Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Wejjo - 15.01.15 - klo:17:10
-
Nyt olisi tarves laskeskella asiakkaalle eri rehuketjujen kustannuksia, mutta tarvitsisin hiukan käytännön kokemuksia "reunaehdoista" seuraavassa vaihtoehdossa:
Te joilla on yhdistelmäpaalain käytössä, millaisia rehumääriä olette pystyneet käytännössä korjaamaan lypsykarjan tarpeisiin, ja millaisella muulla koneistuksella/miehityksellä? Ja millainen työsaavutus/pv parhaimmillaan/huonoimmillaan ko. ketjulla.
-
Työmenekki noin 2 tunta/ ha sis lyhyehköt siirtymiset ja tarvikkeidentäyttö jakautuen kahdelle kuskille.
Työketju sellainen että toinen kaveri niittää ja illalla ajaa paalit pellonlaitaan. Tähän menee yhteensä noin tunti/ hehtaari kaikkine konevaihtoineen ja ekana päivänä toinen kuski karhottaa ulkokierrokset valmiiksi ja seuraavana päivänä paalailee. Tämä toteutuu noin 3 metrin niittokoneella ja karhottimella minkä voi kytkeä sekä raktorin eteen että taakse. Paalaajana taas tuo kronen rimpula. Hyvä olisi olla kolme raktoria koska sitä paalaajaa ei jaksa kyllä repiä koneesta irti. Pienille lohkoille on erillinen käärijäkuski tarpeellinen. parilal hyvällä kippikärryllä nää paalit ajautuisi sitten navetan viereen kahdella kuskilla melkein sitä vauhtia mitä kyytiin kerkii mätätä.
Eli noin hehtaari tunnissa tulee valmista tehtyä työtuntia kohden kahden miehen voimin. Siihen päälle sitten se paalinajo navetalle pitkin vuotta.
-
Yhdistelmäkoneella ajelen ja edellä karhottelee 9m keskelle raapiva kone.
Parhaimpana päivänä viime suvena 55ha, 500 paalia, 4 eri taloa ja kolmen eri kunnan alueella mutta päivä oli kyllä pitkä. Tehokkain päivä on ollut 500 paalia 12 tunnissa emojen säilöheinää.
Paali on normaali 125cm
Hehtaareitten laskeminen on vähän suhteellista kun satotasot vaihtelee parista paalista pariinkymmeneen hehtaarilla.
Huonoimmat päivät on sadan paalin luokkaa ja hehtaareita 10-20 mutta yleensä johtuu vaan siitä että paalattava on loppunut kesken ennen päivää.
-
Asiasta samaan asiaan mut eri osastolle...
Ne on tossa webwisussa keksiny et paalisato pitää ilmottaa kuiva-ainekiloina per hehtaari eikä enää paalin kappalemäärinä.
Miksi????
-
Asiasta samaan asiaan mut eri osastolle...
Ne on tossa webwisussa keksiny et paalisato pitää ilmottaa kuiva-ainekiloina per hehtaari eikä enää paalin kappalemäärinä.
Miksi????
Varmaan siksi koska paalit ovat nykyään niin eri kokoisia, ennen oli vaan kiinteäkammioisella tehtyjä ~125cm paaleja, nykyään kiinteälläkin kammiolla varustetuilla voi tehdä liki 140cm paaleja.
Tuo 1Ha/h on ehkä sellainen perus saavutust. Meillä ei siihen päästä pienten lohkojen takia.
-
claas 355 uniwrap keskimäärin 16 paalta tunnis kaks karhoa yhes 6,4m ajonopeus noin 4,8 voimaa traktoris 167h 660nyytonia.paalausta voisi nopeuttaa n.22 paaliin tunnis mutta paali jää noin 80-100 kg kevyemmäksi jolloin kilo määrät on samat tai ei ainakaan isoa eroa.teetäminen ei kannata ja tekeminen on kallista.parhaana päivänä ole saanut kokoon 284 kpl ,siinä meni jo huomisen puolelle.
-
Noita Erikin juttuja ei usko ite Erikkikään :o
-
Noita Erikin juttuja ei usko ite Erikkikään :o
Kyllähän nuo on mahdollisia.Karhotettuja ajaa suht nopeestikkin.
-
Noita Erikin juttuja ei usko ite Erikkikään :o
Kyllähän nuo on mahdollisia.Karhotettuja ajaa suht nopeestikkin.
Nii, kyl eriks raks poksilla on vielä pienet lisät kun vertaa teiän muutaman vuoden takaseen paaliralliin realistin ja muiden kanssa. ;D ;D
-
Noita Erikin juttuja ei usko ite Erikkikään :o
Eihän 500-paalia 12:sta tunnissa ole kuin 41,6 paalia/tunti. McHalella tekee helposti paalin/minuutti, varsinkin 9m alalta karhotettuna. Aikaahan tuossa jää muovien vaihdoille helposti semmoinen 12-15min/tunti.
-
Noita Erikin juttuja ei usko ite Erikkikään :o
Tervetuloa ens kesänä seuraamaan rehuntekoa ;)
-
Noita Erikin juttuja ei usko ite Erikkikään :o
Eihän 500-paalia 12:sta tunnissa ole kuin 41,6 paalia/tunti. McHalella tekee helposti paalin/minuutti, varsinkin 9m alalta karhotettuna. Aikaahan tuossa jää muovien vaihdoille helposti semmoinen 12-15min/tunti.
Hei, oli puhe paaleista ei verkkomättäistä...! ;)
-
Käytännon tehoista.
Työleveys ajonopeus Työn osuus kokonaisajomäärästä
niitto 2,5m * 15 km/h * 0,70 =~2,5 ha/h
karhotus 5m * 8 km/h *0,80 =~ 3,2 ha/h
paalaus 5m* 8 km/h *0,80 =~3,2 ha/h
Näillä ei siis ole mitään tekemistä totuuden kanssa mutta tämä on se teho mitä kone etenee pellolla.
Sitten kun mitataan siitä kun konetta rupee laittaa perään siihen kun hommat on tehty niin käytännön saavutukset on sitä luokka mitä ekassa viestissä totesin eli hyvä kun 10 tunnin päivässä saa kaksi hemmoa 10 hehtaarin alan niitettyä, paalattua ja ajettua pallot pellonlaitaan. Toki paljon vaikuttaa keli ja lohkot sekä työjärjestys.
Ittellä tulee koneesta noin 8-15 paalia tunnissa.
-
claas 355 uniwrap keskimäärin 16 paalta tunnis kaks karhoa yhes 6,4m ajonopeus noin 4,8 voimaa traktoris 167h 660nyytonia.paalausta voisi nopeuttaa n.22 paaliin tunnis mutta paali jää noin 80-100 kg kevyemmäksi jolloin kilo määrät on samat tai ei ainakaan isoa eroa.teetäminen ei kannata ja tekeminen on kallista.parhaana päivänä ole saanut kokoon 284 kpl ,siinä meni jo huomisen puolelle.
Toi 16 paalia/h on aika lähellä keskiarvoa myös täällä 255 uniwrapilla. Tosin reilun 3m karhetta, mutta normaalisti 8km/h. Viimisen 4vuoden kirjanpidosta parhaana päivänä on paalattu 247paalia ja nämä tuli reilun 17ha alalta. Normaalisti omia rehuja tehdessä itse niitän edellisenä iltana 8-10ha satsin, jonka sitten seuraavana päivänä ennen puolta päivää aloittelen paalaamaan (normaalisti ruiskutus sesonki kevät sadon teon aikana samaan aikaan päällä niin aamuisin kerkeää ajamaan muutaman ruis*****sen). Yleensä vanha isäntä kokoaa paalit pellonlaitaan tai ajaa pihaan. Paalauskoneeseen, niittomurskaimeen ja paalien keruuseen omat traktorit joten kone sulkeisia ei tehdä.
-
Vain karhotettua tulee ajettua, koneena 44 000 luukutettu fusion2. Ennätys toissakesältä jotain 800 paalia vuorokauteen kolmelle eri tilalle, tavalliset päivät sitä 400 paalia, eli noin 40ha.
-
ruis*****sen
Onpas hieno sensuuri täällä :P
-
ruis*****sen
Onpas hieno sensuuri täällä :P
Ruisk ullisen. :)
-
No nyt tuli jo moommalan 800 paalii päiväs :)
Ketä rikkoo tuhannen rajan ;D ;D
-
Vain karhotettua tulee ajettua, koneena 44 000 luukutettu fusion2. Ennätys toissakesältä jotain 800 paalia vuorokauteen kolmelle eri tilalle, tavalliset päivät sitä 400 paalia, eli noin 40ha.
(http://38.media.tumblr.com/tumblr_m4tf1etWU21qm6oc3o1_500.gif)
-
Kovia poikia.
Ikinä en ole yli 300 paalia päivässä paalannut. Taitaa 250 olla aika lähelle huippusaavutusta.
Tosin paalataanki vaan omia peltoja alimitoitella koneistuksella :-[
-
Aika iso haitari työsaavutuksissa...
Lähinnä kiinnostaa yleiskuva, siis millaisia rehumääriä omatoimisella työllä karjanomistaja pystyisi paalimenetelmällä vuositasolla kohtuuvarmuudella korjaamaan lypsykarjalle. Voisi asettaa kysymyksen niinkin, että minkä kokoisille karjoille tiedätte korjattavan rehusadon tällä menetelmällä.
-
Aika iso haitari työsaavutuksissa...
Lähinnä kiinnostaa yleiskuva, siis millaisia rehumääriä omatoimisella työllä karjanomistaja pystyisi paalimenetelmällä vuositasolla kohtuuvarmuudella korjaamaan lypsykarjalle. Voisi asettaa kysymyksen niinkin, että minkä kokoisille karjoille tiedätte korjattavan rehusadon tällä menetelmällä.
Maidontuottaja jumputtaa yksikseen 70 lehmälle ja nuorisolle, ja taitaa itse niittääkkin? Sanokoon itse kun paremmin tietää varmaan :) Kyllä niitä vehkeitä on nähty jo 20 lehmän navetoissakin... En tiedä sanoa miten järkevää sitten.
-
On kyllä weijo sellasen taiteenalan kimpussa että muuttujia on todella paljon. Itte koen että pitää aloittaa siitä että navetassa on aina ja jokapäivä se sama miehitys ja tätä vasten ei jää kovin paljoa aikaa rehuntekoon näillä henkilöillä. Sellaset 50 hehtaarin rehut tekee pitkin hampain kotoväellä mutta silloin jo herkästi karja kärsii.
Itte teen noin 150 ha\ sato ja jotain rippeitä heinää ja olkea viellä päälle eli kesän mittaan täyttyy se 500 hehtaaria kun kolmea satoa tehdään. Muut niittää ja omalle kontolle jää osa karhotuksesta ja paalaus. Tämä vaatii ehdottomasti tekijän navetalle. Toki omia voisi tehdä joustavammin mutta kun 2\3 osa tehdään muille niin ei ole mahdollista organisoida työt niin tehokkaasti. Mutta jos laskee sen 10 ha\ työpäivä pystystä paaliin jos on pari tekijää niin saa viellä samat tekijät vailinaisesti navetan hoidettua.
-
Monessa talossa tuntuu niittäjä / karhottaja / paalinkerääjä olevan navetasta pois. Eli kerkiää hoitamaan nuo asiat.
Paalata / käärijä voi sitten lypsynvälillä sen 20 ha.
Käytännön paalaus vauhdit näyttäisi vaihtelevan 10 - 48 kpl tunnissa.
Parasta paalia , ainakin meikäläisen koneella saa aina sinne 35 - 40 kpl / h. Mutta tuo on koneen pyörimisaika.
Kun hommaa joskus 1990 luvulla aloiteltiin , oltiin kovia jätkiä jos se 1ha/h joskus saavutettiin . Nyt tulee itku jos ei 3 ha / h saavuteta.
Meilläpäin tosin sadot suhtkuivana 9 -10 kpl /ha.
Käytetyissä koneissa mistä oon kahtonu, yleensä vanhemmassa kalustossa 15 kpl h ja uudemmassa 30 kpl h
-
2250 paalia tein viimevuona. urakoitsija teki 100 paalia, kun tuli konerikko. 1.satoo niitti urakkamies 60 ha+karhotus, lisäksi kakkosen niittoa reilu 20ha. 2013 niitin kaikki itse.
Oleellista on tietää, paljonko kuiva-ainekilon tuottaminen maksaa. Meillä säilörehun kuiva-ainekilon hinta 2014 tehdyillä rehuilla noin 5 snt/kg ka.
Juttelin erään asiantuntian kanssa, niin tyypillisesti se on 10-30 sentin välissä. Esim. jos kustannus on 10 sentin siaan 30, niin keskituotoksen pitää nousta tällä maidon hinnalla noin 1800 kg/vuosi, niin ollaan tasoissa.
-
Mikä helv.... kiire teillä on tuon rehun teon kans.paali systeemi on siitä hyvä et sen pystyy tekemään lohkojen ja kasvustojen mukaan,Päivä sinne tai tänne ei maata kaada.
-
Täällä tehdään n. 2500 paalia vuodessa. Itte paalaan, ukko niittää ja urokoittijat karhottaa ja ajaa paalit navetalle jossa kuorman purku kaivinkoneella. Paras päivä viimekesänä 550 paalia, jolloin tehtiin vain isoimpia lohkoja. Keskiarvona kuitenkin varmaan jotan 150-200 paalin luokkaa navetoinnin ohessa. Varsinkin syksymmällä joutuu odottelemaan kuivumista aamuisin pidempään jolloin työsaavutus kärsii pahasti.
-
Paljonko on muuten löpökulutus yhistelmäpaalaimessa per ha. tai paali?
Mulla erillinen käärijä mutta keskivauhti näillä pohjosen heikkokasvusille tilkuilla on 22 paalia tunnissa eli rapiat 2 ha. Siirrot päälle. Kääriä ehtii ja pellon laitaan siirtää samaa vauhtia. Niitetään 3,5 m. mattoperäkoneella mutta karhoja yhdistetään vain jos sato on heikko ja ojan laidoista. Nitossa tulee näkysää n. 3 ha. tunnissa mutta siinä on vaihteluväli todella suuri 1,5-5 ha./h.
Löpöä palaa matkojen kanssa n. 8/ha. paalatessa, n. 7/ha. niitossa ja 4/ha. käärinässä.
Aikoinaan laskettiin että yli 200 ha. pitää olla vuodessa paalattavaa usille vehkeille ennenkuin son kannattavaa mutta sehi niin riippuu paikallisesta urakoinnin hintatasosta ja onko sitä ylipäätään saatavilla.
-
Monessa talossa tuntuu niittäjä / karhottaja / paalinkerääjä olevan navetasta pois. Eli kerkiää hoitamaan nuo asiat.
Paalata / käärijä voi sitten lypsynvälillä sen 20 ha.
Käytännön paalaus vauhdit näyttäisi vaihtelevan 10 - 48 kpl tunnissa.
Parasta paalia , ainakin meikäläisen koneella saa aina sinne 35 - 40 kpl / h. Mutta tuo on koneen pyörimisaika.
Kun hommaa joskus 1990 luvulla aloiteltiin , oltiin kovia jätkiä jos se 1ha/h joskus saavutettiin . Nyt tulee itku jos ei 3 ha / h saavuteta.
Meilläpäin tosin sadot suhtkuivana 9 -10 kpl /ha.
Käytetyissä koneissa mistä oon kahtonu, yleensä vanhemmassa kalustossa 15 kpl h ja uudemmassa 30 kpl h
Ei tarvii mennä montaa vuotta taaksepäin, kun tuo oli vielä märkä päiväuni meillä. Fortilla kun paalattiin 240 elhon jäljiltä karhoittamatonta, niin vajaa 2ha lohkolle sai varata lähes koko päivän ja paaleja tuli hitaasti. En uskalla alkaa muistelemaan kuinka paljon niitä pellolla loppujen lopuksi oli, mutta kun tuli welgeri kunnon sullojalla niin homma oli yhtä juhlaa ja paalimäärä puolittui. ;D
Semmoinen hämärä muistikuva on, että joskus fortilla tehtiin reilu sata paalia yhdessä (piiitkässä) päivässä.
-
Yhden robon lehmät ja nuoriso. Lisäksi jtn300 paalia olkea. Yksin niitto ja paalaus. Karhotus urakoitsijalta ja vanha isäntä viel tuusaa paalit pellon laitaan.
-
Meillä menee paalaukseen yhdistelmäpaalaajalla keskimäärin 0,65 h/ha sisältäen matkat ym. Karhotettuna (9,5-10 m) menee 0,6 h/ha.
Keskimääränen lohkokoko noin 2,4 ha ja tosi monimuotosia lohkoja. Etäisyyttäki on aikas paljon osalle lohkoista. Noi on ne syyt miks ylipäätänsä tehään rehut paaleihin plus se, että porukkaa tarvii vähemmän muihin korjuuketjuihin verrattuna.
Vaikka meillä karhotin onki, niin suhtaudutaan karhotukseen vähän varauksella. Esim. ekasta sadosta karhotetaan vain ihan lähimmät lohkot ja aivan kauimmaisia lohkoja ei karhoteta ollenkaan. Tosi vankalla kasvustolla karhotus saattaa vain nostaa työmenekin kokonaismäärää, ku paalauksen ajonopeus tippuu liikaa ja paalain saattaa tukkeutua helpommin. Kaukasimmilla lohkoilla karhotuksen hyöty taas valuu tielle.
Loppuun vielä linkki yhteen tutkimukseen. Luku 2, sivulta 43 on säilörehun korjuuketjuasiaa.
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf
-
Mattoperä on paras jos vaan kelit sallii.
Jämäkämmät paalit tulee mun mielestä matolla kuin karhotetulla.
-
Skännä on säilörehun korjuun ammattilainen, kun osaa kumota vuodesta 99 urakoivan työsaavutukset tosta vaan.
Silloin kun ollaan tosissaan liikenteessä, ei tuo 800 vuorokaudessa ole mikään ihmeellinen suoritus. Kuski vaihtui illalla ja polttoaine, öljyt ja muovit tuotiin pellolle ettei tarttenut ajella tarvikkeiden perässä. tarkistin muistiinpanoista niin 34 paalia oli tuolloin keskituntisaavutus siirtymineen, tosin kaikki oli aika lähekkäin eli alle 10km alueen nurkasta toiseen.
-
Skännä on säilörehun korjuun ammattilainen, kun osaa kumota vuodesta 99 urakoivan työsaavutukset tosta vaan.
Silloin kun ollaan tosissaan liikenteessä, ei tuo 800 vuorokaudessa ole mikään ihmeellinen suoritus. Kuski vaihtui illalla ja polttoaine, öljyt ja muovit tuotiin pellolle ettei tarttenut ajella tarvikkeiden perässä. tarkistin muistiinpanoista niin 34 paalia oli tuolloin keskituntisaavutus siirtymineen, tosin kaikki oli aika lähekkäin eli alle 10km alueen nurkasta toiseen.
;D ;D ;D
Sää oot liiottelun ammattilainen. ;D
-
Viime kesänä paalattiin 8000 paalia josta vain 30 paalia jouduttiin ajamaan vesimärkänä sateella kun ei keskenkä maltettu jättää.
Reipas puolet paalattu lypsykarjalle ja kaikki ajallaan. Loput on sitten olkea ja omia emojen rehuja eikä niitäkään mitenkään vanhaksi oo päästetty.
Vajaata kapasiteettia olisi vielä runsaasti nostaa paalimäärää
Polttoaineen kulutus on pyöriny 0.3-1.0 litran välillä riippuen vähän minkälaista kasvustoa ajetaan.
-
Hauskaa seurata toimintaa palstalla:
Kun on liian hyvä, ei voi pitää paikkaansa, jos tekee keskinkertaisesti naureskellaan "huonoudelle"... ;D
Mut asiaan, Oon paalaillu 8000 paalia vuoteen etukarhotin/ kombiyhdistelmällä, polttoaineen kulutus keskimäärin 0,64l/paali, 22paalia tuntiin (sis. siirtoajot, keskilohkoko 1,7Ha, 12,5 paalia/ha), näkemykseni mukaan 40000 paalia voisi ajaa urakkaa (tai urakan omaisesti riippumatta ajaako omia tai vieraita) yhdellä mchalella, senkin jälkeen arvioni mukaan onnistuisi... Paalauksen hintasuhteita ei kannata katsoa urakointitaulukoista, koska keskimääräiset urakat ovat pieniä ja hinnoittelut sen mukaiset... Jos logistiikka optimaalinen ja kalusto ja miehet osaavia (ja hydraylilaitakärrit ja muut kokonaiskustannuksia alentavat seikat käytössä, karhotinpaalauksen kokonaiskustannukset jäävät lähes aina ajosilppuriketjun kokonaiskustannuksien alle KAIKKI työvaiheet huomioituna (ja tietenkin myös muovikustannus huomioituna) jollei keskilohkokoko ylitä jotain 3-5ha ja lohkojen muoto hyvä. Tämä mielipide siksi että uskomattoman harva yli robotin tila on tajunnut kyseenalaistaa ajosilppurin tai noukinvaunun kilpailukyvyn NYKYAIKAISTA paalainyhdistelmää vastaan.. Ja ymmärrän toki että jos navetta on tehty laakasiilorehua palvelemaan, niin se voi olla esim. ratkaiseva tekijä... Pääasia että nykyisin kustannus/ tuotto suhteen parantamisen mahdollisuuksia on semmoisissakin paikoissa mistä vanhojen ajattelumallilla ei osattaisi kaivaakaan... Eli minun mielipiteeni: enemmän ajattelua ja laskinta, vähemmän tosiasioihin perustumattomia mielipiteitä ja usko(nto)a.... (Tää paasaus ei liity juurikaan tähän viestiketjuun mut halusin vaa ilmaista mielipiteeni :P
-
Lisäyksenä tuohon edeltävään vertailuun ajosilppuri /kombipaalain että hintasuhteet pätee, mikäli uutta kalustoa toisessa ketjussa vertaillaan toisenkin ketjun uuteen kalustoon jne ja ketjulla tehdään optimaalinen määrä rehua ja käytännössä aina paalausketju pääsee paalaamaan myös olkea tai ruokohelpeä tai kevätkuloa enemmän mitä ajosilppuriketju....
-
Jos käytetyt paalimuovit saisi viellä polttaa lämpöenergiaksi tilatasolla niin paalirehun talous olisi ylivoimainen muihin rehuntekotyyleihin nähden. Näin kun ei ole niin isoissa määrissä silppuri tai muu vastaavanlainen on yhtä kannattava.
-
Ainoa ongelma paalain vs. Ajosilppuri on se että talvirehun joutuu tekemään liian kuivana paaliin, Ape tahtoo lajittua ja sitä kautta tuotos laskee. Ihan havaittua omissa testeissä, ja saman tuntunut muutkin havainneen...
-
Jos logistiikka optimaalinen ja kalusto ja miehet osaavia (ja hydraylilaitakärrit ja muut kokonaiskustannuksia alentavat seikat käytössä, karhotinpaalauksen kokonaiskustannukset jäävät lähes aina ajosilppuriketjun kokonaiskustannuksien alle KAIKKI työvaiheet huomioituna (ja tietenkin myös muovikustannus huomioituna) jollei keskilohkokoko ylitä jotain 3-5ha ja lohkojen muoto hyvä. Tämä mielipide siksi että uskomattoman harva yli robotin tila on tajunnut kyseenalaistaa ajosilppurin tai noukinvaunun kilpailukyvyn NYKYAIKAISTA paalainyhdistelmää vastaan.. Ja ymmärrän toki että jos navetta on tehty laakasiilorehua palvelemaan, niin se voi olla esim. ratkaiseva tekijä... Pääasia että nykyisin kustannus/ tuotto suhteen parantamisen mahdollisuuksia on semmoisissakin paikoissa mistä vanhojen ajattelumallilla ei osattaisi kaivaakaan... Eli minun mielipiteeni: enemmän ajattelua ja laskinta, vähemmän tosiasioihin perustumattomia mielipiteitä ja usko(nto)a.... (Tää paasaus ei liity juurikaan tähän viestiketjuun mut halusin vaa ilmaista mielipiteeni :P
Juuri laskin että omien lohkojen keskikoko nousi 8,5 hehtaariin viime kesänä kun vähän yhdistelin lopettaneen naapurin lohkojoa. Ei tarvitse ajosilppurikuskeja väkisin suostutella tulemaan.
Rehun tekemisen lisäksi kannattaa laskea kustannukset ruokintapöydälle asti. Muovit jos laillisesti haluaa hoitaa, niin kuluja tulee ostamisen lisäksi tosiaan hävittämisestä. Paalaus makkaraan eikä yksitellen tulee suhteessa aika paljon kannattavammaksi ja tiedän yli sadan lypsävän karjoja jotka sitä harrastavat.
Navetan laitteista riippuen paalit tai laakasiilo voi olla huomattavastikin nopeampi toteuttaa päivittäinen ruokinta. Itse laakasiilosta nostan suoraan repijäpöydälle rehuleikkurilla. Välillä olen jonkun erän paaleja ostanut ja aikamoinen lisätyö huolehtia että muovit ja verkot eivät päädy repijää tukkimaan. Tietenkin jos sitä tekisi usein sen osaisi paremmin ja olisi oikeanlaiset paalipihdit, jolloin työkin nopeampaa.
-
muovien hävityksessä pyrolyysiä ei ole kaiketi kielletty. Kilosta muovia tulee 1 litra öljyä. Valkeakoskella on laitos joka muuttaa puolet suomen rengasromusta polttoöljyksi. Jos tykkää askarrella, tuollaisen pyrolyysi laitteen rakentaminen olisi melko helppoa ja halpaa. Mutta kun ottaa käyttökustannukset huomioon niin eipä tuossa tuntipalkoille taida päästä.
https://www.youtube.com/watch?v=njIYHtFmcSs (https://www.youtube.com/watch?v=njIYHtFmcSs)
-
Ainoa ongelma paalain vs. Ajosilppuri on se että talvirehun joutuu tekemään liian kuivana paaliin, Ape tahtoo lajittua ja sitä kautta tuotos laskee. Ihan havaittua omissa testeissä, ja saman tuntunut muutkin havainneen...
kyllä mä olen syöttänyt sekä kuivaa että märkää talvella. Ei se siitä kummempaa ole, vesisade paalit nyt syötän aina ennen pakkasia. Vettä lisää jos lajittuu.
-
Olisi joskus mukava oikiastikin kokeilla paljonko niitä paaleja vuorokaudessa tekisi.
Mutta ei meillä , taho löytyä niin paljoa ajamista mistään.
Viimekesän paras itsellä oli 325 paalia päivässä, Mutta heinät loppu.
-
kolmen metrin karho, vuorokauren esikuivatus ja paalaus keskimäärin 1ha/h ei veren makua suussa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=y7FUue4XXK8
-
Hyvän näköisiä paaleja :)
-
kolmen metrin karho, vuorokauren esikuivatus ja paalaus keskimäärin 1ha/h ei veren makua suussa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=y7FUue4XXK8
Kameramiehellä maltaan maku suussa :P Panorointi vähän levotonta ::)
-
kolmen metrin karho, vuorokauren esikuivatus ja paalaus keskimäärin 1ha/h ei veren makua suussa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=y7FUue4XXK8
Kameramiehellä maltaan maku suussa :P Panorointi vähän levotonta ::)
reilu 10 vuotias "kamera-aktivisti"harjoittelee :)
-
muovin hinta on (220ry/paali keskimäärin) 0,016euroa/ ry sis vero, mutta urakointihintakeskiarvon ja sen hinnan millä ammattimainen urakoija pystyy pyörittämään hommaa ja pitämään kaluston iskussa pitkälläkin aikajänteellä, on suurin piirtein 0,028euroa/ry alv 0% ( eli siis sillein päin että tuon verran halvemmalla urakoitsia pystyy paalaamaan ja silti pitämään koko koneketjun kunnossa (urakointihintalistaan verraten)(eihän se ole menetelmän vika, jos ei kilpailuteta?)).... Biohapon halvempi hinta happoon verrattuna on luokkaa puolet muovikustannuksesta, joten minua ihmetyttää hieman tämä muovin korostaminen näissä vertailuissa, kun esimerkiksi annoin tässä pari parametria, jotka ovat paljon merkityksellisempiä, kuin muovin hinta hävittämiskustannuksineen (oikea urakoitsija oikealla hinnalla tai sopiva porukka, oikeat menetelmät, oikea volymi konetta kohti, etukarhotin pienin reunaehdoin, oikea logistiikka huomioituna rehusta navetankautta takaisin lohkolle, KOKO logistiikan handlaaminen, ovat mielestäni niitä tärkeitä asioita mikä ratkaisee voittaako tässä tapauksessa paalirehu muut menetelmät)( eihän se ole menetelmän vika jos menetelmää ei logistisoida tappiin asti??)) Veikkaisin, että paalirehun muovikustannus on pienempi, kuin mitä heitto omilla koneilla tehdyn rehun arvio- ja todellisten kustannusten välillä on... En ole mikään paalifanaatikko, eikä minulle ole mitään taloudellista hyötyä, mikäli porukka rupeaisi enemmän paalaamaan, mutta haluan omalta osaltani ravistella kenttää miettimään ja kyseenalaistamaan omia joskus laskemattomia (ja sitä kautta tosiasioilla todentamattomia) mielipiteitä...
-
Ja vielä se että paalirehulla apevaunu pyörii kauemmin
-
Tilakohtaisen kokonaisuuden laskeminen paalirehulle on niin iso juttu että ei ihan helposti osu kohdalle. Ihan pieni juttu ei myöskään ole se että kaluston ja tekijöiden tarve on hyvin vähäinen tilatasolla. Kulueränä muovi on kyllä niin iso että ei kannata jättää huomioimatta. Itse pidän paalauksen kahtena suurimpana ongelmana tällähetkellä muovin hinta sekä ostettaessa että luovutettaessa pois ja toinen aika iso juttu on kaluston vajaavainen kestävyys kun ei ole ainakaan viellä ole osunut tarpeeksi luotettavaa konetta. Mäkkäriä kun en halua kun paalikoko on niin pieni.
-
4000 paalia omalle karjalle vuodessa. Muovikustannus 15t€ vuodessa. Saman maksaa minkä happoki siilorehulle. Jos vaihtas siilorehuun tarvis puolen millin investoinnin ajosilppuri/siilot/siirto vehkeet.