Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? 
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..
Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?
Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.
Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. 
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..
Joku kyseli tuossa että mitenkä se on niin vaikeaa laittaa 30 prossaa eri kasvia, kun viime vuonna. Paperilla kuulostaa helpolta, mutta käytännössä ei. Tavoitehan itsellä on tuottaa täysiä rekkakuormia, jos jää jotain nyyttejä eli ei makdunkuormaan, niin melkeinpä sanoisin että ne on ongelmajätettä
Toinen ongelma on siemenen riittävyys. Kylvääkö eka ne jotka saavat olla samoja vai ne jotka eivät saa. Jos siemen loppuu ja täytyy jatkaa toisella lajikkeella, niin sen jälkeen ei kolmenkymmenen prosenti erikasvisuus täyty. Sitten kylvöjärjestys kuivumisen mukaan. Eikä sen mukaan pystyykö 30 prossan velvoitetta täyttää..No käytäntöhän on se että 30 prossaaa paperilla oikein. Ja pellolla on sitten mitä on. Sateliitilla ei näy tähkän pituutta ja lajia. Miksi asioiden täytyy olla noin vaikeita. Kyllä viljelijä itse tietää että koska pystyy vaihtaa kasvia ja koska ei. Ja vuoroviljely on hyvän sadon ehdoton edellytys.
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Lannoitekasan päällä metri lunta
taitaa olla niin että ei tarvi käyttää noita -23 hankittuja lannoitteita kun vasta vuonna -25
Selvää säästöä. Pellot oli jo syksyllä niin märkiä, siihen vielä metrilumen sulamisvedet..Niin kylvöt alkaa kesäkuussa..Kannattaako silloin ees enään kylvää. Vähän off topicin, mutta kyllä sää apulannan hintoihin vaikuttaa ja maailman tapahtumat. Niitten seuraamisen olen jo lopettanut tasan kaksi vuotta sitten. Jääkiekko on paljon mielenkiintoisempaa
On sekavaa touhua ..Mä tulostin lomakkeen ja täytän sen tänään ja vien omakätisesti sihteerin postilaatikkoon. En luota kehenkään muuhun viejään kuin itseeni. Se että onko rasti aikaisemmassa tukihakemuksessa ollut oikeaasa paikassa väärään aikaan tai väärässä paikassa oikeaan aikaan ei kiinnosta. Muut setviköön sitä asiaa. Tässä viljojen hintojen putoavassa maailmassa on muutakin murehdittavaa, kuin rasti. Mielestäni jos hallitus olisi vähänkään viljelijän puolella, maksettaisiin tämän talven kasvipeitteisyys tuki jokaisen viljelijän kokonais pinta-alalla, mutta eihjän se näin nopeasti käy. Viljelijän kukkaron pohjan näkyminen kyllä käy nopeasti..ugh..Olen puhunut
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.
Ja viljankiinnityshinnat nousee joka viikko kevättä kohden jos lumen määrä lisääntyy kymmenen senttiä joka viikko.10 senttiä lunta tarkoittaa 10 euroa lisää kiinnityshintaa
Sama kun 30 asteen pakkasilla voi tuulimyllyistä tarkastaa sähkön pörssihinnan, jos eivät pyöri niin sitten se on vähintään 1,50-2.00 Euroa kwh. Ja yleensähän kovilla pakkasilla myllyt nauttii hilaisuudestaan
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. 
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
Välittäjät voivat toki myydä varastoihin kertynyttä tavaraa mut kun välittäjät eivät myöskään enää halua varastoida tavaraa niin ei siitä paljoa apua ole.
Odotankin koska joku iso taho ilmoittaa aloittavansa rakentaa isoja viljasiiloja. Uskon että se olisi hyvä business. Siis tarkoitan oikeasti isoja viljasiiloja. Tai paras tilanne olisi ett'ä niitä rakennettaisiin ilman suurta media mylläkkää. Näin kun rakennusteollisuus on vähän alamaissa, niin ainakin työvoimaa olisi hyvin saatavilla.
Vähän off topicin: , mutta kun ajatellaan että yksittäisen viljeljän tukimäärätkin ovat julkisia, niin koskahan keksivät että viljellyt kasvit yksittäisellä viljelijää ovat julkisia. Niin saadaan tietää kuka sitä hömppää viljelee ja kuka koittaa olla isänmaallinen
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Eilen tein tämän vuoden budjetin, ja tilanne alkaa todellakin realisoitumaan. 26 prosentin tukipudotus vuodelta 22 tarkoittaa sitä, että joko viivan alle ei jää mitään tai sitten jää perinteisesti lannoitteet ostamatta kesällä vuodelle 25. Koittanut miettiä mistä niitä säästöjä voisi tehdä. Enään ei löydy mitään paikkaa. Ja kun katsoo noita viljan kiinnityshintoja niin noilla hinnoilla ei ole mahdollista kiinnittää. Jos jollain on hyviä ehdotuksia mistä voi säästää, niin otan mielellenä ehdotuksia vastaan. On kylmää kyytiä.
Nyt alkaa totuus selviään ohjelmakauden vaihtoa silmällä pitäen. Eli jaoin viimevuoden kokonaistuet ilmoitetulla pinta-alalla ja saman tein tämänvuoden kokonaistuet tämän vuoden pinta alalla. Kyseessä kasvin viljelytila ja pinta-ala pysynyt samana molempina vuosina. Rypsiä oli noin 10 prosenttia viime vuonna joka oli tänä vuonna viljalla. Hömpät noin 5 prosenttia kokonaisalasta. Ja miinusmerkkinen tukiputoaminen kokonaiset 157 e/ha. On hienoa kun ohjelmakaudet vaihtuu..järkeilin tossa, että 2028 ohjelmakauden alussa täytyy ja siis on pakko tyytyä 277,36 E/ha tukiin. Sitä vaan sitten ostaan porukat uusia hienoja koneita. Inflaatio on hieno asia, mutta peltotukipuolella se on käänteistä.
Tämä mielenkiintoinen aihe heräsi nyt juuri, kun Vipuun alkaa varmistumaan tämän vuoden tukimäärät, niin on helppo vertailla aikaisempen vuosien tukimäärään, varsinkin kun pinta-ala on pysynyt jotakuinkin samana vuodesta toiseen, eikä erikoiskasviviljelyä juurikaan ole harrastettu. Kyseessä siis kasvinsuojelutilat. Itse omakohatisesti laskettuna tukipudotus prosentteina viimevuoteen on 26 prosenttia. Eli todellinen halpuutus on meneillään. Siinä ei auta että sanotaan että on siirretty ensi vuodelle vaan viljelijän täytyy syödä myös tänä vuonna. Jäämme seuraamaan kuinka tässä tilanteessa käy.
Koitin tapailla huonolla Suomen kielellä uutiskirjettä, jossa todettiin seuraavaa : Maaliskuussa 24 Vipu mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta. Tarkoittaako tämä Suomeksi sitä että ollaan löysässä hirressä maaliskuuhun asti ja tukien maksu viivästyy ja siirtyy sinne. Täytyy kohta alkaan pyytään anteeksi että koitan tuottaa ruokaa. Pakkaset lopetti kynnöt, joten sateliitit voi sammuttaa siltä osin.
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
On tänä vuonna haastaa hommaa, ensin piinasi märkyys ja nyt pakkaset. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljion jää kyntämättä. NK.Normaalivuosina kynnetty miltei kaikki ja talvipeitteisyysprosentit minimiin. Tänä talvena maksimiin. Kevätmuokkauksista en pidä yhtään. Muutenkin hommia riittää silloin ihan riittävästi. Seuraillaanpa tilannetta. Kasvipeitteisyys ilmoitus on joskus vasta ensi vuoden puolella, joten saa kerralla oikein laitettua.
Tänään päätetään glyfosaatin jatkosta. Vähän ihmetellyt kun kauppiaat eivät ole kovaa kaupanneet varastojaan pois. Kun perinteisesti näihin kieltoihin tulee vuoden aika viljelijän käyttää omat varastot pois. Joten suurella todennäköisyydellä glyfon saa käyttöluvan myös jatkossa.
