Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Etkös sä ollut vannoutunut suorakylväjä? Ja nyt mennyt investoimaan kalliiseen äkeeseen. No ilmeisesti suorakylvö sitten osoittautunut epätyydyttäväksi menetelmäksi, kun on pitänyt tehdä investointi.
En ole sotilasvalan jälkeen vannonut yhtään mitään. Ensimmäisen suorakylvökoneen ostin vuonna 2002 ja siinä rytinässä hävitin aurat ja äkeen, kun niistä sai aika hyvin rahaa, jolle oli tarvetta. Suorakylvöön siirtymisen päävaikuttimina oli ajan ja rahan säästö, ei minkäänlainen ideologia.
Lautasmuokkarin taisin ostaan 2004 tai -5, kun alkoi olla olla selvää, etteivät kaikki maalajit kuivu koskaan kylvökuntoon ja muutenkin joskus tulee tarvetta mustata maata. Tuo äes tuli hankittua kolmisen vuotta sitten, kun sillekin alkoi olla tarvetta. Noilla pyörivillä koneilla pellon pintaan alkaa tulla pikkuhiljaa ajosuunnassa aallokkoa - pyykkilautaa. Sitä on laahaavalla koneella hyvä tasata. Myös viljelykierto ja kasvivalikoima on muuttunut: lumi - ohra lumi on vaihtunut monipuolisempaan kiertoon ja esimerkiksi kuminan olen havainnut lähtevän paremmin pikkuisen auki raavitusta kuin suorakylvetystä alustasta. Lisäksi muokkaus vähentää etanatuhojen riskiä ja nopeuttaa rikkojen itämistä, jolloin niitä saadaan torjuttua ennen kuminan kylvämistä. Ja kun vielä vähän omien peltojen ulkopuolellakin on tälle äkeelle kysyntää, niin sellainen tuli hommattua.
Nyt on sitten koneketju tehokkaampi, mutta taas vähintään yhtä kallis kuin aurat - äes - kylvökone -aikana, mutta toisaalta kun tällä välin ei ole vetureita uusittu, niin konepääoma ei kokonaisuudessaan ole kalliimpi. Uskon, että kasvin viljelyn onnistumisessa ratkaisevampaa on se, mitä perässä vedetään kuin se, millä vedetään.
Meillä on jotain 30 sellaista hehtaaria, joita ei ole auki raa***** vuoden 2002 jälkeen. Toisaalta viime syksynä kynnätin naapurilla 10 ha rukiin kylvöalustaksi. Toisen 10 ha ruista kylvin suoraan kuminan sänkeen. Taas kertyy kokemusta, mutta tuskin koskaan tulee sitä aikaa, jolloin voisin todeta, että nyt mä tän osaan, nyt tiedän oikean tavan toimia.