Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta.  Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. 

Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!

 Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.

Kyllä minä näkisin että siinä vaiheessa kun rakentaa navetta, niin kaiken maailman separaattorit, rumpukompostorit ja ylimääräiset hilavitkuttimet pitää unohtaa.

Mitä järkeä on sitten tinkiä navetan rakennuskustannuksista jos siellä naapureitten iloksi lamppu katolla välkkyy kun kompostori on taas kiekan pyörahtänyt.

Sitten voisi sitä separointia harkita kun bisnes on vakiintunut ja homma pyörii hyvin. turhaa rakennus vaiheessa ottaa itselleen yhden ylimääräisen uuden opeteltavan asian.

Juuri näin. Mutta ei vielä vastaa kysymykseen, onko "orgaaniset parret" kuoliaaksi tuomittu idea koska kuivalantana ei oikein onnistu paitsi jos onnistuu ratkaisemaan virtsanerotuksen hyvin.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 26.01.14 - klo:19:05

Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta.  Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. 

Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!

 Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.

Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 26.01.14 - klo:19:05

Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta.  Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. 

Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!

 Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.

Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. 

No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.

No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.

Kiintojakeella kuivitusta löytyy lähempääkin, ruotsista. Suoraa ruuvin alta parteen. Ei kuulemma saa kompostoida, patogeenien määrä lisääntyy. Mukavannäköisiä oli parret, mutta tilalla muuten oli mgnt vähän sinnepäin, etten tiedä toimivuudesta tai vaikutuksesta soluihin mitään.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 26.01.14 - klo:19:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 26.01.14 - klo:19:05

Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta.  Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. 

Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!

 Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.

Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. 

No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.

Mun ulosanti on joskus huonoa, mutta sanon nyt kolmannen kerran että en sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassa.  Kaikki mikä menee separaattorista läpi, menee varastoon ja pellolle. Separointi olis vain keino käsitellä se semi-kuivalanta mitä navetassa syntyy kun käytetään runsaasti kuiviketta. Kuiviketta käytetään runsaasti, koska parret eivät ole valetut vaan parsi on hiekkapedin päälle kasattua turvetta/olkisilppua/kutteria. Pelkkä hiekka tuskin on vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:17

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 26.01.14 - klo:19:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 26.01.14 - klo:19:05

Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta.  Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. 

Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!

 Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.

Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. 

No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.

Mun ulosanti on joskus huonoa, mutta sanon nyt kolmannen kerran että en sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassa.  Kaikki mikä menee separaattorista läpi, menee varastoon ja pellolle. Separointi olis vain keino käsitellä se semi-kuivalanta mitä navetassa syntyy kun käytetään runsaasti kuiviketta. Kuiviketta käytetään runsaasti, koska parret eivät ole valetut vaan parsi on hiekkapedin päälle kasattua turvetta/olkisilppua/kutteria. Pelkkä hiekka tuskin on vaihtoehto.

Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.

jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.

Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.

jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.

"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.

Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:30

Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.

jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.

"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.

Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.

Nakkilan insinööritoimiston tuotteela kun tuota yrittää, niin paska tulee kyllä vaunusta ulos kaikkialta muualta kuin purkuputkesta!

Nakkilan insinööritoimiston tuotteela kun tuota yrittää, niin paska tulee kyllä vaunusta ulos kaikkialta muualta kuin purkuputkesta!

Altaasta pumppaillaan ensin liete vaunuihin ja lopuksi kuormataan hiekka ja köntsä kuivalantavaunuun 

Minulla on tällä hetkellä käytössä kylmäpihatossa tuollaiset parret, hiekkapeti ja päällä ~20 senttiä turvetta sun muuta tavaraa joka osittain polkeutuu kiinteäksi ja vähentää kuivikkeen menekkiä. Eli hiekkaa lisätään tai vaihdetaan varsin harvoin. Talouspuoleen vaikuttaa hurjasti se, kuinka kuivikkeita menee mutta onhan lehmillä niin hyvä peti ettei mikään muu ratkaisu ole yhtä miellyttävä. Kesällä tulevat laitumeltakin sisälle parsiin makaamaan vaikka lämpöstressiä olis hallissa enemmän.. 

Mutta sitä olen tässä pähkäillyt, että jos joskus tekee uuden, kannattaako tuollaisesta ajatuksesta luopua. Lannankäsittely on yksi haaste. Millaista hiekkaa jenkeissä käytetään kun se on ihan kuivikkeena? Raekoko lienee aika pieni?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:30

Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.

jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.

"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.

Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.01.14 - klo:19:30

Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.

jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.

"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.

Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.

En ole hiekkaparteen tutustunut kuin yhden atikkelin ja yhden hiekkaparsia käyttävän esitelmöitsijän verran. Artikkelissa tanskan hiekkaparsinavetat olivat keskimääräistä tuottavampia mutta toisaalta jäi vaikutelma että hiekkaparren kustannuksia hiukan vähäteltiin ja toisaalta näissä hiekkaparsinavetoissa hyvinvointiasiat ja kaikki muukin oli paremmin kunnossa kuin keskivertotilalla tanskassa. Eli kannattavuus saattoi tulla muualtakin koska kaikki (parret mukaan lukien) haluttiin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.

Käsitys vähättelystä tulee siitä mitä taas kertoi kanadassa 400 lehmää lypsävä. Ilmeisesti hiekkaparsien pelkkä hiekkakustannus oli 50 000 kanukkidollaria vuodessa, eli saman verran kuin parsipedit, vuodessa. Ja siihen päälle sitten työ ja hiekan ajo pellolle jne.

Tavallaan hyvä ettei täällä ole sopivaa niin ei tarvitse sitä alkaa käyttää

Minulla on tällä hetkellä käytössä kylmäpihatossa tuollaiset parret, hiekkapeti ja päällä ~20 senttiä turvetta sun muuta tavaraa joka osittain polkeutuu kiinteäksi ja vähentää kuivikkeen menekkiä. Eli hiekkaa lisätään tai vaihdetaan varsin harvoin. Talouspuoleen vaikuttaa hurjasti se, kuinka kuivikkeita menee mutta onhan lehmillä niin hyvä peti ettei mikään muu ratkaisu ole yhtä miellyttävä. Kesällä tulevat laitumeltakin sisälle parsiin makaamaan vaikka lämpöstressiä olis hallissa enemmän.. 

Mutta sitä olen tässä pähkäillyt, että jos joskus tekee uuden, kannattaako tuollaisesta ajatuksesta luopua. Lannankäsittely on yksi haaste. Millaista hiekkaa jenkeissä käytetään kun se on ihan kuivikkeena? Raekoko lienee aika pieni?

Varmaan jotain hiesua tai vastaavaa. Kuilunavettaa on turha suunitella, se hiekka sakkautuu joka paikkaan missä on kynnykset. Pääkuiluakin vähän epäilisin että tukkisiko senkin jos ei huuhtelisi. Paskan pumppaus säiliöstä vaunuun pitäisi tehdä pinasta tai kohta 20 motin vaunussa on 18 mottia hiekkaa ja 2 mottia lietettä. Pitäisi olla kahdet lannan käsittely laitteet tai suostuuko urakoitsiat ajamaan hiekka paskaa mikä kuluttaa kalustoa enemmän kuin normaalilanta.

Käsitys vähättelystä tulee siitä mitä taas kertoi kanadassa 400 lehmää lypsävä. Ilmeisesti hiekkaparsien pelkkä hiekkakustannus oli 50 000 kanukkidollaria vuodessa, eli saman verran kuin parsipedit, vuodessa. Ja siihen päälle sitten työ ja hiekan ajo pellolle jne.

Tavallaan hyvä ettei täällä ole sopivaa niin ei tarvitse sitä alkaa käyttää

Lehmää kohti 125 kanukkidollaria eli rapiat 80 euroa. Mulla menee vuodessa päätä kohden enemmän kuivikkeisiin.  Tosin työtä varmaan  vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 26.01.14 - klo:19:48

Käsitys vähättelystä tulee siitä mitä taas kertoi kanadassa 400 lehmää lypsävä. Ilmeisesti hiekkaparsien pelkkä hiekkakustannus oli 50 000 kanukkidollaria vuodessa, eli saman verran kuin parsipedit, vuodessa. Ja siihen päälle sitten työ ja hiekan ajo pellolle jne.

Tavallaan hyvä ettei täällä ole sopivaa niin ei tarvitse sitä alkaa käyttää

Lehmää kohti 125 kanukkidollaria eli rapiat 80 euroa. Mulla menee vuodessa päätä kohden enemmän kuivikkeisiin.  Tosin työtä varmaan  vähemmän.

No 80 egee ja kuivikkeet on siististi paalissa ja lavalle pakattuna. laskettu 30 lehmälle.