jos oikein muistan niin -87 kylvettiin rusoa 20.5., kasvusto kukoisti siinä elokuun puolivälin jälkeen.
Ei tällä kesällä ja kasiseiskalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, lievä sateisuus ehkä

Vuonna 87 hehtolitrapaino oli huimat 28,kauralla ja ohralla.

jos oikein muistan niin -87 kylvettiin rusoa 20.5., kasvusto kukoisti siinä elokuun puolivälin jälkeen.
Ei tällä kesällä ja kasiseiskalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, lievä sateisuus ehkä

Pitäähän sitä piruja maalailla seinille, etukäteen, ja olisiko maajussi maajussi jos ei valittas??

Suurinta meteliä pitävät suorakylväjät ja sotkettujen maiden kanssa tahkoovat epäonnen soturit.

Ei mulla ainakaan ole valittamista, sataa juur niinku pitääkin. Kuivuus se pahempi kaveri on kuten SS sen jo taulukossaan esitti.

Tampereen pohjois puolella vilja sato on käytännössä menetetty niin syksyinen on loppu kesä.

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 07.07.15 - klo:21:44

jos oikein muistan niin -87 kylvettiin rusoa 20.5., kasvusto kukoisti siinä elokuun puolivälin jälkeen.
Ei tällä kesällä ja kasiseiskalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, lievä sateisuus ehkä

Pitäähän sitä piruja maalailla seinille, etukäteen, ja olisiko maajussi maajussi jos ei valittas??

Suurinta meteliä pitävät suorakylväjät ja sotkettujen maiden kanssa tahkoovat epäonnen soturit.

Ei mulla ainakaan ole valittamista, sataa juur niinku pitääkin. Kuivuus se pahempi kaveri on kuten SS sen jo taulukossaan esitti.

Joo, tohon maailman aikaan ei ollut toi suorakylvö vielä niin pop...

Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä 

Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä 

Matti?? 

Matti kukkarossa ja meikäläisillä se myötä??

Suorakylvö toimii suurten alojen kevytmuokkauksena; kuivina vuosina parhaat sadot ovat tulleet kevytmuokatuilta. Nyt jos näin on, että kosteat kelit ovat tulleet jäädäkseen, jää osa kevytmuokkauksen hyödystä tautipaineen alle, kustannukset ja resistenssiriski kasvavat.

Missään tapauksesa ei yksittäinen jopa 1500 ha kokoluokan tila kerkiä kyntämään kaikkea, eli ehkäpä kultivaattorit tulevat takaisin ? Niillä tuntuu vähiten tulevan ongelmia vedenläpäisevyyden kanssa, toisalta kuivuutta tuntuvat kestävän jopa suorakylvettyjä paremmin.

Itsellä on hakusessa vanhanajan 9 - 10 - piikkinen, tuommoinen 1-rivinen Muko ei kulje pahnassa. Kasvipeitteisyyttä  haetaan, enkä vielä ihan 100% ole kevätkyntöön lähtemässä. Vaikka tänä vuonna näkyy tulevan lihava päällikkösato, juurikin kevätkynnetyistä. Nuo vanhat järvenpohjat toimivat kevätkynnöllä turvoksiin asti satoa, se ei ole onnenkantamoinen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.07.15 - klo:22:06

Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä 

Matti?? 

Matti kukkarossa ja meikäläisillä se myötä??

Ei oo Matti. En oo ajellut Matin pihapiirissä moneen kuukauteen

Lainaus käyttäjältä: SKN - 07.07.15 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.07.15 - klo:22:06

Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä 

Matti?? 

Matti kukkarossa ja meikäläisillä se myötä??

Ei oo Matti. En oo ajellut Matin pihapiirissä moneen kuukauteen

Sano Matille terkkuja jos näet ostarilla. Sitä Tocada-tarjousta ei oo vieläkään tullu.

En tiedä että saanko läjään puimuria joten oon miettinyt käytetyn ostoa ton rinnalle.

Kertokaa asiantuntijat että mikä merkki tai malli kulkee parhaiten märällä ja upottavalla maalla. Puintitheho ei ole tärkeää vaan se että pääsee eteenpäin näin sateisena vuonna!

En tiedä että saanko läjään puimuria joten oon miettinyt käytetyn ostoa ton rinnalle.

Kertokaa asiantuntijat että mikä merkki tai malli kulkee parhaiten märällä ja upottavalla maalla. Puintitheho ei ole tärkeää vaan se että pääsee eteenpäin näin sateisena vuonna!

Komatsu, Daewoo tai sitten Cat.

Kyl tästä alkaa olemaan leikki kaukana nyt. Vettä taas kun aisaa ja kasvukausi ei etene yhtään. Talvella katotaan tosissaan kenen perse kestää.

Eikös teillä oo viljat pääosin jo tähkällä.  Jaa, luinpa toisaalta ettei olekaan

Mulla edelleen eka lohkoilla vihneitä näkyvissä, ei vieläkään tähkällä. Ja mä oon se hätäinen omalla aukealla, kaverit kylväneet karuille hietikoille aiemmin ja ne sentään suunnilleen tähkällä, aikaiset ohrat...

Eilen aikaiselle lippulehdelle 0.6-07 prosaroa ja vajaa litra terpalia. Alle puolet ohrista lippulehdellä, loput sitten joskus. Kaikki saaneet kertaalleen modduksen, ja pitäs vielä terpalia laittaa että pysyvät pystyssä, ja tautiainetta että eivät mätäne pystyyn. Tiheys on jälleen sama ku sulla, mallia liian tiheitä ja kovassa kasvussa olosuhteisiin nähden. Vettä on tullu tänään pari milliä, iltapäivä kahveella piti laittaa villapusero takin alle kun pihalla rakennetaan

En tiedä että saanko läjään puimuria joten oon miettinyt käytetyn ostoa ton rinnalle.

Kertokaa asiantuntijat että mikä merkki tai malli kulkee parhaiten märällä ja upottavalla maalla. Puintitheho ei ole tärkeää vaan se että pääsee eteenpäin näin sateisena vuonna!

Neliveto.

Silloin 1981:kö se oli, niin oli melko märkää Etelä-Suomessa. Monet isännät rakentelivat apuvetoja, esim. Claas Consul, Sampo 410 (pitkä kardaani muistaakseni, ei voinut ajaa kovin lujaa) , sitten tehtiin apuvetoja hydrauliikalla. Yksi parhaimpia etenijöitä on ollut SR 2085 neliveto, ei jalkamies pysy pinnalla mistä se menee meetrisillä renkailla.

Nuo pikkukoneet tietysti menevät melko hyvin, jos kokonaispaino on alle 3 tonnia. Isommat vyörenkaat pitää laittaa, isot takarenkaat.

-SS-

Ja niin saamme lukea voimansiirtorikoista, museopuimureiden kohdalla....