Jos lohkolla jossain vaiheessa perataan ojia voisi ojamaat ajaa noihin kohtiin, jostain ulkopuolelta maan tuominen taitaa olla turhan iso työmaa.
Mulla on kanssa noita poutivia kettuhiekka kohtia missä käytännössä lähes joka vuosi kuolee niin syys kuin kevätkylvöisetkin kasvit, ikihömppä ei ole noihin ratkaisu, tulee viljelyteknisesti niin typeriä kasvulohkoja.
Yhden tällaisen vieressä muutettiin pihatien linjausta ja siihen hiekan päälle tuli reunaan jonkinlainen kerros hietaa, nyt tuon rajan erottaa selvästi, hietaa päälleen saanut kohta pysyi hengissä jopa tänä kesänä.
Oikeaa savea kun saisi noihin kuiviin kohtiin, sillä paranisi huimasti vesitalous. Salaoja kun menee tuollaisen kohdan yli, siinä kuivaan aikaan vihreä piiru kun maalajit sekoittuneet. Toisaalta ei ole isossa mittakaavassa vaihtoehtona pyöräyttää savea/hiesua pintaan pohjalta, kun siellä kiviä ja todella hapanta. Happamuuden kanssa voi elää, mutta kivien nostaminen pellon pintaan hölmön hommaa, saa ikuisen riesan. Jossain kuorittu noita harjanteita ja sitten välistä hiekkaa pois multamaalle kerrokseksi ja sieltä tilalle multavampaa maata+pintamaat takaisin. Toimii, mutta työlästä vaikka ajomatkaa ei olisi pellon sisällä kuin 100-200m suuntaansa. JOS pelkästään tasoittaa noita harjanteita, jää paras kasvumaa hiekan alle ja harjanteen paikat täysin raakaa hiekkaa. Ei kasva oikeen mitään missään
tällaista maata itsellä ehkä 35ha, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen mullasta hienoon hiekkaan. Lohkolla maalaji voi vaihtua 10 kertaa pitkällä sivulla, joten työtä on paljon. Vielä sellaisena miinuksena että nuo matalammat, multavat kohdat painuu ts. tasaustarvetta aina.
Tuossa joku sanoi ettei isoja parannuksia kannata tehdä, niin en kyllä allekirjoita lainkaan. Tottakai parannuksia tehdään jatkuvasti, ei se pelto mihinkään häviä vaikka sukupolvet vaihtuu. Tuolla asenteella täällä keräiltäisiin vielä marjoja metsistä
Rajansa kaikella, mutta maanvaihto omana työnä kuitenkin hyvinkin palkitsevaa ja tuo hyötyä kaikkina kasvukausina, ei vain kuivina. Jos lohko vaikkapa 20ha ja siinä tekee töitä 400h, sanoisin että paljon on tapahtunut. 500 kiloa keskimäärin lisää satoa hehtaarille, kymppitonni vuodessa. 200 euroa tonni, pari tonnia vuodessa. Kymmenessä vuodessa 20 tonnia. Sillä saa jo 50 euroa bruttona tunnille, kyllä sillä jo polttoaineita ja työkuluja maksaa. Mitään muuta oikotietä noissa karuissa maissa ei ole, kuin tasata korkeimpia kumpareita jolla tasoittaa kosteusoloja, sekä kuivana että märkänä vuonna.