Petri! kettuilun kohde onkin tapaviljelijät (esim. 30 v putkeen rehuviljaa), kun tapana on ollut pitää kotona viljelystä. Heiltä ei löydy mitään erikoistumisniksejä vaan tuet kerätään pois. 

Mutta edelleenkin mielestäni ainoa haitta tuollaisesta touhusta on tuo mitä kirjoitin jo yllä eli

"Pahin ongelma näissä on, jos tästä toiminnasta seuraavaa tilastoharhaa (kaikissa mahdollisissa maatalouden tilaa indikoivissa tilastoissa) käytetään päätöksenteon pohjana niitä vastaan, jotka vakavasti koettavat ruokkia maailmaa pelloillaan.".

Joo, onhan näitä, jotka ovat varmaan osasyyllisiä tuohon "kolmen metrin avo-oja" -sääntöön ym., eli jotka toimivat juuri kuten tuossa ongelmoin. Mutta olen hiljalleen tullut aika tolerantiksi kaikenlaiseen elämäntapaharrasteluun (onhan tämä oma alkummekin aika epätoivoista, yritysnäkökulmasta), tietyn natinan voi antaa rauhassa virrata vasemmasta oikeaan korvaan. Parhaimmillaan nämä ovat juuri niitä, jotka pitävät edes jotain maatalouskulttuuria yllä, maisemat kunnossa ja saattavat tarjota koneapua  laskutaitoisille tai aidosti varattomille maaseudun asukeille.  Pahimmillaan niitä, joita tuossa maalailet.

Petri

hörhö

alkutiedoksi: en ole minkään tällä foorumilla toisiaan mätkivän leirin jäsen.

Mutta tunnen vähän Tiilikaista. Olisikohan näin, että Korhoseen kyllästyneet haluaisivat saada vähän asiallisemman sihteerin yhdistykseensä?

Petri

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 28.05.08 - klo:08:03

Meillä pellot tuottaa

Taas tätä isäntä laskentoa! Tukien alasajo voidaan aloittaa teiltä. Mikä tukialue?

Oikeasti jotkut saa pellolla tuottoa aikaiseksi muutenkin kuin maataloushallinnon kautta. Tuttu luomu-vihannesviljelijä (10 ha vihannesalaa vuosittain) tuosta Pohjanlahden toiselta puolelta sanoi itsensä irti kaikista ylimääräisistä tuista, kun "kävi kaikenlaisia pinta-alojen ja kasvustojen mittaajia kalentereiden kanssa" haittaamassa työntekoa, hän on enää luomu-tarkkailussa.

Vaikka UCD:ta pänniikin tämä joidenkin perinnetäpinöinti, niin ei kait se ole sulta pois, jos jotkut tekee tätä perstuntumalta? Pahin ongelma näissä on, jos tästä toiminnasta seuraavaa tilastoharhaa (kaikissa mahdollisissa maatalouden tilaa indikoivissa tilastoissa) käytetään päätöksenteon pohjana niitä vastaan, jotka vakavasti koettavat ruokkia maailmaa pelloillaan.

Petri

Paikallinen kiveys-ja viherrysurakoitsija maksaa ammattikoulupojille 13 e/tunti. Töitäkin pitää siihen rahaan tehdä eikä pelkkiä tunteja.

AIKA kova liksa. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus 1.10.2007 - 31.1.2010 kertoo, että vaativuusryhmien tuntipalkat vaihtelevat 7.32 - 8.81 euroa tunnilta. Vaativuusryhmä 1: Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuormitus vähäinen.
...
Alan oppilaitoksessa opiskelevalle... 75% vaativuusryhmä yhden palkasta.
...
peruskoulussa tai lukiossa opiskelevalle... 70%
...
alan työkokemusta vailla olevalle ... perehdyttämisajalta 90%..enintään neljän kuukauden alan.

ELI
ei kovin kummoisia. Nyt on itsellä kesäksi tulossa kaikenlaista apuväkeä kylän nuorista. Osaa saa olla vain minimiajan (eikä tule toista kertaa), osalla suhde jatkuu pidempään ja näillä, joilla hommat käyttävät tehdään sopivia urakoita, jotta motiivia pidetään yllä.

Petri

Mutta voihan se olla, että sitten näiden pikkutilojen omistajat raivaisivat sen verran peltoa  metsästä, että ylittyy se 30 ha ja sitten tietysti alarajaa , nostetaankin jonnekkin 40 hehtaariin, ja taas päästiin jakamaan maita uudelleen.

Kaikki jäykät hallinnolliset rajat johtavat vain porsaanreikien etsintään ja aktiiviseen kiertelyyn. Ainoa realistinen juttu on jonkinlainen liukuva tuki, jolloin keplottelu ei tule niin kannattavaksi.

Petri

No niin, alkaisi olla kylvön aika, maata muokattu ja lämpöäkin viimein luvattu. Kyntö piti yhdellä kuloheinäpellolla jättää kesken, roudassa vielä.

Petri

Mua ainakin Varsinais-Suomalaisena savivarpaana huvittaa se niitten veturien perässä oleva kalusto...

Serkkuni vielä harrastaessa joskus 80-luvun alussa sivutoimista maanviljelyä Uudellamaalla hän osti vanhan harmaafergun lisäksi 65:n, "todellisen suurtehotraktorin". Ja päivitti heti kaksisiipiset kyntöaurat kolmesiipisiin. Näillä kääntyi jytäkkä hiesukin hyvin, eikä vedellyt pelkkiä terveisiä perässä.

Petri

Olis mukava kuulla luomumiesten mielipiteitä asiasta.

Riippuu vähän, mitä sieltä alta on tulossa. Jos on jo selvästi lehden tapaista, eli ei enää sellainen "lasimainen" tappi, niin kestää aika pieksemistä, oras nimittäin. Mutta jos se yksi tappi, joka helposti taittuu (ei taivu), niin on juuri se vaihe, jolloin rikkaäkeellä ei pidä mennä.

Mutta luulenpa, että ainakaan pitkäpiikkirikkaäes ei helposti raavi tarpeeksi kuorettumaan; "väärinpäin" heitetty verkkoäes tai sitten noita järeämpiä tarvitaan. Varpajyrä-äes täysin varpajyrien varassa on varmaan ihan kätevä ratkaisu, myös kevyt jyrä, varmaan myös muutkin tässä ketjussa esitellyt vaihtoehdot.

Petri

Millaista apilan siemenmäärää petri pitäis suositeltavana tai siis ehottomana maksimina. Mulla on ollu nykyvuosina 25 kg heinäkasveja ja 5 kg apilaa.

Eiköhän sulla ole nuo kylvömäärät sieltä "sopivan" haarukan yläreunasta, luulisin.

Takavuosina olin mukana yhdessä apilakokeessa, jossa monen muun jutun ohella katsottiin myös noita kylvömääriä. Maalaji oli multava hietamoreeni eli paras mahdollinen taimettumisen kannalta. Testatut apilan kylvömäärät 1,2,3,4 ja 6 kg/ha. Ainoastaan 1 kg/ha erottui vähän muista alaspäin heikomman sadon muodossa. Ylisuuret kylvömäärät tasaantuvat reilussa vuodessa samaan taimitiheyteen.

Mutta vähän kylvötekniikka- ja maalajikohtainen juttu. Jos taimettumisolosuhteet erinomaiset, jo 2 kg/ha riittää, tuo 5 kg/ha on vielä perusteltua, vähän vakuutusta on syytä ottaa tuon 2 kg/ha päälle. Itsellä yleensä 2 kg puna-apilaa ja 1 kg alsiketta/ha, heiniä 12-15 kg/ha.

Petri

Petri

Ja jos sait haltuusi pinta-alan niin tuliko tukioikeudet myös omistukseesi? Jos ei niin voi olla parempi olla aloittamatta.

Menee taas vähän sivuun itse pääaiheesta, mutta tilatuki on ainakin täällä pohjoisessa vain kolmannes (tai jopa alle) koko tukisummasta (ymp.+lfa), joten älä anna pelkän tilatuen hämätä. Jos ei viljelytaukoja tule, niin nämä ymp+lfa on sidottu peltoon Itse vaihtaisin mielelläni tilatuen noihin ymp.+lfa -tukiin...

Mutta itse asiaan: jos pellot ovat naapurilla elukoiden rehutarpeen vuoksi, niin kyllä tuo yhteistyökuvio naapurin kanssa olisi ehdottomasti fiksuin  kuvio, säästyy paljoilta koneinvestoinneilta ja voi silti ollaa traktorilla jeesaamassa jossain sopivassa vaiheessa työhuipun aikaan. win-win, sanoisi joku.

Petri

Oletko virnaa yksistään kylvämässä. Onko siemenseoksista huonoja kokemuksia? Itse olen lopettanut virnan käytön ja kylvän herneitä maalajille sopivan viljan kanssa. Virnan jos korjaa aikaisin niin se on emoille aika voimakasta ruokaa ja myöhäinen korjuu ei tahdo onnistua kuin puimurilla.

En oikein usko, että Kunttajussikaan sitä olisi puhtaana kylvämässä.

Renen ongelmat emorehun kanssa voivat pitää hyvin paikkansa, rehuvirna on parhaimmillaan kun haetaan hyvin sulavaa rehua - siksi itse lampaille rehua havittelevana sitä onkin seoksissa. Mutta: varmaankin emoill laittaisin (myöhäisen) ohran kanssa seoksena (vaikka ohraa 80-100 kg, virnaa 40-60 kg/ha) ja korjaisin seoksen ohran kehitysasteen mukaan kokoviljasäilörehuksi, varmaankin joskus taikinatuleentumisvaiheessa. Jos ei ole nurmen suojakasvustona, niin laittaisin silti jonkun  10 kg italian raiheinää loppusyksyä varten.

Hyvä jossitella kun siemenet on jo ostettu, mutta emoille kokeilisin kyllä ruisvirnaa ja mahdollisimman myöhäistä viljaa -yhdistelmää. Ruisvirnan (ns. talviyksivuotinen, vertaa ruis) sulavuus ei ole yhtä hyvä kuin rehuvirnalla, mutta loppukesän kasvu on rajua eikä se pyri sillä lailla tuleentumaan kuin aidosti yksivuotinen rehuvirna.

Rehuvirnalajikkeissakin on eroja. Kaikkihan ovat meillä tuontitavaraa. Ebena on jalostettu nimenomaan vihermassaa varten, kun osa lajikkeista on jalostettu siementuotantoa (rehuksi) varten. Vihermassaa tulee vähemmän ja tuleentuu herkemmin. Monesti jos ostaa jotain tuntematonta lajiketta, niin mahdollisuus saada tuollaista "siementyypin" lajiketta on suuri, kun sellaisen siemen sattumalta on halvempaa kuin näiden vihermassalajikkeiden...

Petri

lypsylehmille olisi tarkoitus rehu tehdä ja kasvustosta  apila% on arvioitu ei kylvömääristä.

Silmävaraisesti apilapitoisuuden yliarvioi helposti, silmävaraisesta "puolet apilaa" on usein kuiva-aineena laskien alle kolmannes.

Yhden tutkijan vinkki on kepin heitto: otetaan suorahko puolimetrinen puukeppi, jota heitetään 50 kertaa pellolla kulkien. Joka kerta katsotaan kummastakin päästä, osuuko heinään vai apilaan. Saadaan 100 havaintoa. Ja tästä helposti apila-%. Muutamia kertoja kun erilaisissa kasvustoissa heittelee, niin se oma silmäkin kalibroituu paremmin kohdalleen.

Petri

So fucking what? Eli *****uks se sulle kuuluu mitä kukin rahoillaan tekee?

Toivottavasti vain joku (taloudellis-hallinnollisista) tuotanto-oloistamme päättävä ei asiasta ala vetämään johtopäätöksiä..

Petri

Jokos on virnan kylvöaika? vai milloin se ois paras kylvää..?

Tarkenna vähän; kumpi virna (rehu/ruis), tavoite (viherlannoitus, kymppitonnareiden rehu, emojen rehu, ...) ja ehkä leveysastekin, niin sitten voisi jatkaa keskustelua.

Petri

Simmo varmaankin lukenu Vartiotornia koko viime yön.

En olisi tuosta lähteestä yhtä varma. Kyllä monien maailman ruoka-aittojen kohtalo näyttää aika pahalta. Kasteluvesi nostetaan yhä syvemmältä, toistaiseksi. Halpojen raaka-aineiden aika on ohi, niukkuus nostaa hiljalleen hintaa, kunnes se on niin korkea, ettei nykyisenkaltainen tuhlailu enää kannata. Voi tehdä aika rajuja muutoksia nykyiseen elämänmenoomme, toiset voittaa, useampi luultavasti kärsii.

Petri