Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi
Esimerkiksi ne Hantulan kevätvehnäkokeet osoittavat selvästi, että juuri siellä typen punaisella alueella vasta alkaa kasvamaan, niin että fosfori- ja kalitaseet saadaan kivasti miinukselle. Jos sitä punaista aluetta tuodaan alaspäin, vähenee myös muiden ravinteiden otto maasta, ja optimituotto heikkenee. Totta kai typellä on jokin optimituotto kiloa kohti, mutta typen puutteesta kärsivä kasvi on myös altis kuivuudelle ja muille hankaluuksille. Vanhassa maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin jostakin sadan vuoden koeruudusta, missä ei tehty mitään lannoitusta, satoa oli saatu keskimäärin siemenen lisäksikin jotakin, todennäköisesti ilmasta satavan typpihapon johdosta. Joinakin vuosina ei saatu edes siemen vertaa takaisin.
Tuo mainittu 50 kg N satotasokorjaus on pieni takaportti, jonka voi saada auki juurikin sillä kikkailulla. Eli yksi kunnon onnenkantamoinen ylimääräisen ravinteen kanssa, tulee viideksi vuodeksi mahdollisuus käyttää jopa 50 kg/ha enemmän typpeä, antaa mahdollisuuden odottaa ihan 4 v laillisen viljelyn kanssa sitä silloin tällöin sattuvaa optimivuotta. Tällöin taas 5 v pelastettu eteenpäin, saman kasvin kierrolla.
Nämä ravinnetaseet ja satotasokorjaukset eivät juurikaan kuvasta sitä, miten on viljelty, vaan sitä, missä olosuhteissa on aikaisemmin, esim. edellisenä vuotena viljelty. Sopivat sateet ja ilmat tulevat jos ovat tullakseen, ja siitä sitten seuraa huippusadot, jos ravinteiden puute ei tule estämään onnistumista. Nimenomaan nykymallin mukainen ravinnetaselaskenta, rehellinen sellainen, vei pohjan pois seuraavan vuoden satotasotavoittelulta.
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
-SS-