Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 19.02.18 - klo:09:58
-
Löytyi hyvä keskustelun avaus Facebookista:
"Pro Agrian neuvontaan tulee artikkelin mukaan nuoria, jotka haluaisivat ostaa maatilan. Asia kariutuu useimmiten siihen, että vakuudet eivät riitä pankkilainaan. Vapailla markkinoilla myytävien maatilojen arvo on liian korkea suhteessa niiden tuottoon.
Yksi perimmäinen syy tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan on maan kohtelu yksityisomisteisena kauppatavarana eikä yhteisenä resurssina, jonka käyttöoikeuksia hallinnoitaisiin yhteisöllisesti."
Minlälaisia ajatuksia?
-
Eikös se sosialismi ole jo kokeiltu asia ? Yksityisomistus on avain resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen.
-
Löytyi hyvä keskustelun avaus Facebookista:
"Pro Agrian neuvontaan tulee artikkelin mukaan nuoria, jotka haluaisivat ostaa maatilan. Asia kariutuu useimmiten siihen, että vakuudet eivät riitä pankkilainaan. Vapailla markkinoilla myytävien maatilojen arvo on liian korkea suhteessa niiden tuottoon.
Yksi perimmäinen syy tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan on maan kohtelu yksityisomisteisena kauppatavarana eikä yhteisenä resurssina, jonka käyttöoikeuksia hallinnoitaisiin yhteisöllisesti."
Minlälaisia ajatuksia?
Tässä nyt taas yritetään keksiä pyörää uudelleen.
Kommunistimaissahan tuota yhteisomistusta kokeiltiin, eikä se kokeilu hyvin mennyt.
Jaa mut mikä se ongelma oli? Sekö, ettei kaikilla ole varaa ostaa maatila? Ei mullakaan oo varaa ostaa ja omistaa Ferraria, joten pitäiskö Ferrareita ja muita kalliita autoja alkaa kohtelemaan "yhteisenä resurssina" Pitäiskö ne siis sosialisoida kaikkien käytettäviksi.
Miksi ylipäätänsä kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ostaa maata? En oikein löydä sille perusteita. Jos tehtäisiin joku maareformi, missä kaikki maat otettaisiin valtion haltuun ja jaettaisiin ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaa kaikille jotka maata haluaa, niin sitten menis hommat kyllä ihan sekaisin, tulisi miljoonia elinkelvotommia pientiloja, Suomenkin tasolla satoja tuhansia.
Eiköhän unohdeta tuollaiset utopiat yhteisistä resursseista ja annetaan vapaiden markkinoiden hoitaa nämä pellonomistusasiat. Historia ja nykypäivä kuitenkin osoittavat, että vapaa rajoittamaton markkinatalous luo tehokkaimmin kokonaisvaurautta, vaikka sitten jotkut yksilöt eivät saisikaan aina kaikkea, mitä mieli halajaa. Jos joku nuori haluaa jonkinlaisen harrastemaatilan, missä kasvattaa omaan käyttöönsä kaikkea kivaa, niin ei tuollaisen haluan toteutumista tarvi julkisen vallan mitenkään avittaa.
-
Kommunismi oli ja meni. Toinen puoli suvusta oli kommareita ja toinen porvareita. Harva kuitenkaan muistaa, tai edes tietää, jotta vielä 1980 -luvulla täytyi kommari, että pääsi duunarin hommiin rakennuksille, tai tehtaisiin yms. No en ole kommari.
Kehitys menee menojaan, se kuitenkin johtaa siihen, että jäljelle jää vain jättiloja. En tiedä, onko se hyvä, mutta jotenkin se oli hienoa aikaa kun joka kylällä oli useampi toimiva tila.
-
Harva kuitenkaan muistaa, tai edes tietää, jotta vielä 1980 -luvulla täytyi kommari, että pääsi duunarin hommiin rakennuksille, tai tehtaisiin yms.
Kehitys menee menojaan, se kuitenkin johtaa siihen, että jäljelle jää vain jättiloja. En tiedä, onko se hyvä, mutta jotenkin se oli hienoa aikaa kun joka kylällä oli useampi toimiva tila.
Tokko sentään kommari. Mutta jos kieltäydyit liittymästä ammattiliittoon, paikallinen aktiivi tuli heittelemään puukkoa viereen ajankulukseen työajalla.
Täällä "surkeassa" etelässä on jonkin verran näitä hienoja kyliä, mutta ei kerrota veetille.
-
Juu, mut ymmärtääkseni silloin 80 luvulla oli kovempi verotus ja ruoka oli kalliimpaa. Nyt kun on opetettu ihmiset syömään halpoja eineksiä, ei paluuta vanhaan malliin tule kuin ehkä suuremman romahduksen kautta. Ja osaltaan maatalouskin kannatti paremmin, kun rahareikiä, eli toisinsanoen houkutuksia kuluttamaan oli vähemmän.
Elämä 10 kantturan puuhalassa oli vaatimatonta, mut ei se sentään köyhää ollut.
-
Harva kuitenkaan muistaa, tai edes tietää, jotta vielä 1980 -luvulla täytyi kommari, että pääsi duunarin hommiin rakennuksille, tai tehtaisiin yms.
Kehitys menee menojaan, se kuitenkin johtaa siihen, että jäljelle jää vain jättiloja. En tiedä, onko se hyvä, mutta jotenkin se oli hienoa aikaa kun joka kylällä oli useampi toimiva tila.
Tokko sentään kommari. Mutta jos kieltäydyit liittymästä ammattiliittoon, paikallinen aktiivi tuli heittelemään puukkoa viereen ajankulukseen työajalla.
Täällä "surkeassa" etelässä on jonkin verran näitä hienoja kyliä, mutta ei kerrota veetille.
Onhan tuo liittojäsenyys edelleen käytössä oleva konsti pistää työläiset ruotuun. Jos et esim. kuulu asianajajien tai lääkärien liittoon et voi tehdä Suomessa työtäsi. Eli liitosta erottaminen on voimakas pakkokeino.
-
Itse viljellen alunperin ainakin 16 eri talon peltoja.
-
Kyllä peltomaa kuuluu eturauhasvaivaisille papparaisille , jokka vilijelee niin peevelisti niitä isun perintöloukkoja! JUMALAN Lupaus notta!
HUUTONAURUA koivun ja tähden talonpojille alkiolaisessa Pohjois-Koreassa!
Haittaisiko ihan vaan ostaa sitä peltoa, jos mieli tekee ?
-SS-
-
Löytyi hyvä keskustelun avaus Facebookista:
"Pro Agrian neuvontaan tulee artikkelin mukaan nuoria, jotka haluaisivat ostaa maatilan. Asia kariutuu useimmiten siihen, että vakuudet eivät riitä pankkilainaan. Vapailla markkinoilla myytävien maatilojen arvo on liian korkea suhteessa niiden tuottoon.
Yksi perimmäinen syy tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan on maan kohtelu yksityisomisteisena kauppatavarana eikä yhteisenä resurssina, jonka käyttöoikeuksia hallinnoitaisiin yhteisöllisesti."
Minlälaisia ajatuksia?
Ongelmahan tulee siitä että kukaan ei halua kirjata luottotappioita. Pankille riittää kuhan saa korot. Sitten on niitä joilla riittää pätäkkää sijoittaa peltoon. Sille saa kohtuu koron vuokrana ja tukina. Varsinkin kun tehdään niitä win-win viljelysopimuksia missä omistaja nostaa tuet ja naapuri viljelee. Ilman tukia pellon hinta olisi todenäköisesti jotain muuta kun tuottoarvo lähtisi siitä mitä pelto tuottaa.
-
Löytyi hyvä keskustelun avaus Facebookista:
"Pro Agrian neuvontaan tulee artikkelin mukaan nuoria, jotka haluaisivat ostaa maatilan. Asia kariutuu useimmiten siihen, että vakuudet eivät riitä pankkilainaan. Vapailla markkinoilla myytävien maatilojen arvo on liian korkea suhteessa niiden tuottoon.
Yksi perimmäinen syy tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan on maan kohtelu yksityisomisteisena kauppatavarana eikä yhteisenä resurssina, jonka käyttöoikeuksia hallinnoitaisiin yhteisöllisesti."
Minlälaisia ajatuksia?
Ongelmahan tulee siitä että kukaan ei halua kirjata luottotappioita. Pankille riittää kuhan saa korot. Sitten on niitä joilla riittää pätäkkää sijoittaa peltoon. Sille saa kohtuu koron vuokrana ja tukina. Varsinkin kun tehdään niitä win-win viljelysopimuksia missä omistaja nostaa tuet ja naapuri viljelee. Ilman tukia pellon hinta olisi todenäköisesti jotain muuta kun tuottoarvo lähtisi siitä mitä pelto tuottaa.
Tuet on yhtäaikaa hyvä ja huono asia. Toisaalta voimakkaassa kotieläintaloudessa peltotuet merkitsevät kovin vähän, poislukien luomulihantuotanto.
-
Löytyi hyvä keskustelun avaus Facebookista:
"Pro Agrian neuvontaan tulee artikkelin mukaan nuoria, jotka haluaisivat ostaa maatilan. Asia kariutuu useimmiten siihen, että vakuudet eivät riitä pankkilainaan. Vapailla markkinoilla myytävien maatilojen arvo on liian korkea suhteessa niiden tuottoon.
Yksi perimmäinen syy tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan on maan kohtelu yksityisomisteisena kauppatavarana eikä yhteisenä resurssina, jonka käyttöoikeuksia hallinnoitaisiin yhteisöllisesti."
Minlälaisia ajatuksia?
Ongelmahan tulee siitä että kukaan ei halua kirjata luottotappioita. Pankille riittää kuhan saa korot. Sitten on niitä joilla riittää pätäkkää sijoittaa peltoon. Sille saa kohtuu koron vuokrana ja tukina. Varsinkin kun tehdään niitä win-win viljelysopimuksia missä omistaja nostaa tuet ja naapuri viljelee. Ilman tukia pellon hinta olisi todenäköisesti jotain muuta kun tuottoarvo lähtisi siitä mitä pelto tuottaa.
Tuet on yhtäaikaa hyvä ja huono asia. Toisaalta voimakkaassa kotieläintaloudessa tuet merkitsevät kovin vähän.
Ja pellonvuokrat siis myös. Tässä taisi tulla päinvastainen lausunto siihen väitteeseen, että sivutoiminen pienviljanviljelijä yksistään jotenkin pumppaisi vuokrahintoihin valtavia nousuja.
Kun se peltoviljelytalous siis on se sivutoimi siinä lypsytehtaassa, että on millä mällätä.
-SS-
-
Löytyi hyvä keskustelun avaus Facebookista:
"Pro Agrian neuvontaan tulee artikkelin mukaan nuoria, jotka haluaisivat ostaa maatilan. Asia kariutuu useimmiten siihen, että vakuudet eivät riitä pankkilainaan. Vapailla markkinoilla myytävien maatilojen arvo on liian korkea suhteessa niiden tuottoon.
Yksi perimmäinen syy tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan on maan kohtelu yksityisomisteisena kauppatavarana eikä yhteisenä resurssina, jonka käyttöoikeuksia hallinnoitaisiin yhteisöllisesti."
Minlälaisia ajatuksia?
Ongelmahan tulee siitä että kukaan ei halua kirjata luottotappioita. Pankille riittää kuhan saa korot. Sitten on niitä joilla riittää pätäkkää sijoittaa peltoon. Sille saa kohtuu koron vuokrana ja tukina. Varsinkin kun tehdään niitä win-win viljelysopimuksia missä omistaja nostaa tuet ja naapuri viljelee. Ilman tukia pellon hinta olisi todenäköisesti jotain muuta kun tuottoarvo lähtisi siitä mitä pelto tuottaa.
Tuet on yhtäaikaa hyvä ja huono asia. Toisaalta voimakkaassa kotieläintaloudessa tuet merkitsevät kovin vähän.
Ja pellonvuokrat siis myös. Tässä taisi tulla päinvastainen lausunto siihen väitteeseen, että sivutoiminen pienviljanviljelijä yksistään jotenkin pumppaisi vuokrahintoihin valtavia nousuja.
Kun se peltoviljelytalous siis on se sivutoimi siinä lypsytehtaassa, että on millä mällätä.
-SS-
Niin, ei kai se pienviljanviljelijä (mitenkään vähättelemättä) pysty maksamaan oikeasta viljelystä saaduilla tuotoilla korkeaa vuokraa, normaali tilanteessa. Tosin täällä on kerrottu, jotta jos saa 500 tukia, niin 400 on ok vuokraa kun käy niittämässä kerran kesässä jonkun kesannon/nurmipellon.
-
Niin, ei kai se pienviljanviljelijä (mitenkään vähättelemättä) pysty maksamaan oikeasta viljelystä saaduilla tuotoilla korkeaa vuokraa, normaali tilanteessa. Tosin täällä on kerrottu, jotta jos saa 500 tukia, niin 400 on ok vuokraa kun käy niittämässä kerran kesässä jonkun kesannon/nurmipellon.
Mutta tuo hömppäheinä ei ole rajoitettu viljaviljelijöille, kuten myöskään maidontuottajaksi rupeaminen ei ole rajoitettu maidontuotantoa kadehtiville. Otin nämä vasta-argumentit "kummaltakin puolelta" samaan lauseeseen, jottei niitä tarvitse enää syvemmällä keskustelussa ottaa esiin.
-SS-
-
Niin, ei kai se pienviljanviljelijä (mitenkään vähättelemättä) pysty maksamaan oikeasta viljelystä saaduilla tuotoilla korkeaa vuokraa, normaali tilanteessa. Tosin täällä on kerrottu, jotta jos saa 500 tukia, niin 400 on ok vuokraa kun käy niittämässä kerran kesässä jonkun kesannon/nurmipellon.
Mutta tuo hömppäheinä ei ole rajoitettu viljaviljelijöille, kuten myöskään maidontuottajaksi rupeaminen ei ole rajoitettu maidontuotantoa kadehtiville. Otin nämä vasta-argumentit "kummaltakin puolelta" samaan lauseeseen, jottei niitä tarvitse enää syvemmällä keskustelussa ottaa esiin.
-SS-
Ei sinäänsä. Yleensä maitotiloilla ei hömpään ole pahemmin mahdollisuuksia rehun tarpeen takia. Toisaalta jos viljatilalle pitää 2 miljoonalla investoida, niin lähteekö yksikään pankki herkästi mukaan? Eli tuotantosuunan muutoskin voi olla vaikea suuntaan tai toiseen.
-
>tuotantosuunan muutoskin voi olla vaikea suuntaan tai toiseen.
Paskanhajuun ei todellakaan kovin helposti ala sukeltelemaan kun siitä kerran on irti päässyt.
-
Niin, ei kai se pienviljanviljelijä (mitenkään vähättelemättä) pysty maksamaan oikeasta viljelystä saaduilla tuotoilla korkeaa vuokraa, normaali tilanteessa. Tosin täällä on kerrottu, jotta jos saa 500 tukia, niin 400 on ok vuokraa kun käy niittämässä kerran kesässä jonkun kesannon/nurmipellon.
Mutta tuo hömppäheinä ei ole rajoitettu viljaviljelijöille, kuten myöskään maidontuottajaksi rupeaminen ei ole rajoitettu maidontuotantoa kadehtiville. Otin nämä vasta-argumentit "kummaltakin puolelta" samaan lauseeseen, jottei niitä tarvitse enää syvemmällä keskustelussa ottaa esiin.
-SS-
Ei sinäänsä. Yleensä maitotiloilla ei hömpään ole pahemmin mahdollisuuksia rehun tarpeen takia. Toisaalta jos viljatilalle pitää 2 miljoonalla investoida, niin lähteekö yksikään pankki herkästi mukaan? Eli tuotantosuunan muutoskin voi olla vaikea suuntaan tai toiseen.
Niin se on voivoi. Ja pitäisi saada pakkolunastetuksi viljanviljelijän maat kumminkin ? On sitten kuitenkin niin kamalan tärkeää saada ne ?
-SS-
-
Niin, ei kai se pienviljanviljelijä (mitenkään vähättelemättä) pysty maksamaan oikeasta viljelystä saaduilla tuotoilla korkeaa vuokraa, normaali tilanteessa. Tosin täällä on kerrottu, jotta jos saa 500 tukia, niin 400 on ok vuokraa kun käy niittämässä kerran kesässä jonkun kesannon/nurmipellon.
Mutta tuo hömppäheinä ei ole rajoitettu viljaviljelijöille, kuten myöskään maidontuottajaksi rupeaminen ei ole rajoitettu maidontuotantoa kadehtiville. Otin nämä vasta-argumentit "kummaltakin puolelta" samaan lauseeseen, jottei niitä tarvitse enää syvemmällä keskustelussa ottaa esiin.
-SS-
Ei sinäänsä. Yleensä maitotiloilla ei hömpään ole pahemmin mahdollisuuksia rehun tarpeen takia. Toisaalta jos viljatilalle pitää 2 miljoonalla investoida, niin lähteekö yksikään pankki herkästi mukaan? Eli tuotantosuunan muutoskin voi olla vaikea suuntaan tai toiseen.
Niin se on voivoi. Ja pitäisi saada pakkolunastetuksi viljanviljelijän maat kumminkin ? On sitten kuitenkin niin kamalan tärkeää saada ne ?
-SS-
Ei kukaan oo pakkolunastamassa mitään. Enneminkin vaatimassa hehtaareita samalle viivalle.
-
Ei kukaan oo pakkolunastamassa mitään. Enneminkin vaatimassa hehtaareita samalle viivalle.
Samalle viivalle, millä tavalla ?
-SS-
-
Ei kukaan oo pakkolunastamassa mitään. Enneminkin vaatimassa hehtaareita samalle viivalle.
Samalle viivalle, millä tavalla ?
-SS-
Tukipolittisesti.
-
Pelto kuuluu sille kuka sen omistaa. Se on sitten jokaisen oma asia millä hintaa on sitä valmis myymään taikka ostamaan.
-
Ei sinäänsä. Yleensä maitotiloilla ei hömpään ole pahemmin mahdollisuuksia rehun tarpeen takia. Toisaalta jos viljatilalle pitää 2 miljoonalla investoida, niin lähteekö yksikään pankki herkästi mukaan? Eli tuotantosuunan muutoskin voi olla vaikea suuntaan tai toiseen.
Eli eläinmäärä on peltoalaan nähden tapissa.
En enää muistakkaan mikä t2:sta siinä hömpässä niin korvensi ?
-
brittiläinen pienehkö (1300 ha) tila on päättänyt myydä maatilan pois.
Syynä sanotaan muun muassa, että palkkatyövoimalla manageeraaminen
olisi tullut liian kalliiksi, Brexit veisi tukiaiset, eikä tulevaisuus ollut valoisa.
Eli tuossa olisi näille Agronetin "bisnesviljelijöille" lähtökohta ?
https://www.youtube.com/watch?v=ekZhjuSpsx8
-SS-
-
Ei sinäänsä. Yleensä maitotiloilla ei hömpään ole pahemmin mahdollisuuksia rehun tarpeen takia. Toisaalta jos viljatilalle pitää 2 miljoonalla investoida, niin lähteekö yksikään pankki herkästi mukaan? Eli tuotantosuunan muutoskin voi olla vaikea suuntaan tai toiseen.
Eli eläinmäärä on peltoalaan nähden tapissa.
En enää muistakkaan mikä t2:sta siinä hömpässä niin korvensi ? Markkinatalouden puute.
-
kovin ovat huolissaan ammattikunnan ukkoutumisesta?
-
Kommunismi oli ja meni. Toinen puoli suvusta oli kommareita ja toinen porvareita. Harva kuitenkaan muistaa, tai edes tietää, jotta vielä 1980 -luvulla täytyi kommari, että pääsi duunarin hommiin rakennuksille, tai tehtaisiin yms. No en ole kommari.
Kehitys menee menojaan, se kuitenkin johtaa siihen, että jäljelle jää vain jättiloja. En tiedä, onko se hyvä, mutta jotenkin se oli hienoa aikaa kun joka kylällä oli useampi toimiva tila.
Polseviikit aikoinaan valtaan päästyään ensiks jakoivat paroonien suurtilat entisille maaorjille, mutta siitä seurasi nälänhätä. Sitten vasta alkovat perustamaan kolhooseja ja sovhooseja, mut taisi kyllä nälkä säilyä niittenkin aikana,,
-
kovin ovat huolissaan ammattikunnan ukkoutumisesta?
Ei maatalous ole ainoa ala jolla pääoma on aina vaan vanhempien ihmisten hallussa.
-
kovin ovat huolissaan ammattikunnan ukkoutumisesta?
Ei maatalous ole ainoa ala jolla pääoma on aina vaan vanhempien ihmisten hallussa.
Varallisuus kertyy niin kovin hitaasti ja sitten kun sitä alkaa olla mainittavasti, niin onkin jo vanha.
-
kovin ovat huolissaan ammattikunnan ukkoutumisesta?
Ei maatalous ole ainoa ala jolla pääoma on aina vaan vanhempien ihmisten hallussa.
Varallisuus kertyy niin kovin hitaasti ja sitten kun sitä alkaa olla mainittavasti, niin onkin jo vanha.
Ja sitten kun sitä on kertynyt, on siitä kovin vaikea päästää irti.
-
kovin ovat huolissaan ammattikunnan ukkoutumisesta?
Ei maatalous ole ainoa ala jolla pääoma on aina vaan vanhempien ihmisten hallussa.
Varallisuus kertyy niin kovin hitaasti ja sitten kun sitä alkaa olla mainittavasti, niin onkin jo vanha.
Ja sitten kun sitä on kertynyt, on siitä kovin vaikea päästää irti.
Vaan olisi ne kovat hautajaiset, kun kerrankin isäntä veisi mukanaan peltonsa.. Näin ei tapahdu, kun niitä ei vain rullalle voi vääntää, mutta ajatuksena sangen mellevä.Monelle tekisi terää tarkistaa ne kuolinpaidan taskut, niitä ei vain ole.
-
Nythän oli just lehdessä juttua, että EU:n tulevan maatalouspolitiikan tavoite olisi saada ikärakenne paremmaksi. Oliko samassa jutussa se, että tuet pitäisi sitoa enemmän tuotantoon ja kohdistaa aktiiviviljelijöille. Nythän on tehty juuri päinvastoin. Tukien yläikäraja poistettiin, kaiken maailman hömpät ovat saaneet tukieuroja ja aktiiviviljelijän määritelmä on naurettava. Saa nähdä tuoko tulevaisuus sitten näihin muutosta... Tuskinpa...
-
Kertokaapa, mikä on pellon tuottoprosentti. Yritykset eivät investoi, jossei pääoma tuota vähiintään 15 % tuottoa. Pellossa on siis suorastaan surkea tuotto. Asiat kyllä korjaantuvat aikojen saatossa kun osa viljelyalueista kuivahtaa, osa hukkuu veteen ja samalla puhdasvesikin loppuu. Sen jälkeen vasta näemme todellisen pellon arvon. Maataloudenkin puolelle on pesiytymässä ajatus,ettei mikään saa maksaa mitään. Huvittavinta on,että jotkut todella ajattelee maataloutta yritystoimintana, vaikka se on elämäntapa ja riippumatta tuesta lähes aina kannattamatonta. Juuri eilen oli lehdessä,että tukiluukulla ovat myös lähes kaikki matalapalkka alat, joissa firmat käärii voitot ja maksattaa osan palkasta veronmaksajilla. Varsinkin kaupat ovat ongelmaisia,koska yli investoivat ja silti törkeän voiton tekevöt. Tämä ei voi olla Suomen tie, vaan tuotteista on saatava hinta joka kattaa tuotantokustannukset,palkan, oman pääoman kohtuullisen tuoton sekä voiton,jolla yritystä kehitetään. Samoin sen kaupan tädin palkka pitäisi olla sellainen,ettei tukia tarvita.
-
Kertokaapa, mikä on pellon tuottoprosentti. Yritykset eivät investoi, jossei pääoma tuota vähiintään 15 % tuottoa. Pellossa on siis suorastaan surkea tuotto. Asiat kyllä korjaantuvat aikojen saatossa kun osa viljelyalueista kuivahtaa, osa hukkuu veteen ja samalla puhdasvesikin loppuu. Sen jälkeen vasta näemme todellisen pellon arvon. Maataloudenkin puolelle on pesiytymässä ajatus,ettei mikään saa maksaa mitään. Huvittavinta on,että jotkut todella ajattelee maataloutta yritystoimintana, vaikka se on elämäntapa ja riippumatta tuesta lähes aina kannattamatonta. Juuri eilen oli lehdessä,että tukiluukulla ovat myös lähes kaikki matalapalkka alat, joissa firmat käärii voitot ja maksattaa osan palkasta veronmaksajilla. Varsinkin kaupat ovat ongelmaisia,koska yli investoivat ja silti törkeän voiton tekevöt. Tämä ei voi olla Suomen tie, vaan tuotteista on saatava hinta joka kattaa tuotantokustannukset,palkan, oman pääoman kohtuullisen tuoton sekä voiton,jolla yritystä kehitetään. Samoin sen kaupan tädin palkka pitäisi olla sellainen,ettei tukia tarvita.
Kyllä mulla ainakin maatalous on yritystoimintaa. Jos ei tule tuloja niin se loppuu, kun mulla ei ole mitään muuta toimeentuloa turvaamassa. Se ero maataloudella on juuri yritystoimintaan nähden, että tuottoprosentti on olematon. Tuet on ulosmitattu hintoihin. Monelle on silti kannattavaa siirtää ylimääräiset varat peltoihin, kun saa sen takuu tuoton tuen muodossa. Jos tuet olisi sidottu tuotantoon niin tuota ongelmaa ei olisi...
-
Pellon tuottoo riippuu tietenkin hinnasta. Pellontuotto on vakaata, koska tuet on ja pysyy ja sitä ei valmisteta noin vain lisää, varsinkin tukioikeudellista. Sijoitusmielessä tuottoprosentti esim. 10 000/ha maksavalla pellolla, jos se on vuokrattu ulos 400 vuokralla, tuotto 2,5%, vuokralainen huolehtii tietenkin pellosta. Ei sitä kannata myydä, jos ei ole irtorahan tarvetta, tai keksi parempaa tuottoa ja tietää onnistuvan siinä. Viljelyssä tuottoprosentti sitten vaihteleekin, esim. olen ostanut peltoa hintaan 1300€/ha joka on luomuhömpällä ihan huipputuottoista.
-
Joo kyllä hömpästä nyt on tehty vähän turhan kauhia asia. Kun sitä nimitetään latausnurmeksi, on se jo kovin hieno juttu.
Ja on muistettava, että Lounais-Suomen pelloista 5% on pakkokesannolla. Se on hinta sitä, että suojavyöhykerälssi saa
sen viisikymppiä enemmän kuin muualla Suomessa. Vaikka harvalla tilalla on paljon suojavyöhykettä, niin kaikkia niistetään.
-SS-
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
-
>että jotkut todella ajattelee maataloutta yritystoimintana, vaikka se on elämäntapa ja riippumatta tuesta lähes aina kannattamatonta
Nimenomaan sen takia hommat kusee,kun "ruokaa tarvitaan aina" ja muu paskasakki elämäntapahörhöilijoinä ovat sohlaamassa.
-
Riippuu katsantokannasta. Sillä jolla ei ole, sen mielestä ei kuulu ainakaan sille jolla on. Se jolla on, joka on rahalla sitä ostanut, sen mielestä kuuluu ainakin sille.
Käsittämättömän paljon on niitä, jotka ihan kirkkain silmin on sitä mieltä, että joku toisen oma, kuuluu muillekin.
Sitten tietenkin tälläiset HimasPekka tulevaisuus filosoofi-visiot erikseen. Jos oikeasti yhteiskunnassa päätetään, että se kuuluu kaikille, se onkin jo sitten eri asia. Onhan siihenkin tosin jo edellä koitettu tarjota, että sitäkin on koiteltu jo siellä ja täällä, ja kokemukset ei ole olleet kovinkaan kummoisia, ainakaan siltä osin jos ajatellaan mikä/miksi pelto edes on olemassa, ja että jos siitä jotain sen mukaista hyötyä sitten ihmiskunnalle..
-
Mutta tääsä erityisessä maatalousmaan sosialisointitavoitteessa on vaatijana se rocknroll eturivinviljelijä, se business-ameriikanfarmari. Ei köyhä proletariaatin edustaja, niin kuin aikanaan bolsevikkivallankumouksen aikana.
-SS-
-
Mutta tääsä erityisessä maatalousmaan sosialisointitavoitteessa on vaatijana se rocknroll eturivinviljelijä, se business-ameriikanfarmari. Ei köyhä proletariaatin edustaja, niin kuin aikanaan bolsevikkivallankumouksen aikana.
-SS-
Jotain tuollaista se ehkä on.
-
Mutta tääsä erityisessä maatalousmaan sosialisointitavoitteessa on vaatijana se rocknroll eturivinviljelijä, se business-ameriikanfarmari. Ei köyhä proletariaatin edustaja, niin kuin aikanaan bolsevikkivallankumouksen aikana.
-SS-
Rekkakuski Maurin sanoin: Tarpeeks ku kääntää oikealle, niin se on kohta vasemmalle
-
Mutta tääsä erityisessä maatalousmaan sosialisointitavoitteessa on vaatijana se rocknroll eturivinviljelijä, se business-ameriikanfarmari. Ei köyhä proletariaatin edustaja, niin kuin aikanaan bolsevikkivallankumouksen aikana.
-SS-
Sää jäät taas höpöjä.
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
Hyvin yksinkertaisella: Tulot - menot (urakkahinnastosta), jonka erotus jaetaan peltoon sidotulla pääomalla. Eikä tuohon ole laskettu edes sadon arvoa.
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
Hyvin yksinkertaisella: Tulot - menot (urakkahinnastosta), jonka tulo jaetaan peltoon sidotulla pääomalla. Eikä tuohon ole laskettu edes sadon arvoa.
Onko tikkarit tulo- vai menopuolella?
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
Hyvin yksinkertaisella: Tulot - menot (urakkahinnastosta), jonka tulo jaetaan peltoon sidotulla pääomalla. Eikä tuohon ole laskettu edes sadon arvoa.
Onko tikkarit tulo- vai menopuolella?
Taitaa olla vähissä lailliset kasvit,jos maahan sidottu pääoma tuottais yli 5 %. Tietenkin jos maa on ollut ilmainen niin kaikki tuotto plussaa. Toisaalta siihen laskettais pääomitusarvo keskim. pellon arvolla. Em. Syystä epäilen kaikkien todenperäisyyttä,jotka väittävät tuoton olevan yli 5 %. Huom. Omalle työllekin lasketaan arvo.
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
Hyvin yksinkertaisella: Tulot - menot (urakkahinnastosta), jonka tulo jaetaan peltoon sidotulla pääomalla. Eikä tuohon ole laskettu edes sadon arvoa.
Onko tikkarit tulo- vai menopuolella?
Taitaa olla vähissä lailliset kasvit,jos maahan sidottu pääoma tuottais yli 5 %. Tietenkin jos maa on ollut ilmainen niin kaikki tuotto plussaa. Toisaalta siihen laskettais pääomitusarvo keskim. pellon arvolla. Em. Syystä epäilen kaikkien todenperäisyyttä,jotka väittävät tuoton olevan yli 5 %. Huom. Omalle työllekin lasketaan arvo.
Sanoin että menot on urakkahinnaston mukaan, se sisältää siis palkankin. 40€/ha niitto ja 16€/paali tekee suojavyöhykkeellä 5 paalin ha sadolla 120€/ha menoja, karhotus yleensä siihen päälle 30€ eli 150€/ha on kuluja vuosittain. Toki perustaminen maksaa pari/kolmesataa päälle kerran viiteen vuoteen.
Siitä kun sitten lasket että suojavyöhykkeeltä saa sen noin 900€/ha tukea ja poromiehet maksaa suojavyöhykepaaleista vähintään 30€/kpl (en siis sisällyttänyt mahdollisia myyntituloja pääoman tuottoon) niin suojavyöhykehehtaarilta jää käteen 750€- 900€.
Laske siitä sitten paljonko pelto saa maksaa että päästään tuohon tuottoprosenttiin.
Jotkut on niin tyhmiä että viljelee jotain viljaa 😄
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
Hyvin yksinkertaisella: Tulot - menot (urakkahinnastosta), jonka tulo jaetaan peltoon sidotulla pääomalla. Eikä tuohon ole laskettu edes sadon arvoa.
Onko tikkarit tulo- vai menopuolella?
Taitaa olla vähissä lailliset kasvit,jos maahan sidottu pääoma tuottais yli 5 %. Tietenkin jos maa on ollut ilmainen niin kaikki tuotto plussaa. Toisaalta siihen laskettais pääomitusarvo keskim. pellon arvolla. Em. Syystä epäilen kaikkien todenperäisyyttä,jotka väittävät tuoton olevan yli 5 %. Huom. Omalle työllekin lasketaan arvo.
Sanoin että menot on urakkahinnaston mukaan, se sisältää siis palkankin. 40€/ha niitto ja 16€/paali tekee suojavyöhykkeellä 5 paalin ha sadolla 120€/ha menoja, karhotus yleensä siihen päälle 30€ eli 150€/ha on kuluja vuosittain. Toki perustaminen maksaa pari/kolmesataa päälle kerran viiteen vuoteen.
Siitä kun sitten lasket että suojavyöhykkeeltä saa sen noin 900€/ha tukea ja poromiehet maksaa suojavyöhykepaaleista vähintään 30€/kpl (en siis sisällyttänyt mahdollisia myyntituloja pääoman tuottoon) niin suojavyöhykehehtaarilta jää käteen 750€- 900€.
Laske siitä sitten paljonko pelto saa maksaa että päästään tuohon tuottoprosenttiin.
Jotkut on niin tyhmiä että viljelee jotain viljaa 😄
Joo, nekin on tyhmiä, jotka ei voita lotossa tuhansia tai miljoonia. Paljonkohan niitä suojavyöhykkeitä perustettiin viime vuonna tai perustetaan tänä vuonna?
-
Peltojen pääoman tuotto on ollut 15-30% välillä. Vuokrapelloilla toki kovempi.
Millähän laskuopilla ?
Hyvin yksinkertaisella: Tulot - menot (urakkahinnastosta), jonka tulo jaetaan peltoon sidotulla pääomalla. Eikä tuohon ole laskettu edes sadon arvoa.
Onko tikkarit tulo- vai menopuolella?
Taitaa olla vähissä lailliset kasvit,jos maahan sidottu pääoma tuottais yli 5 %. Tietenkin jos maa on ollut ilmainen niin kaikki tuotto plussaa. Toisaalta siihen laskettais pääomitusarvo keskim. pellon arvolla. Em. Syystä epäilen kaikkien todenperäisyyttä,jotka väittävät tuoton olevan yli 5 %. Huom. Omalle työllekin lasketaan arvo.
Sanoin että menot on urakkahinnaston mukaan, se sisältää siis palkankin. 40€/ha niitto ja 16€/paali tekee suojavyöhykkeellä 5 paalin ha sadolla 120€/ha menoja, karhotus yleensä siihen päälle 30€ eli 150€/ha on kuluja vuosittain. Toki perustaminen maksaa pari/kolmesataa päälle kerran viiteen vuoteen.
Siitä kun sitten lasket että suojavyöhykkeeltä saa sen noin 900€/ha tukea ja poromiehet maksaa suojavyöhykepaaleista vähintään 30€/kpl (en siis sisällyttänyt mahdollisia myyntituloja pääoman tuottoon) niin suojavyöhykehehtaarilta jää käteen 750€- 900€.
Laske siitä sitten paljonko pelto saa maksaa että päästään tuohon tuottoprosenttiin.
Jotkut on niin tyhmiä että viljelee jotain viljaa 😄
Joo, nekin on tyhmiä, jotka ei voita lotossa tuhansia tai miljoonia. Paljonkohan niitä suojavyöhykkeitä perustettiin viime vuonna tai perustetaan tänä vuonna?
Joo, ja samaan aikaan maakuntalehdessä kirjoitellaan varoittavaan äänensävyyn siitä, että maatalousbudjetti on kuralla ja rahat ei riitä. Varautukaa siihen.
Ihme juttu, mihin ne rahat on hävinny.
-
Eli muutaman vuoden onnenkantamoinen kyseessä, joka todennäköisesti huonontaa kaikkia tukia seuraavalla tukikaudella. Mites sitten sen tuoton käy. Onnenkantamoinen lienee syntynyt MMM:n virkamies viljelijöiden tarpeeseen ja toivon, että tuleva tukikausi korjaa nämä sivutoimiset pois alalta,koska jokainen floppi huonontaa viljelyn julkista kuvaa.
-
Suurin havaitsemani yhtenäinen suojavyöhykeala lienee eräällä sokerijuurikas-staralla. Samaan syssyyn saneerausta ja puutarhakasveja. Ei liene ministeriä nähnytkään. Pinta-ala ei oikein sivutoimiselta vaikuta, top tonniin ennemminkin viittaisi.
Myös isot luomuprojektit ovat samaan tapaan ammattimaisesti optimoituja tukiprojekteja. Harrastelijaviljelijät ennemmin harrastelevat viljelyä kuin ryhtyvät harrastelemaan ei-viljelyä.
-SS-
-
>isot luomuprojektit ovat samaan tapaan ammattimaisesti optimoituja tukiprojekteja. Harrastelijaviljelijät ennemmin harrastelevat viljelyä kuin ryhtyvät harrastelemaan ei-viljelyä.
Aivan ,koska pienemmillä hehtaareilla hömppäheinäily eivät tuota yhtään mitään muuta kuin kiusaa itselle.
-
Vertaili lottovoittoon on aika typerää. Se suojavyöhyke oli siellä kaikkien saatavilla silloin 2015. Tokikaa he joiden lohkot eivät olleet vesistöjen äärellä taikka pohjavesialueella eivät voineet täkyyn tarttua.
Riistapellolla pääsee muuten melkeen samaan tukeen, mutta sitä ei saa olla niin paljon.
Eli muutaman vuoden onnenkantamoinen kyseessä, joka todennäköisesti huonontaa kaikkia tukia seuraavalla tukikaudella. Mites sitten sen tuoton käy. Onnenkantamoinen lienee syntynyt MMM:n virkamies viljelijöiden tarpeeseen ja toivon, että tuleva tukikausi korjaa nämä sivutoimiset pois alalta,koska jokainen floppi huonontaa viljelyn julkista kuvaa.
Ne pellothan on sitten 5v päästä maksettu pois, eli mitä väliä, itsehän sanoit että ilmaisen maan kaikki tuotto on plussaa? Vaikka saisikin vain 450€ niin se pääoman tuotto pysyy silti siellä 10% yläpuolella.
-
>ilmaisen maan kaikki tuotto on plussaa?
Ilmaisessakin maassa makaa pääomia kiinni
-
Pellon hankintahinta sen tuoton ratkaisee.
-
Vertaili lottovoittoon on aika typerää. Se suojavyöhyke oli siellä kaikkien saatavilla silloin 2015.
Ei mene noin, pystyt todentamaan tämän itsekin, jos osaat peruslaskutoimituksia edes auttavasti. Hyvät niille, jotka tähän suojavyöhykkeeseen hyökkäsivät. Mutta yhtä paljon kiitos kuuluu niille, jotka passailivat, sekä myöhemmin luovuttivat osan kerääjä/saneeraus/lannanlevitysrahoistaan, jotta sen täydet 500 / 450 pystyy edelleen maksamaan kaikille suojavyöhykehehtaareille, kauden loppuun.
Oli täysin virkamiespäätöksellä tieten tehty ratkaisu muuttaa jälkikäteen lähes kaikkien muiden toimenpiteiden ehtoja, paitsi suojavyöhykkeiden ja vanhojen säätösalaojien korvauksia. Syytä voidaan lähinnä arvailla, virkamiehen silmissä tärkeitä suojavyöhyke-eliittiin kuuluvia suojeltiin ?
-SS-
-
Kyllä aika näyttää ehkä piankin kelle maa kuuluu: RAHAMIEHILLE, ei sellaisille jotka siitä yrittävät saada rahaa velkojensa maksuun..Ja jotka siellä työt tekevät.