Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: articla - 04.09.08 - klo:17:38
-
Sattuipa löytymään arkistoista v. 1969 Leipä Leveämmäksi lehtinen. Julkaisija: Rikkihappo Oy
Ko. lehden numero 2/69 sisältää mm. silloisten lannoitteiden hinnat.
-Normaali Super Y-lannos: N15, P20, K15,> hinta 41,85 mk/100kg, eli nykyrahaksi muunnettuna 550,20 eur/tn.
-mallasohran viljelyohjeet löytyy myös lehdestä> toissijaisena vaihtoehtona suositeltiin em. Normaali Super Y-lannosta 400-500 kg/ha> tekee fosforia 80-100 kg/ha :)
-ensisijainen lannoitevalinta mallasohralle on lehden mukaan Typpiköyhä Super Y-lannos: N 10, P25, K25, hinta 46,20 mk/100kg> savimaille 500-700 kg/ha> tekee fosforia 125-175 kg/ha :D
-liiallisesta typenkäytöstä varoitettiin> savimaille sopiva typen määrä 50-70 kg/ha ???
-fosforin ja kalin suhteellisen runsas osuus typpeen verrattuna on suotavaa
-nurmilannoituksen typen määrässä ei sen sijaan suositeltu pihistelemään> 200-300 kg N/ha, 3-4 erässä tulisi levittää ettei ruohon valkuainen nousisi turhan korkeaksi
-Oulunsalpietarin N 26, hinta 27,70 mk/100kg
Linkki rahanarvon muuntimelle http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
-
Fosforiarvot kohdallaan 8) Taitaa olla noistakin muutama kilo Itämeressä ;)
-
Fosforiarvot kohdallaan 8) Taitaa olla noistakin muutama kilo Itämeressä ;)
On toki joku kilo, mutta kaupunkipösön peräsvanan suoltamana ja kaupunkin viemäriverkon sinne edelleen johtamana!
-
Fosforiarvot ilmoitettiin tuohon aikaan Oksideina (P2 O5). Nykyisen puhtaan fosforiarvon saa noista kertomalla luvulla 0,436. Kali muutetaan alkuaineeksi kertomalla 0,831
Tuon Normaalin nykyaikaiset ravinneluvut olisivat: 15-9-12
-
Miten päädyit tuohon yli 500€:n/tonni hintaan, jos muutetaan markat euroiksi suoraan, tonnin hinnaksi tulee n. 68€.
-
Fosforiarvot ilmoitettiin tuohon aikaan Oksideina (P2 O5). Nykyisen puhtaan fosforiarvon saa noista kertomalla luvulla 0,436. Kali muutetaan alkuaineeksi kertomalla 0,831
Tuon Normaalin nykyaikaiset ravinneluvut olisivat: 15-9-12
Tästä oksidihommasta en ole ollutkaan tietoinen :o Mutta siinä tapauksessahan me olemme olleet jo silloin lähes luomussa 8)
-
se varmaan liittyy tuohon rahamuseo linkkiin. eihän vuoden 69 markkaa voi verrata suoraan euroon. kaikki pitää miettiä rahan arvon kautta. tuskin kovin moni silloin sai nykyistä keskipalkkaa joka olisi markoissa jotain rapia 15 000 mk
-
Mikäs oli vehnäkilon hinta silloin? Ainakin markka eli nykypäivän rahassa?
-
Fosforiarvot ilmoitettiin tuohon aikaan Oksideina (P2 O5). Nykyisen puhtaan fosforiarvon saa noista kertomalla luvulla 0,436. Kali muutetaan alkuaineeksi kertomalla 0,831
Tuon Normaalin nykyaikaiset ravinneluvut olisivat: 15-9-12
Juuri noin ne kemialliset merkinnät siinä lehdenkin taulukossa on.
Teki mieleni ilmoittaakkin nuo P ja K arvot kuten taulukossa mutta enpähän osannut laittaa noita "ala"numeroita. :-\
Aina löytyy onneksi joku jolla tieto ja taito olemassa.
Mistä juontuu tuo kerroin 0,436 P:n osalta ja 0,831 K:n osalta?
Lainauksia lehdestä:
Oulunsalpietarin kysyntä on ylittänyt tämänhetkiset tuotantomahdollisuudet, ja sen vuoksi on täydennystä jouduttu tuomaan ulkomailta. Jääesteiden vuoksi ovat laivat olleet myöhässä ja tämän vuoksi myöhästyivät talvikuukausien Oulunsalpietari toimitukset melko pahasti.........................
osa tavarasta toimitetaan Typpi Oy:ltä ja täydennys tulee edelleen Norjasta.
Urean suhteen olemme vielä tuonnin varassa tämän kevätkauden, mutta uuden lannoitusvuoden alkupuolella päästäneen aloittamaan kotimaisen urean toimitukset.
Yhteenvetona kevään lannoitetilanteesta voidaan todeta, että toimitusmahdollisuudet tulevat ainakin huhtikuussa olemaan melko hyvät.
Lannoitteiden hintatasossa ei tule tapahtumaan muutoksia lannoitusvuoden vaihteessa.
Sattuipa olemaan vielä Koneviestin tilauskuponki lehden välissä:
Koneviesti vuodeksi maksoi silloin 19,50 mk, 25 numeroa ilmestyi.
-
Mikäs oli vehnäkilon hinta silloin? Ainakin markka eli nykypäivän rahassa?
Ei ollut ko. lehdessä viljan tilityshintoja. Täytyy penkoa jahka löytyisi joku numero syksymmältä jolloin asia ollut ajankohtainen.
Mutta lieneekö perää siinä että 30 ha myllyvehnäsadon arvolla on kuitattu uuden traktorin hinta?
-
Fosforiarvot ilmoitettiin tuohon aikaan Oksideina (P2 O5). Nykyisen puhtaan fosforiarvon saa noista kertomalla luvulla 0,436. Kali muutetaan alkuaineeksi kertomalla 0,831
Tuon Normaalin nykyaikaiset ravinneluvut olisivat: 15-9-12
Juuri noin ne kemialliset merkinnät siinä lehdenkin taulukossa on.
Teki mieleni ilmoittaakkin nuo P ja K arvot kuten taulukossa mutta enpähän osannut laittaa noita "ala"numeroita. :-\
Aina löytyy onneksi joku jolla tieto ja taito olemassa.
Mistä juontuu tuo kerroin 0,436 P:n osalta ja 0,831 K:n osalta?
Se on ihan kemiaa. Laskettavissa fosforin ja hapen atomimassoista. Itse otin kylläkintuon kertoimen Köppä 1:sestä ;)
Ilmeisesti ne voidaan jossainpäin maailmaa edelleenkin ilmoittaa oksideina. Kannattaa olla tarkkana omatuonneissa. ::)
-
Mikäs oli vehnäkilon hinta silloin? Ainakin markka eli nykypäivän rahassa?
...Mutta lieneekö perää siinä että 30 ha myllyvehnäsadon arvolla on kuitattu uuden traktorin hinta?
Peräkärryt sai ostettua kuormallisella viljaa vuonna 1972. Kertoi pappa. 6 tonnit ryskyt maksoi ehkä alta 10000 mk. Muistaakseni jostain lehden testistä olin näkevinäni, että viiden tonnin kipat olis maksanu vuonna -76 noin 12000 mk. Tämä kiinnosti siinä vaiheessa kun maksoin 30 vuotta käytetyistä 2000 €...
-
Mikäs oli vehnäkilon hinta silloin? Ainakin markka eli nykypäivän rahassa?
...Mutta lieneekö perää siinä että 30 ha myllyvehnäsadon arvolla on kuitattu uuden traktorin hinta?
Peräkärryt sai ostettua kuormallisella viljaa vuonna 1972. Kertoi pappa. 6 tonnit ryskyt maksoi ehkä alta 10000 mk. Muistaakseni jostain lehden testistä olin näkevinäni, että viiden tonnin kipat olis maksanu vuonna -76 noin 12000 mk. Tämä kiinnosti siinä vaiheessa kun maksoin 30 vuotta käytetyistä 2000 €...
Laatu maksaa, siksi KIPA... ::)
-
Mikäs oli vehnäkilon hinta silloin? Ainakin markka eli nykypäivän rahassa?
Ei ollut ko. lehdessä viljan tilityshintoja. Täytyy penkoa jahka löytyisi joku numero syksymmältä jolloin asia ollut ajankohtainen.
Mutta lieneekö perää siinä että 30 ha myllyvehnäsadon arvolla on kuitattu uuden traktorin hinta?
89 sillä olisi saanut kaksikin traktoria. Silloin sai suoralla kaupalla 80-90 Fiatin 150 000:lla. Olisi jäänyt vielä rahaa kahteen M85 Tuhtiinkin :'(
-
Mikäs oli vehnäkilon hinta silloin? Ainakin markka eli nykypäivän rahassa?
Mutta lieneekö perää siinä että 30 ha myllyvehnäsadon arvolla on kuitattu uuden traktorin hinta?
89 sillä olisi saanut kaksikin traktoria. Silloin sai suoralla kaupalla 80-90 Fiatin 150 000:lla. Olisi jäänyt vielä rahaa kahteen M85 Tuhtiinkin :'(
joopa, en tiedä -69 hinnoista, mutta -89 meni toisaan noin:
30 ha * 4000 kg/ha * 2,4 mk/kg = 288000 mk
5000 kg sadolla 360000 mk
Eikös 60-luvulla oltu vielä euroopan hintatasojen tuntumassa? 70-80 -luvuilla sitten oli sitä maataloustuloneuvottelua yms.
-
Vuonna -70 on vehnän hinta ollut tililapun mukaan 0,58-0,59 mk/kg
Isä osti silloin uuden MF 165 traktorin. Hinta oli 17200 mk. Hän vei 1-akselisilla 6 motin kärryilla 5 kuormaa vehmää kauppaan (29000 kg) tilitys oli 16873 mk. :o
-
Vuonna -70 on vehnän hinta ollut tililapun mukaan 0,58-0,59 mk/kg
Isä osti silloin uuden MF 165 traktorin. Hinta oli 17200 mk. Hän vei 1-akselisilla 6 motin kärryilla 5 kuormaa vehmää kauppaan (29000 kg) tilitys oli 16873 mk. :o
Tilitys nykypäivän rahassa 21600 eur.
Minkälaisen traktoripoloisen tuolla rahalla saa nykyään?
Vastaavasti kun myy 29tn vehnää nyt niin tili voi olla jotain 7000 eur.
Hintatietoiset korjatkoon edellisen.
Jokatapauksessa tulokehitys ei kovin hääviä ole ollut, vaikka tuet hiukan kompensoikin eroa entiseen.