Hydrauliikkahommissa puomi laskee yleensä siinä tilanteessa kun maan vetovoima kumoaa naisen viehätysvoiman.

Eikös se laske ainakin hetkeksi senkin takia, että työntövarresta tuloo nesteet pihalle tai oikeestaan sisälle, riippumatta vetovoimista - maan tai naisen.

Auttaako tuohon asennonsäätökään...

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 20.09.10 - klo:23:24

Hydrauliikkahommissa puomi laskee yleensä siinä tilanteessa kun maan vetovoima kumoaa naisen viehätysvoiman.

Eikös se laske ainakin hetkeksi senkin takia, että työntövarresta tuloo nesteet pihalle tai oikeestaan sisälle, riippumatta vetovoimista - maan tai naisen.

Auttaako tuohon asennonsäätökään...

Mutta pässinkiveksistä vois olla apua(ainakin 0,75l), ettei lopu hydraulinesteet heti ekan vuodon aikana 

Paineiskuventtiileitä eli ns. sokkeja löytyy varmasti jokaisesta kuormainventtiilista (tavalla tai toisella). Niitäkin on monenlaisia. Tyypillinen on ns. differentiaalipaineiskuventtiili jossa painepiikki tai liian suureksi nouseva paine vaikuttaa pieneen pinta-alaan paineiskuventtiilin karalla, jousta vastaan. Kun paine voittaa jousen voiman, ja kara siirtyy, aukeaa paljon suurempi pinta-ala päästäen öljyn tankkipiiriin. Yksinketaisimmillaan voi "sokki" olla jousikuormitettu kuula, seetiä vastaan. Etuna hinta ja nopea toiminta. Haittapuolena ääni ja nouseva painearvo, virtauksen noustessa. Siis narahtaa avautuessa, mikä sinänsä voi olla varoitus koneenkäyttäjälle. Noista pilottiohjatuista sokeista sen verran että: Kallis hinta, arka lialle mutta pitää avautumispaineen samana, virtauksesta huolimatta.  Usein sokin löytää ns. korkeasta lohkosta, sylinteriporttien vierestä. Korkea lohko on, niinkuin niminkin sanoo, korkeampi kuin matala lohko . Korkeita lohkoja käytetään esim. nostolla, taitolla, käännöllä ja puominjatkeella. "matalia" lohkoja käytetään tukijaloilla, kouralla ja kourankäännöllä. Kaikissa venttiileissä ei ole näitä ulospäin erillaisia lohkoja. Tyyppiesimerkki Monsun Tison HV07.

Paineiskuventtiileitä eli ns. sokkeja löytyy varmasti jokaisesta kuormainventtiilista (tavalla tai toisella). Niitäkin on monenlaisia. Tyypillinen on ns. differentiaalipaineiskuventtiili jossa painepiikki tai liian suureksi nouseva paine vaikuttaa pieneen pinta-alaan paineiskuventtiilin karalla, jousta vastaan. Kun paine voittaa jousen voiman, ja kara siirtyy, aukeaa paljon suurempi pinta-ala päästäen öljyn tankkipiiriin. Yksinketaisimmillaan voi "sokki" olla jousikuormitettu kuula, seetiä vastaan. Etuna hinta ja nopea toiminta. Haittapuolena ääni ja nouseva painearvo, virtauksen noustessa. Siis narahtaa avautuessa, mikä sinänsä voi olla varoitus koneenkäyttäjälle. Noista pilottiohjatuista sokeista sen verran että: Kallis hinta, arka lialle mutta pitää avautumispaineen samana, virtauksesta huolimatta.  Usein sokin löytää ns. korkeasta lohkosta, sylinteriporttien vierestä. Korkea lohko on, niinkuin niminkin sanoo, korkeampi kuin matala lohko . Korkeita lohkoja käytetään esim. nostolla, taitolla, käännöllä ja puominjatkeella. "matalia" lohkoja käytetään tukijaloilla, kouralla ja kourankäännöllä. Kaikissa venttiileissä ei ole näitä ulospäin erillaisia lohkoja. Tyyppiesimerkki Monsun Tison HV07.

ahaa siis puhut liikekohtaisista ("erillis")painerajoitusventtiileista ... shokki painerajoitusventtiilit löytyvät kyllä yleensä ajohydrauliikan puolelta..

mainitset myös edellä että laadukkaammat painevarot ovat arkoja lialle en ole vielä yhtään suunnittelijaa tavannut kuka suunnittelisi hydrauliikkajärjestelmää kuralla ajettavaksi... mutta monta tumpeloa jotka ei tunne suodatusta ja sen tarpeellisuutta..

Viimeisen 30 vuoden aikana olen törmännyt lukemattomia kertoja pilottiohjattuun päävaroon, joka on kadottanut paineen kokonaan, lian takia, vaan en yhteenkään suoraohjattuun joka olisi saanut järjestelmän täysin mykäksi jonkun yksittäisen likapartikkelin takia. Kuinka monta kertaa onkaan "iskemättömästä" öljytynniristä tullut öljyn lisäämisen mukana esim. tynnyrin kantattujen saumojen välistä , kuljetuksen aikana irronnutta valssihilsettä. Tietysti ne jää painefiltteriin, jos sellainen on. Laitteiden suunnittelijat pyrkivät ottamaan huomioon realiteetit.