunnassa tarpeetonta..
Jos sinä et maksa, niin toivottavasti edes se harjoittelija tai urakoitsija maksaa..
Näinhän on aina menty, katovuosina on teurastettu karjaa ????
-
Sellainen laajamittainen tuotanto , joka ei tuota verotuloja on yhteiskunnassa tarpeetonta..
Jos sinä et maksa, niin toivottavasti edes se harjoittelija tai urakoitsija maksaa..
Tähän koetin viitata: kaikki viljelijä tilillä kulkeva raha ei päädy omaksi tuloksi, vaan tässä toimin tilivirastoja ja työllistäjänä ihan muille. Mutta nostan ne tuet, jotka näin pelaan eteenpäin.
Mutta toinen pointtini on, että veikkaan tukien muuttuvan yhä enemmän vastikkeellisiksi. Periaatteessa ympäristötuki onkin, mutta meillä Suomessa enemmän muotoiltu tulotueksi. Muun muassa MMM:n budjettikirjassa ympäristötuki on otsikon "maaseudun kehittäminen" alla.
Sen varsinaisen maataloustuen (eli tilatuki) alasajo onkin se, mistä tätä keskustelua EU-tasolla käydään. Luonnonhaittakorvauksesta en oikein tiedä, siihen pitäisi perehtyä vähän tarkemmin.
Petri
-
>>>tai urakoitsija maksaa..
Monelle tuloo yllätyksenä,että jos ei maksa niin urakoitsijan asiakas maksaa.
Samaten,jos työnantaja on vetänyt työntekijän verorahat omaan taskuun,niitä haetaan työntekijältä.
-
>>>tai urakoitsija maksaa..
Monelle tuloo yllätyksenä,että jos ei maksa niin urakoitsijan asiakas maksaa.
Samaten,jos työnantaja on vetänyt työntekijän verorahat omaan taskuun,niitä haetaan työntekijältä.
Työntekijältä ei haeta mitään, mikäli palkka on oikeasti tilille maksettu ja työsopimus sun muut asiat kunnossa, ei työntekijä ole toisten veroista vastuussa.
-
Sellainen laajamittainen tuotanto , joka ei tuota verotuloja on yhteiskunnassa tarpeetonta..
Jos sinä et maksa, niin toivottavasti edes se harjoittelija tai urakoitsija maksaa..
Tähän koetin viitata: kaikki viljelijä tilillä kulkeva raha ei päädy omaksi tuloksi, vaan tässä toimin tilivirastoja ja työllistäjänä ihan muille. Mutta nostan ne tuet, jotka näin pelaan eteenpäin.
Mutta toinen pointtini on, että veikkaan tukien muuttuvan yhä enemmän vastikkeellisiksi. Periaatteessa ympäristötuki onkin, mutta meillä Suomessa enemmän muotoiltu tulotueksi. Muun muassa MMM:n budjettikirjassa ympäristötuki on otsikon "maaseudun kehittäminen" alla.
Sen varsinaisen maataloustuen (eli tilatuki) alasajo onkin se, mistä tätä keskustelua EU-tasolla käydään. Luonnonhaittakorvauksesta en oikein tiedä, siihen pitäisi perehtyä vähän tarkemmin.
Petri
Hmm...ennen tilatukeahan piti varata tietty määrä rehualaksi, joten tuo tilatukihan on nykysin osaltaan plussaa. :P
-
>>>Työntekijältä ei haeta mitään, mikäli palkka on oikeasti tilille maksettu ja työsopimus sun muut asiat kunnossa, ei työntekijä ole toisten veroista vastuussa.
No ihan varmasti haetaan.
-
>>>Työntekijältä ei haeta mitään, mikäli palkka on oikeasti tilille maksettu ja työsopimus sun muut asiat kunnossa, ei työntekijä ole toisten veroista vastuussa.
No ihan varmasti haetaan.
Onko näin, millä ihmeen perusteella ????
-
Oli tapaus jossa paikallinen pienyrittäjä oli jättänyt verot tilittämättä ja oli käyttänyt massit firman kuluihin,joka sittemmin kaatui konkkaan.
Ajan perästä pukkasi entisille työntekijöille maksulappua noista tilittämättömistä veroista(itse näinkin yhden näistä).Ei tullut mulle sitten tietoon miten homma päättyi.
Toimivasta yrityksestä verottaja pystyy kyllä rahat ulosmittaamaan.
-
Oli tapaus jossa paikallinen pienyrittäjä oli jättänyt verot tilittämättä ja oli käyttänyt massit firman kuluihin,joka sittemmin kaatui konkkaan.
Ajan perästä pukkasi entisille työntekijöille maksulappua noista tilittämättömistä veroista(itse näinkin yhden näistä).Ei tullut mulle sitten tietoon miten homma päättyi.
Toimivasta yrityksestä verottaja pystyy kyllä rahat ulosmittaamaan.
Tuota en kyl ihan heti usko.
-
>>>Tuota en kyl ihan heti usko.
Mulle se on ihan sama.
Mutta noin oli.
-
Sadekesänä 1987 kesätyönantajani meni konkurssiin. Sitä ennen maksoi palkkani käteisellä kouraan ja sanoi paperien tulevan myöhemmin. Katosi sittemmin maan alle riittäväksi ajaksi. Katsoin veroilmoituksen ohjeet ja laitoin saamani nettosumman ja työnantajan nimen ilmoitukseen ja maininnan etten ole saanut palkkalaskelmaa ja verokorttia takaisin. Perään ei ole kyselty. Vielä. ::)
-
Sadekesänä 1987 kesätyönantajani meni konkurssiin. Sitä ennen maksoi palkkani käteisellä kouraan ja sanoi paperien tulevan myöhemmin. Katosi sittemmin maan alle riittäväksi ajaksi. Katsoin veroilmoituksen ohjeet ja laitoin saamani nettosumman ja työnantajan nimen ilmoitukseen ja maininnan etten ole saanut palkkalaskelmaa ja verokorttia takaisin. Perään ei ole kyselty. Vielä. ::)
Eikä kysellä.