Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ja101 - 08.02.24 - klo:18:58
-
Mitäs mieltä raati on. Facessa kovasti juttua et alas mennään ja lujaa. Eläinmäärä tippuu, tilat tippuu, tuotanto tippuu, kaikki loppuu..?
Ollaanko oikeasti kuoliniskuja antamassa vai mikä homman nimi? Näin ulkopuolisena kai se naudanliha kysyntä on kaupoissa vähentynyt mut onko koko syy? Tuet tippuneet tietysti ja ehdot tiukentuneet? Mut onko ne nyt niin radikaaleja muutoksia?
-
Eikös se ole niin että pidot paranee kun porukka vähenee. Malttaa vaan.
-
Kyllähän tässä aika herkillä mennään, aika raaka vuosi oli viime vuosi, tuet romahti raakasti menneisiin aikoihin ja lihan hinnan nousun vaikutus ei ehtinyt tulla vasikan hintaan asti. Kustannukset kyllä emoillakin nousi. Lähinnä öljy ja siitä tehtävät tuotteet, puhumattakaan koneista ja niiden kunnossapidosta.
Mutta pidot paranee ku väki vähenee, kuka sitten niissä juhlissa on…
-
Tällä hetkellä pakkasvarastot naudalla suuret, nahan alla varastossa paljon. Arvopalojen kysyntä sakkaa pahasti, enempää ei voi laittaa pakkaseen. Tämä aiheuttaa osaltaan teurasruuhkaa, seurauksena vasikat eivät liiku.
Syksyllä tuli paljon emoja teuraaksi vuosia jatkuneen niukan rehutilanteen vuoksi ja oli myös muutakin lopettamista. Ja siihen lisäksi lopettavia lypsykarjoja. Niin saatin kunnon teurasjonot. Vasikkaruuhkaa pahentaa osaltaan runsas lopettajien määrä.
Mutta kaikesta huolimatta valoisin mielin kohti seuraavia poikimakausia. Nautaruuhkat vasikoissa ja teuraissa vääjäämättä vähenee. Omalla kohdalla tullut mietintään loppukasvatuksen aloittaminen uudelleen… vaatisi investointeja.
-
Tällä hetkellä pakkasvarastot naudalla suuret, nahan alla varastossa paljon. Arvopalojen kysyntä sakkaa pahasti, enempää ei voi laittaa pakkaseen. Tämä aiheuttaa osaltaan teurasruuhkaa, seurauksena vasikat eivät liiku.
Syksyllä tuli paljon emoja teuraaksi vuosia jatkuneen niukan rehutilanteen vuoksi ja oli myös muutakin lopettamista. Ja siihen lisäksi lopettavia lypsykarjoja. Niin saatin kunnon teurasjonot. Vasikkaruuhkaa pahentaa osaltaan runsas lopettajien määrä.
Mutta kaikesta huolimatta valoisin mielin kohti seuraavia poikimakausia. Nautaruuhkat vasikoissa ja teuraissa vääjäämättä vähenee. Omalla kohdalla tullut mietintään loppukasvatuksen aloittaminen uudelleen… vaatisi investointeja.
Et taida olla ainut joka omaa jatkokasvatusta suunnittelee jos oikein ymmärsin.
-
ne jotka saa emotuotannon kannattavaksi laskettua tai toisaalta eivät kannattavuudesta välitä niin varmaan jatkavat. Mutta ottaen huomioon että tuet tosiaan on laskusuuntaiset ainakin suhteessa siihen mitä kaikki muu maksaa, ja vasikasta ei kukaan halua maksaa ainakaan yhtään enempää jatkossakaan, niin eihän se ihan kultakaivokselta vaikuta alana. Tänä talvena sai/saa ilmeisesti pitää vasikoita riittävän pitkään emotiloilla odottamassa loppukasvatuspaikkoja. Jos on 100 hehtaaria peltoa ja 50 emoa niin tulot ilman tukia ovat 50 000€. Saman tulon ilman tukia saa viljelemällä sitä 100 hehtaaria perusviljelyssä ilman niitä emoja, toki tuet jää vähän alle mutta myös vuoden työaika on aika paljon lyhkäisempi.
Aika olennaista on se että mitään merkityksellisiä inflaatiokorotuksia ei emopuolelle tullut tai ole varmaan jatkossakaan tulossa. Kaikessa muussa tuotannossa hinnat on sentään vähän eri tasolla kuin neljä vuotta sitten. Viljassakin sentään kymmeniä prosentteja korkeammalla ollaan kuin 2020 keväällä vaikka hintaa ei riittävänä ehkä pidetäkään.
Omassa loppukasvatuksessakin ( varsinkin jos lisää eläintiloja) on se riski että hinnat jatkaa laskuaan ja ovat jo aika heikot siinä vaiheessa kun ekat eläimet saa teurastamoon asti. Edit: Erillisruokinta paaleilla ei myöskään välttämättä ole se kustannustehokkain ja toimivin tapa syöttää hyvin kasvavaa loppukasvatuseläintä, mutta sillä varmaan täytyisi mennä kun paalilla emotilat aika järjestään operoi.
-
ne jotka saa emotuotannon kannattavaksi laskettua tai toisaalta eivät kannattavuudesta välitä niin varmaan jatkavat. Mutta ottaen huomioon että tuet tosiaan on laskusuuntaiset ainakin suhteessa siihen mitä kaikki muu maksaa, ja vasikasta ei kukaan halua maksaa ainakaan yhtään enempää jatkossakaan, niin eihän se ihan kultakaivokselta vaikuta alana. Tänä talvena sai/saa ilmeisesti pitää vasikoita riittävän pitkään emotiloilla odottamassa loppukasvatuspaikkoja. Jos on 100 hehtaaria peltoa ja 50 emoa niin tulot ilman tukia ovat 50 000€. Saman tulon ilman tukia saa viljelemällä sitä 100 hehtaaria perusviljelyssä ilman niitä emoja, toki tuet jää vähän alle mutta myös vuoden työaika on aika paljon lyhkäisempi.
Aika olennaista on se että mitään merkityksellisiä inflaatiokorotuksia ei emopuolelle tullut tai ole varmaan jatkossakaan tulossa. Kaikessa muussa tuotannossa hinnat on sentään vähän eri tasolla kuin neljä vuotta sitten. Viljassakin sentään kymmeniä prosentteja korkeammalla ollaan kuin 2020 keväällä vaikka hintaa ei riittävänä ehkä pidetäkään.
Omassa loppukasvatuksessakin ( varsinkin jos lisää eläintiloja) on se riski että hinnat jatkaa laskuaan ja ovat jo aika heikot siinä vaiheessa kun ekat eläimet saa teurastamoon asti. Edit: Erillisruokinta paaleilla ei myöskään välttämättä ole se kustannustehokkain ja toimivin tapa syöttää hyvin kasvavaa loppukasvatuseläintä, mutta sillä varmaan täytyisi mennä kun paalilla emotilat aika järjestään operoi.
Ei se säilörehu välttämättä sen huonompaa paalissa ole. Itse olen siinä suhteessa hyvässä tilanteessa kun molemminpuolin talouskeskusta käy 2 eri silppuriurakoitsijaa ja toinen urakoi maissia myös. Tekisivät äkkiä tuohon asfalttikentälle 50 sonnin rehut.
Tuskin tuo lihan hinta tälläkään kertaa loputtomiin laskee.
Siinä olet Antti aivan oikeassa ettei emot ole saaneet edes inflaatio korjausta,saati sitten tasokorotusta. Tuo on monella tilalla tosi asia että enempi jäisi paljon rahaa kun niittäisi heinät maahan tai antaisi naapurin korjata….
-
Ei se säilörehu välttämättä sen huonompaa paalissa ole.
Ei mutta emoilla siis erillisruokinta on näppärä kun tarvitsee vaan paalin ja kivennäisen yleensä, loppukasvatuksessa taas pelkkä hyväkään säilis ei riitä ja on haastavampi saada erillisenä hyvin kasvattavat rehut sonneihin sisälle ja niin että kaikki sonnit saisi about saman verran.
-
ne jotka saa emotuotannon kannattavaksi laskettua tai toisaalta eivät kannattavuudesta välitä niin varmaan jatkavat. Mutta ottaen huomioon että tuet tosiaan on laskusuuntaiset ainakin suhteessa siihen mitä kaikki muu maksaa, ja vasikasta ei kukaan halua maksaa ainakaan yhtään enempää jatkossakaan, niin eihän se ihan kultakaivokselta vaikuta alana. Tänä talvena sai/saa ilmeisesti pitää vasikoita riittävän pitkään emotiloilla odottamassa loppukasvatuspaikkoja. Jos on 100 hehtaaria peltoa ja 50 emoa niin tulot ilman tukia ovat 50 000€. Saman tulon ilman tukia saa viljelemällä sitä 100 hehtaaria perusviljelyssä ilman niitä emoja, toki tuet jää vähän alle mutta myös vuoden työaika on aika paljon lyhkäisempi.
Aika olennaista on se että mitään merkityksellisiä inflaatiokorotuksia ei emopuolelle tullut tai ole varmaan jatkossakaan tulossa. Kaikessa muussa tuotannossa hinnat on sentään vähän eri tasolla kuin neljä vuotta sitten. Viljassakin sentään kymmeniä prosentteja korkeammalla ollaan kuin 2020 keväällä vaikka hintaa ei riittävänä ehkä pidetäkään.
Omassa loppukasvatuksessakin ( varsinkin jos lisää eläintiloja) on se riski että hinnat jatkaa laskuaan ja ovat jo aika heikot siinä vaiheessa kun ekat eläimet saa teurastamoon asti. Edit: Erillisruokinta paaleilla ei myöskään välttämättä ole se kustannustehokkain ja toimivin tapa syöttää hyvin kasvavaa loppukasvatuseläintä, mutta sillä varmaan täytyisi mennä kun paalilla emotilat aika järjestään operoi.
Jos tavis perusviljatila 100ha saa maks sen 50000e tukia ja vastaava luomu emotila 50 emolla tukimäärä on yli 60000e tuon päälle. Ja nythän ei ole vielä laskettu mitää myyntejä ja kuluja niin onnistuuko tuo luomuemotila hukkaamaan kaikki myyntitulot sekä tuon yli 60000e jotta kannattavuus on sama?
-
ne jotka saa emotuotannon kannattavaksi laskettua tai toisaalta eivät kannattavuudesta välitä niin varmaan jatkavat. Mutta ottaen huomioon että tuet tosiaan on laskusuuntaiset ainakin suhteessa siihen mitä kaikki muu maksaa, ja vasikasta ei kukaan halua maksaa ainakaan yhtään enempää jatkossakaan, niin eihän se ihan kultakaivokselta vaikuta alana. Tänä talvena sai/saa ilmeisesti pitää vasikoita riittävän pitkään emotiloilla odottamassa loppukasvatuspaikkoja. Jos on 100 hehtaaria peltoa ja 50 emoa niin tulot ilman tukia ovat 50 000€. Saman tulon ilman tukia saa viljelemällä sitä 100 hehtaaria perusviljelyssä ilman niitä emoja, toki tuet jää vähän alle mutta myös vuoden työaika on aika paljon lyhkäisempi.
Aika olennaista on se että mitään merkityksellisiä inflaatiokorotuksia ei emopuolelle tullut tai ole varmaan jatkossakaan tulossa. Kaikessa muussa tuotannossa hinnat on sentään vähän eri tasolla kuin neljä vuotta sitten. Viljassakin sentään kymmeniä prosentteja korkeammalla ollaan kuin 2020 keväällä vaikka hintaa ei riittävänä ehkä pidetäkään.
Omassa loppukasvatuksessakin ( varsinkin jos lisää eläintiloja) on se riski että hinnat jatkaa laskuaan ja ovat jo aika heikot siinä vaiheessa kun ekat eläimet saa teurastamoon asti. Edit: Erillisruokinta paaleilla ei myöskään välttämättä ole se kustannustehokkain ja toimivin tapa syöttää hyvin kasvavaa loppukasvatuseläintä, mutta sillä varmaan täytyisi mennä kun paalilla emotilat aika järjestään operoi.
Jos tavis perusviljatila 100ha saa maks sen 50000e tukia ja vastaava luomu emotila 50 emolla tukimäärä on yli 60000e tuon päälle. Ja nythän ei ole vielä laskettu mitää myyntejä ja kuluja niin onnistuuko tuo luomuemotila hukkaamaan kaikki myyntitulot sekä tuon yli 60000e jotta kannattavuus on sama?
Eli 100 hehtaarin viljatilalla ei tule mitään myyntituloja, sitähän se tarkoittaa jos erotus on on tukierotus ja kaikki emotilan myyntitulot? Itse veikkaisin että myyntitulot on tosiaan about samat emoilla ja sillä viljatilalla, ehkä 50 tonnia. Sen verran saa vasikoista ja teuraista, jos pellot luomussa niin myytävää tuskin emojen jälkeen jää. Vastaa viljatilan 2021 lukuja taloustohtorissa, emolehmiä ei valitettavasti eritellä siellä vaan ryhmässä on mukana loppukasvatus joka kannattaa yleensä paremmin.
Eli erotus on se 60 tonnia tukia. En nyt jaksa yrittää laskea mitä kokonaiskulut on emoilla mutta meillä on reilu 200 lypsylehmää + niiden nuorkarja ja sellaiset 900 000€ kulut ennen poistoja ja palkkoja. 50 lehmälle laskettuna siis jonkin verran yli 200 000€. Jos ajatellaan että emo menee puolet vähemmällä kuin lypsävä niin ainakin 100 000€ on se kulu. Ennen palkkoja ja poistoja. Jos ajatellaan että emoilla tulot on siis 160 000€ tuilla ja myynnillä, ja kulut ainakin 100 000€ ennen palkkoja ja poistoja, niin voi sitten laskeskella onko 60 000€ riittävä summa palkkoihin ja poistoihin (edit: ja sijoitetun pääoman korkoon) kun on ne emojen tilat investoitu ja emot hankittu (nekin maksaa sen 100 000 euroa ainakin) .
Jos sattuu olemaan 100ha omaa peltoa Varsinais-Suomessa tai Etelä-Pohjanmaalla niin sen arvo on miljoonan verran jolle pitäisi tavoitella 6% sijoitetun pääoman tuottoa eli 60k€ ilman että vielä on tuntiakaan tehty töitä.
-
Moni ei varmaan paljon pääomankorkoa nykyään mieti, tulee aika isoja summia. Joutus maksaa veroja. miksi emo tilat ei kasvata vasikoita teuraaksi asti? Kannattavuus varmasti olisi parempi. Vai tuleeko liikaa eri eläinryhmiä Ruokittavaksi.
-
Kun ei kasvata itse teuraaksi niin kesällä on kaikki eläimet laitumella. Pienen määrän ruokinta kesällä on sinänsä hankala homma jos meinaa ne saada hyvin kasvaan, säilörehut tuppaa sillä kulutuksella ehti lämmetä. Toki työnä ei ole suuri ruokia.
-
Moni ei varmaan paljon pääomankorkoa nykyään mieti, tulee aika isoja summia. Joutus maksaa veroja. miksi emo tilat ei kasvata vasikoita teuraaksi asti? Kannattavuus varmasti olisi parempi. Vai tuleeko liikaa eri eläinryhmiä Ruokittavaksi.
Tuosta emotilojen loppukasvatuksesta niin outo homma näin ulkopuolisena kun joskus taannoin ihan vakavissani emojen hommaamista mietin niin tuota loppukasvatusta selvitin. Neuvojan näkemys oli et ei kannata miettiä. Perusteluja en saanut vaikka niitä tivasin. Sama oli lopputulos kun erään lihatalon kanssa oli asiasta puhetta. Oma perustelu oli et tilakeskuksen ympärillä vähän peltoa, etälaidunnus ei houkuta näin ollen riittävän eläinmäärän saavuttaminen olisi helpompaa. Lisäksi kun ei ole erikseen sellaisia laiduntamiseen ainoastaan soveltuvia peltoja.
-
Moni ei varmaan paljon pääomankorkoa nykyään mieti, tulee aika isoja summia. Joutus maksaa veroja. miksi emo tilat ei kasvata vasikoita teuraaksi asti? Kannattavuus varmasti olisi parempi. Vai tuleeko liikaa eri eläinryhmiä Ruokittavaksi.
Tuosta emotilojen loppukasvatuksesta niin outo homma näin ulkopuolisena kun joskus taannoin ihan vakavissani emojen hommaamista mietin niin tuota loppukasvatusta selvitin. Neuvojan näkemys oli et ei kannata miettiä. Perusteluja en saanut vaikka niitä tivasin. Sama oli lopputulos kun erään lihatalon kanssa oli asiasta puhetta. Oma perustelu oli et tilakeskuksen ympärillä vähän peltoa, etälaidunnus ei houkuta näin ollen riittävän eläinmäärän saavuttaminen olisi helpompaa. Lisäksi kun ei ole erikseen sellaisia laiduntamiseen ainoastaan soveltuvia peltoja.
Lihaketjussa hinnoittelu ei oikein suosi pienimuotoista loppukasvatusta ja teurasruuhkan hetkellä ne eläimet voi jäädä tosi pitkäksi aikaa nurkkiin huonon hinnan lisäksi. Pieni kotieläintila ei juuri missään tuotantosuunnassa ole kannattava. Jopa suoramyynnissä vaikuttaisi olevan niin että sitä elukkaa on hyvä olla kunnolla, pari sataa emoa niin että voi itse teurastaa ja pitää lihakauppaa.
-
Moni ei varmaan paljon pääomankorkoa nykyään mieti, tulee aika isoja summia. Joutus maksaa veroja. miksi emo tilat ei kasvata vasikoita teuraaksi asti? Kannattavuus varmasti olisi parempi. Vai tuleeko liikaa eri eläinryhmiä Ruokittavaksi.
Tuosta emotilojen loppukasvatuksesta niin outo homma näin ulkopuolisena kun joskus taannoin ihan vakavissani emojen hommaamista mietin niin tuota loppukasvatusta selvitin. Neuvojan näkemys oli et ei kannata miettiä. Perusteluja en saanut vaikka niitä tivasin. Sama oli lopputulos kun erään lihatalon kanssa oli asiasta puhetta. Oma perustelu oli et tilakeskuksen ympärillä vähän peltoa, etälaidunnus ei houkuta näin ollen riittävän eläinmäärän saavuttaminen olisi helpompaa. Lisäksi kun ei ole erikseen sellaisia laiduntamiseen ainoastaan soveltuvia peltoja.
Lihaketjussa hinnoittelu ei oikein suosi pienimuotoista loppukasvatusta ja teurasruuhkan hetkellä ne eläimet voi jäädä tosi pitkäksi aikaa nurkkiin huonon hinnan lisäksi. Pieni kotieläintila ei juuri missään tuotantosuunnassa ole kannattava. Jopa suoramyynnissä vaikuttaisi olevan niin että sitä elukkaa on hyvä olla kunnolla, pari sataa emoa niin että voi itse teurastaa ja pitää lihakauppaa.
Nii mikä on tässä tapauksessa se pienimuotoinen loppukasvatus? Alle sata loppukasvatettavaa?
-
Nii mikä on tässä tapauksessa se pienimuotoinen loppukasvatus? Alle sata loppukasvatettavaa?
240 paikkaa alkaa olla pienin järkevä sonnikasvattamo, ja kunnon tulosta tekee ne joilla on ainakin tuplat siitä. HK:N vuoden nautatuottajalla on hiehoja ternistä teuraaksi 400päätä kerralla ja se on aika sopiva kevyellä kalustolla hoidettava yhden hengen yksikkö.
HK:n vuoden sikatila Aurasta teki vuonna 2022 (kuulemma vaikea vuosi) 450 tonnia tulosta verojen jälkeen ja velkaakaan ei näemmä ole. Mutta vaatii se 1,5 miljoonan liikevaihdon ja kovan osaamisen.
-
Nii mikä on tässä tapauksessa se pienimuotoinen loppukasvatus? Alle sata loppukasvatettavaa?
240 paikkaa alkaa olla pienin järkevä sonnikasvattamo, ja kunnon tulosta tekee ne joilla on ainakin tuplat siitä. HK:N vuoden nautatuottajalla on hiehoja ternistä teuraaksi 400päätä kerralla ja se on aika sopiva kevyellä kalustolla hoidettava yhden hengen yksikkö.
HK:n vuoden sikatila Aurasta teki vuonna 2022 (kuulemma vaikea vuosi) 450 tonnia tulosta verojen jälkeen ja velkaakaan ei näemmä ole. Mutta vaatii se 1,5 miljoonan liikevaihdon ja kovan osaamisen.
Aivan no tuo sitten kai osittain selittää ainakin lihatalon haluttomuuden.
Sinänsä tuolla ei nyt silleen merkitystä kun on homma tullut haudattua ainakin toistaiseksi. Luomuviljelyyn homma istuisi kyllä mut kun kannattavuudesta ei oikein silloin saanut selvää kuvaa, suoraan sanottuna kantti ehkä loppui.. ;D
Mitä tuohon hk:n vuoden sikatuottajaan tulee niin käsittääkseni niitä vanhanliiton sianpitäjiä. Sikalat jo vanhempaa kantaa, toki videossa näkyy et pidetty hyvässä kunnossa ja varmaankin pikkukorjailua tehty. Jos kuivuri investointi on rahoitettu omasta taskusta niin puskuria onnistuttu kerryttämään jo aiemmin.
Vuosi 2022 oli vaikea. Rehun hinnat meni katosta läpi. Itse nostin kädet pystyyn. Pelkkänä lihasian kasvattajana sen pystyi tekemään. Tuollainen yhdistelmä on kyllä tehokas. Siitä kun vielä huonoimman porsasaineksen myy muille kasvatettavaksi niin tuolla saa järkyttävän nopean kierron aikaiseksi. Mutta onhan tuo kova tulos kyseiseltä vuodelta. Yleisempää tuollaisena vuonna oli tehdä historiallisen suurin miinusmerkki. :P
-
Jos puhdasta loppukasvstusta ajattelee millä naudoilla tahansa niin yli 250 vuosimyynti millä aloittaa, mielummin 500. Hinnastot on rakennettu suurempia suosiviksi näillä kahdella isolla ja muut voi maksaa avoimesti pärstäkertoimen mukaan sille kelle haluaa. Isoista on teurastamon helppo tasata tok riskitkin on suuremmat. Yhdistelmätuotannossa pienempikin toimii, mutta hinnasta tulee turpiin, pitää myös olla tilaa kasvattaa sonnit yli 20 kk.n ikään. Keväällä syntyneet ei ole hinnastojen mukaisesti teuraskypsiä ennen seuraavan laidunkauden loppua, osa on. Mutta hitaimmin kasvaneet ja nuorimmat vetää homman pakkaselle jos pistää liian aikaisin pois. Tietysti teurastamot suhtautuvat nuivasti omaan loppukasvatukseen kun sitä ei pysty hallitsemaan ja näille loppukasvattajille on löydyttävä ne vasikat, tai teurastamo vaihtuu. Toki harva aloittaa nollasta. Vanhat, halvat, TOIMIVAT tilat on monasti sen kannattavan naudanlihan tuotannon perusta, etenkin emojen pidossa. Emojen tuotolla ei pysty uusia navetoita kovinkaan helposti maksaan. Toki hyvän navetan kun rakentaa niin 50 vuoteen ei paljon tartte korjata, mutta lainat tarttee vähän nopeammin saada maksuun. Meillä on -76 rakennettu navetta käytössä jossa on lähes kaikki aidat vielä alkuperäisiä. Mustasta raudasta tehtyjä, kaasulla hitsattuja ja ulkona ovat kokoajan. Ja toimivat lukoistaan ja saranoistaan moitteettomasti. Onhan niitä korjattu, mutta eivät ne mitään tilkkutäkkejä ole. Toki ei ne enään maitorotu sonneja kestä.
-
Jos puhdasta loppukasvstusta ajattelee millä naudoilla tahansa niin yli 250 vuosimyynti millä aloittaa, mielummin 500. Hinnastot on rakennettu suurempia suosiviksi näillä kahdella isolla ja muut voi maksaa avoimesti pärstäkertoimen mukaan sille kelle haluaa. Isoista on teurastamon helppo tasata tok riskitkin on suuremmat. Yhdistelmätuotannossa pienempikin toimii, mutta hinnasta tulee turpiin, pitää myös olla tilaa kasvattaa sonnit yli 20 kk.n ikään. Keväällä syntyneet ei ole hinnastojen mukaisesti teuraskypsiä ennen seuraavan laidunkauden loppua, osa on. Mutta hitaimmin kasvaneet ja nuorimmat vetää homman pakkaselle jos pistää liian aikaisin pois. Tietysti teurastamot suhtautuvat nuivasti omaan loppukasvatukseen kun sitä ei pysty hallitsemaan ja näille loppukasvattajille on löydyttävä ne vasikat, tai teurastamo vaihtuu. Toki harva aloittaa nollasta. Vanhat, halvat, TOIMIVAT tilat on monasti sen kannattavan naudanlihan tuotannon perusta, etenkin emojen pidossa. Emojen tuotolla ei pysty uusia navetoita kovinkaan helposti maksaan. Toki hyvän navetan kun rakentaa niin 50 vuoteen ei paljon tartte korjata, mutta lainat tarttee vähän nopeammin saada maksuun. Meillä on -76 rakennettu navetta käytössä jossa on lähes kaikki aidat vielä alkuperäisiä. Mustasta raudasta tehtyjä, kaasulla hitsattuja ja ulkona ovat kokoajan. Ja toimivat lukoistaan ja saranoistaan moitteettomasti. Onhan niitä korjattu, mutta eivät ne mitään tilkkutäkkejä ole. Toki ei ne enään maitorotu sonneja kestä.
Oma ajatus oli et isommasta sikalasta olisi muuttanut. Ja ehkä tarvittaessa sitten tehnyt lisärakentamista.
Mutta pieni on pientä, oli kyse sit sikalasta, emolasta tai sonnilasta näköjään. Juuri äskettäin lueskelin lehdestä et oma puuhala näyttää jo olevan noin puolet tavanomaisen sikalan koosta. Oma paikkamäärä tulisi triplata tai jotain niin voisi harkita parin työntekijän palkkaamista jotta hommat pyörisi kiireaikaan mutkattomasti ja välillä saisi itsellekin vapaata.
Tuosta krookantilasta vielä niin reilu näyttää työntekijä määrä olevan. 300 emakko ja joku 1400 lihasikaa ja silti 6-7 työntekijää. Tuolla taidetaan tehdä jotain muutakin.. aikoinaan neuvojan kans juttelin niin hän kun oli moni laskelmia sikatiloilla tehnyt ja meidän tilannetta käytiin juuri läpi ja ehdotin tuota et jos laitetaan yhdistelmä et mitä se vaatisi? Niin juuri tuo kokoluokka oli hänen mielestään sellainen "orjalaitos" jossa omistaja painaa niskalimassa. Eli liian pieni kannattelemaan kuin ehkä yhdentyöntekijän yrittäjäpariskunnan lisäksi..
-
Mutta voihan ne eläimet olla osa tilan muuta toimintaa. Mikä varmasti on monesti järkevämpää kuin pistää kaikki resurssit yhteen ja tehdä jätti investoinnit. Silloin ei välttämättä saa parasta hintaa mutta investoinnitkin ja riskit on huomattavasti maltillisemmat. Ainakin nauta homma kannattaa aloittaa varovaisesti pienillä investoinneilla. On helpompi lopettaa jos tuli tehtyä väärä valinta.
-
Mutta voihan ne eläimet olla osa tilan muuta toimintaa. Mikä varmasti on monesti järkevämpää kuin pistää kaikki resurssit yhteen ja tehdä jätti investoinnit. Silloin ei välttämättä saa parasta hintaa mutta investoinnitkin ja riskit on huomattavasti maltillisemmat. Ainakin nauta homma kannattaa aloittaa varovaisesti pienillä investoinneilla. On helpompi lopettaa jos tuli tehtyä väärä valinta.
Toki varmasti näin. Pienimäärä nautoja tuo sen sitovuuden mikä oli se ehkä kaikista suurin syy et homma jäi. Nyt lihasikoja kasvatellessa homman voi laittaa katkolle aina 3-4kk välein.. tälläin pyörii ominkin voimin kun voi hengähdystauon ottaa aina silloin tällöin..
-
Tuokin on totta. Koirasta lähtien on hommattava hoitaja jos meinaa olla kotoa pois.
Ihan asian vierestä. Muutama viikko sitten oli jostain valjakkokoira yrittäjästä juttua, hänellä oli 420 koiraa. Siinä menee lehmä päivässä kun ne ruokkii. Muutama koira tulee vuodessa lopetuslistalle, mitäköhän niille tehdään.syöttää toisille vai hongan joelle?
-
Tuosta krookantilasta vielä niin reilu näyttää työntekijä määrä olevan. 300 emakko ja joku 1400 lihasikaa ja silti 6-7 työntekijää. Tuolla taidetaan tehdä jotain muutakin.. aikoinaan neuvojan kans juttelin niin hän kun oli moni laskelmia sikatiloilla tehnyt ja meidän tilannetta käytiin juuri läpi ja ehdotin tuota et jos laitetaan yhdistelmä et mitä se vaatisi? Niin juuri tuo kokoluokka oli hänen mielestään sellainen "orjalaitos" jossa omistaja painaa niskalimassa. Eli liian pieni kannattelemaan kuin ehkä yhdentyöntekijän yrittäjäpariskunnan lisäksi..
Suhdanteet vaihtelee mutta jonkin aika on tainnut nyt olla se tilanne että sian loppukasvatus on heikommin kannattavaa kuin porsastuotanto. Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan. Vapaaporsituksella voi saada lisäksi tosi rapsakat hyvinvointituet samalla kun tuotannon väheneminen siihen siirtyessä varmistaa porsaiden kysyntää. Tilaston mukaan porsaan hinta on jo parempi kuin Ruotsissa, ja itse asiassa Italian jälkeen suomessa on EU tilaston korkein porsaan hinta ollut elokuun jälkeen keskimäärin. Tanskassa palkat on kovemmat ja porsaasta maksetaan kuitenkin 25 euroa vähemmän kuin Suomessa.
-
Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan.
Kai niitä syntyy, mutta emakko pystyy kasvattamaan suurikokoiseksi vain 12 porsasta per erä. Kaikki ylimenevät ovat pienempiä ja vaativat usein viikon lisäimetyksen tai ainakin erillisen puuroporukan muodostamisen. Sit kun näitä jälkeenjääneitä saatetaan sekoittaa vieroitusosastolla nuorempien kanssa, niin ne jälkijunassa siirretyt, iältään vanhemmat ovat niitä hännänpurijoita. Tarkkana saa olla.
Jalostus eteni vasta, kun kotimainen aines sivuutettiin perustamalla finpig. Snellman osti lopulta kutistuneen kotimaisen siementuotannon. Ulkomainen työvoima saa tessin palkan ja halpuutta, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, on vain alkuvaiheessa.
-
Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.
-SS-
-
Tuosta krookantilasta vielä niin reilu näyttää työntekijä määrä olevan. 300 emakko ja joku 1400 lihasikaa ja silti 6-7 työntekijää. Tuolla taidetaan tehdä jotain muutakin.. aikoinaan neuvojan kans juttelin niin hän kun oli moni laskelmia sikatiloilla tehnyt ja meidän tilannetta käytiin juuri läpi ja ehdotin tuota et jos laitetaan yhdistelmä et mitä se vaatisi? Niin juuri tuo kokoluokka oli hänen mielestään sellainen "orjalaitos" jossa omistaja painaa niskalimassa. Eli liian pieni kannattelemaan kuin ehkä yhdentyöntekijän yrittäjäpariskunnan lisäksi..
Suhdanteet vaihtelee mutta jonkin aika on tainnut nyt olla se tilanne että sian loppukasvatus on heikommin kannattavaa kuin porsastuotanto. Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan. Vapaaporsituksella voi saada lisäksi tosi rapsakat hyvinvointituet samalla kun tuotannon väheneminen siihen siirtyessä varmistaa porsaiden kysyntää. Tilaston mukaan porsaan hinta on jo parempi kuin Ruotsissa, ja itse asiassa Italian jälkeen suomessa on EU tilaston korkein porsaan hinta ollut elokuun jälkeen keskimäärin. Tanskassa palkat on kovemmat ja porsaasta maksetaan kuitenkin 25 euroa vähemmän kuin Suomessa.
No juu näin välityspossuja ostavana niin kyl se porsaan hinta täl hetkellä kova on. Toki lihatalot tai ainakin meidän lihatalo taitaa ottaa liki kympin jo siitä välistä. Tuollainen krookan yhdistelmä pystyy kasvattamaan yli 6000 sikaa vuodessa helpohkosti niin tuokin tekee jo 50000e rahaa.
Suoraan nyt en voi kantaa tietysti emakkotouhun kannattavuuteen ottaa kun en sitä niin tunne mut kyl niitä senttejä voisi välillä lihakiloillekkin antaa. Vapaaporsituksen ehk on myös hyvä. Siinä vietiin lihasian kasvattajilta matto alta.
Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan.
Kai niitä syntyy, mutta emakko pystyy kasvattamaan suurikokoiseksi vain 12 porsasta per erä. Kaikki ylimenevät ovat pienempiä ja vaativat usein viikon lisäimetyksen tai ainakin erillisen puuroporukan muodostamisen. Sit kun näitä jälkeenjääneitä saatetaan sekoittaa vieroitusosastolla nuorempien kanssa, niin ne jälkijunassa siirretyt, iältään vanhemmat ovat niitä hännänpurijoita. Tarkkana saa olla.
Jalostus eteni vasta, kun kotimainen aines sivuutettiin perustamalla finpig. Snellman osti lopulta kutistuneen kotimaisen siementuotannon. Ulkomainen työvoima saa tessin palkan ja halpuutta, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, on vain alkuvaiheessa.
Tuokin on totta. Nyt viimeinen rotupäivitys tuntuu taas tasaavan ainakin välityspossujen kokoeroja mut kylhän tälläsen kertatäyttösen isohkoja kertaeriä ostava lihasikala saa aina kaikenlaisia possuja :-\
Pieni porsasruuhka on aina paikallaan niin silloin kuskeilla on paremmin varaa karsia raakile kuormista pois. Ja sit kun niistä kaikista pitäisi maksaa se priiman hinta niin kylhän se aika ajoin sylettää.
Tuo työvoimahomma on ihmeellinen. Kun luulisi asian olen juuri niin et pykälien mukaan se olisi maksettava. Yleisesti luulen et monella tilalla jolla paljon työntekijöitä niin siinä on kaikenlaista muuta viritystä rinnalla jolloin isäntä voi itse tehdä rahakkaampia hommia kuin olla paskaa kolaamassa.. ;D
Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.
-SS-
Tämä on osittain varmaan totta mut moni oikeasti pieni on jo lopettanut. Toki Viimeisimmässä hinnastouudistuksessa joskus reilu 5v sitten yhdistelmät sai kuulemma hyvät lisät eikä tarvinnut olla edes iso. Ehkä tämä krookan tapaus ollut sitten hyötymässä siitä.
Muutenkin niin tuntuu et tämä sikabisnes on ihan samanlaista kuin kaikki muukin toiset pärjää ja toiset ei ikinä. Paljon on kiinni myös tuurista ja millaisessa ympäristössä yrität suorittaa jne.
-
Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.
-SS-
Näin. Korjauksia pitää osata ja ehtiä tekemään itse. Jos on itse ties missä haastamassa politiikkaa tms. ja vaimo on talon ainoa työntekijä, niin... :o :o Mutta kun sen kasisatasen tai suuremman ikä lähenee 20 vuotta, niin kovempikin DIY-hemmo on helisemässä. sikakeskustelua lehmäpalstalla ::)
-
Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.
-SS-
Näin. Korjauksia pitää osata ja ehtiä tekemään itse. Jos on itse ties missä haastamassa politiikkaa tms. ja vaimo on talon ainoa työntekijä, niin... :o :o Mutta kun sen kasisatasen tai suuremman ikä lähenee 20 vuotta, niin kovempikin DIY-hemmo on helisemässä.
Ja eipä tuo diy henkisyys nyt haittaa minkään kokoisessa. Taisi kerran yks kollega jutella et 10v vanhas tonnises emakkolas yks saa kävellä kokoajan jakari kädes.. ;D
Mut mikäli itsellä peukalo keskellä kämmentä niin iso lasku tulee putkareista, sähkäreistä, hitsareista ym. Korjaushenkilöistä pitkin vuotta. Kun eipä nykyään juuri alle satasella oikein mitään tapahdu.. ::)
-
Kyllä tämä emohomma vaatii sen että itse kykenee tekemään lähes kaiken itse mikä on luvallista. Normipäiviin jää pakollisilta eläintenhoito töiltä aikaa niin sitten sitä ylläpitoa täytyy tehdä itse vaikka vähän hitaammin.
Poikimakauden mukaan täytyy mitoittaa eläinmäärä että siitä selviää käytettävissä olevilla resursseilla.