Tää keskustelu aika ajoin leimahtaa täällä. Se mitä minä en tajua on että esimerkiksi rikkaruohomyrkytykset oli se sitten glyfosaatti tai joku muu olisivat joku maaperän peruuttamattomasti saastuttava juttu. Varsinkin kun puhutaan kasvukauden aikaisesta rikkatorjunnasta niin se on lähes aina hintansa väärti. Maksaa itsensä takaisin varsinkin sateisena syksynä puintiaikaan mutta lähes aina muutenkin. En ymmärrä miksi sitä ei saisi tehdä. Glyfosaattiakin tulee käytettyä, nyt on 10 vuoden ajan käytetty noin 1 l/ha. Ja tulee ruiskuteltua myöskin kasvustoon, sadon vastaanottaja ei vastusta. Teho on merkittävästi parempi juolavehnään kuin puinnin jälkeen. Tosin minulla juolavehnää sen verran vähän että menee pääsääntöisesti pesäkekäsittelynä, koko peltoa en ole ruiskuttanut kertaakaan.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=162396&tstart=0

Anna asian avautua itsellesi. Keski-Euroopan pohjavedet ovat niin kasvimyrkkyisiä, ettei juomavesikaivojakaan voi minne vain perustaa. Sama tapahtuu Suomessa hitaammalla vauhdilla. Tavaraa kerääntyy kaikista varoajoista huolimatta ravintoketjuun ja aiheuttaa monenmoista harmia.
Tutkimus ja tunnustaminen vain saisi olla nopeampaa.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=162396&tstart=0

Anna asian avautua itsellesi. Keski-Euroopan pohjavedet ovat niin kasvimyrkkyisiä, ettei juomavesikaivojakaan voi minne vain perustaa. Sama tapahtuu Suomessa hitaammalla vauhdilla. Tavaraa kerääntyy kaikista varoajoista huolimatta ravintoketjuun ja aiheuttaa monenmoista harmia.
Tutkimus ja tunnustaminen vain saisi olla nopeampaa.

Tuo pohjavesijuttu on jo tätä päivää Suomessakin, itsekin istuin taannoin eräässä työryhmässä jossa näitäkin käsiteltiin. Osa pumppaamoista ollut käyttökiellossa jo pitkään, eikä vaan tahdo puhdistua.

Juurikin tämä pohjavesien saastuminen on sellainen asia, joka tullessaan ilmi on jo peruuttamattomasti tapahtunut, ja sen korjaantuminen kestää sukupolven.

Sama ongelma tulee juuri näiden ravintoketjuun rikastuvien aineiden suhteen - vaikka akuutteja vaikutuksia ei näy, eikä juuri käsitellyllä alueella mitattavia jäämiä, saattaa silti vuosikymmenen jälkeen vaikutukset kertautua ravintoketjussa. Ja ihminenhän siellä useimmiten ketjun päässä on.

Sille nyt ei sitten mitään voi, että nämä asiat on kalliita tutkia, ja kun yhteiskunta on kohta täysin vetäytynyt perustutkimuksen rahoittamisesta niin tutkimuspanostukset kohdistuu sitten niihin asioihin joihin löytyy yksityistä rahoitusta - usein juuri alan teollisuudelta.

Sille nyt ei sitten mitään voi, että nämä asiat on kalliita tutkia, ja kun yhteiskunta on kohta täysin vetäytynyt perustutkimuksen rahoittamisesta niin tutkimuspanostukset kohdistuu sitten niihin asioihin joihin löytyy yksityistä rahoitusta - usein juuri alan teollisuudelta.

Sanotaan nyt tähän heti lisäyksenä, etten suinkaan väitä tutkijoita vääristelijöiksi, vaan kyse on siitä mitä tutkitaan ja mitkä tulokset julkistetaan. Ja tästähän päättää tutkimuksen teettäjä ja rahoittaja

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.08.10 - klo:16:20

Tuo pohjavesijuttu on jo tätä päivää Suomessakin, itsekin istuin taannoin eräässä työryhmässä jossa näitäkin käsiteltiin. Osa pumppaamoista ollut käyttökiellossa jo pitkään, eikä vaan tahdo puhdistua.

Mitä tehoaineita näistä käyttökiellossa olevien puhdistamojen vedestä on löytynyt?

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 05.08.10 - klo:19:03

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.08.10 - klo:16:20

Tuo pohjavesijuttu on jo tätä päivää Suomessakin, itsekin istuin taannoin eräässä työryhmässä jossa näitäkin käsiteltiin. Osa pumppaamoista ollut käyttökiellossa jo pitkään, eikä vaan tahdo puhdistua.

Mitä tehoaineita näistä käyttökiellossa olevien puhdistamojen vedestä on löytynyt?

Muistaakseni ainakin oman paikkakunnan tapauksessa atratsiini ja sen hajoamistuotteet. Se ihmetytti tuolloin kun ei siinäkään tapauksessa lähellä ollut merkittävää viljelystä, ja kummasti sitä vaan on sinne kulkeutunut.

Näistä löysin ansiokkaan pro gradun http://update.econnection.fi/yliopistokeskus/nestori/tiedostot/67/45a5a1e9f54856aa08178c4be2e50d29.pdf

En saanut päähäni millä nimellä atratsiinivalmistetta on aikoinaan myyty, joten kuuklettelin vähän.
Ei löytynyt sieltäkään, mutta useastakin lähteestä löytyi ne tehoaineet joita meidän pohjavesistä on tavattu.

Ja näitä on lähinnä käytetty muualla kuin peltoviljelyssä, rata- ja tiealueilla, puistoissa, taimistoilla, metsänviljelyssä ym.

Lainaus käyttäjältä: kujala - 04.08.10 - klo:22:55

Mistä sitten tulee legenda että apulanta on ainoa syyllinen peltojen happamuuteen?
Kaikki uudismaat happamia kuin mikä enkä usko että esi-isät olisivat huvikseen kelkkoneet apulantoja metsiin ja soihin tulevien raivaajasukupolvien kiusaksi.

Eihän se mikään legenda ole. Tutustu hiukan tarkemmin tuohon lannoitetypen kemialliseen liukenemisprosessiin.

Raaka raivattu maa on aivan eri asia. Mikrobitoiminta on täysin toisenlaista, uudismaasta puuttuu tai on raivausprosessissa hävinnyt hajoittajasienet mm. se kuuluisa mykorritsarihmasto, ei ole lieroja, ei bakteereja....

En tarkoittanut kaskenpolttoa.
Metsämaassa on kaikkia noita.

En saanut päähäni millä nimellä atratsiinivalmistetta on aikoinaan myyty, joten kuuklettelin vähän.
Ei löytynyt sieltäkään, mutta useastakin lähteestä löytyi ne tehoaineet joita meidän pohjavesistä on tavattu.

Ja näitä on lähinnä käytetty muualla kuin peltoviljelyssä, rata- ja tiealueilla, puistoissa, taimistoilla, metsänviljelyssä ym.

Kaivelin -70 luvun kasvinsuojeluaine oppaita ja atratsiinia tehoaineena sisältäviä valmisteita on myyty ainakin seuraavilla kauppanimillä:

Silvex Metsän Rikkaruohontuho, Gesaprim 50, Campaprim 231.
Näitä on markkinoitu rikkakasvien hävittämiseen sekä heinittymisen torjuntaan metsänuudistusaloilla, metsäpuiden taimitarhoilla ja taimitarhojen pientareilla ja käytävillä.

Atra 50
Rikkakasvien torjuntaan käytäviltä ja muilta viljelemättömiltä alueilta.

En nyt tarkoita etteikö kaikkien torjunta-aineiden ympäristöhaittoihin pitäisi suhtautua täydellä vakavuudella haittoja vähättelemättä, mutta hiukan valitettavaa että kaikki tämän tyyppiset pohjavesi yms. asiat menee hyvin herkästi maatalouden piikkiin vaikka löydettyjä tehoaineita ei olisi peltoviljelyssä käytettykään.

En tarkoittanut kaskenpolttoa.
Metsämaassa on kaikkia noita.

Metsäpohjasta raivatussa pellossa ei ole toimivana mitään noista, mikäli maa on kuokittu viljeltävään kuntoon. Koskemattomassa metsämaassa on tietysti oma toimiva kokonaisuutensa.

Eri maalajeilla voi käyttää eri määriä erilaisia typpilannoitteita ja vielä eri vuosina ilman suurta riskiä happamoitumisesta.  Urea happamoittaa vähiten ja AN kaiketi pahiten. Parhaiten sen näkee monivuotisessa nurmiviljelyssä, jos lantaa ei koskaan käytetä kasvavalle nurmelle. Kolmannen vuoden nurmi karkealla kivennäismaalla on jo harva ja maanpinta vihertää sammalesta loppukesällä. Pintamaan pH:ta mitatessa liuskalla päätyy yleensä alle 5 lukemaan. Pelkät sateet riittää tiivistämään jo noin happamen pintakerroksen. Täydennyskylvö tällaiseen peltoon on rahanhaaskausta, kasvuedellytykset on jo pilattu taitamattomalla viljelyllä ja uusinta on edessä. Kalkin kera.

Wejjo:
Atrasiinista on kiittäminen ratahallintoa ja tvh:ta, teidän nurkilla on varmasti puolustusvoimillakin oma lusikkansa sopassa.

Lainaus käyttäjältä: kujala - 06.08.10 - klo:22:28

En saanut päähäni millä nimellä atratsiinivalmistetta on aikoinaan myyty, joten kuuklettelin vähän.
Ei löytynyt sieltäkään, mutta useastakin lähteestä löytyi ne tehoaineet joita meidän pohjavesistä on tavattu.

Ja näitä on lähinnä käytetty muualla kuin peltoviljelyssä, rata- ja tiealueilla, puistoissa, taimistoilla, metsänviljelyssä ym.

Kaivelin -70 luvun kasvinsuojeluaine oppaita ja atratsiinia tehoaineena sisältäviä valmisteita on myyty ainakin seuraavilla kauppanimillä:

Silvex Metsän Rikkaruohontuho, Gesaprim 50, Campaprim 231.
Näitä on markkinoitu rikkakasvien hävittämiseen sekä heinittymisen torjuntaan metsänuudistusaloilla, metsäpuiden taimitarhoilla ja taimitarhojen pientareilla ja käytävillä.

Atra 50
Rikkakasvien torjuntaan käytäviltä ja muilta viljelemättömiltä alueilta.

En nyt tarkoita etteikö kaikkien torjunta-aineiden ympäristöhaittoihin pitäisi suhtautua täydellä vakavuudella haittoja vähättelemättä, mutta hiukan valitettavaa että kaikki tämän tyyppiset pohjavesi yms. asiat menee hyvin herkästi maatalouden piikkiin vaikka löydettyjä tehoaineita ei olisi peltoviljelyssä käytettykään.

Sivujen 3 ja 4 taitteessa esiintyy atratsiini.

http://loimaa.tjhosting.com/2009/kokous/2009851-14-1142.PDF

Onko muutkin taimitarhat Virttaan tavoin parhailla pohjaveden muodostumisalueilla?

No eikös ainakin orisuolla ollut, onko vielä?

asiasta seuraavaan, kuukausi sitten nurmen lopetus 15-20 cm kasvustoon envision 4l ha + kiinnike. kasvu lakkas kun seinään mutta muuten ei näy vieläkään merkkejä keltaantumista. olosuhteet piti olla erinomaaset kun sen pruuttasin mutta mikä mättää ?

asiasta seuraavaan, kuukausi sitten nurmen lopetus 15-20 cm kasvustoon envision 4l ha + kiinnike. kasvu lakkas kun seinään mutta muuten ei näy vieläkään merkkejä keltaantumista. olosuhteet piti olla erinomaaset kun sen pruuttasin mutta mikä mättää ?

Minkäslaiset ne olosuhteet sit olivat jos niiden piti olla erinomaiset?

"sen pruuttasin mutta mikä mättää

Laitoit liian vähän.Nuo ohjearvot ovat sitä varten,että ensi vuonnakin saa tavaraa myytyä.Tästä on ollut puhetta useammankin isännän kanssa.

"sen pruuttasin mutta mikä mättää
r
Laitoit liian vähän.Nuo ohjearvot ovat sitä varten,että ensi vuonnakin saa tavaraa myytyä.Tästä on ollut puhetta useammankin isännän kanssa.

ohje arvo tais mennä alle 3l ha, myrkytys ilta 21 aikoihin , tyyni ,lämpötila yli +10. toinen pala jonka ajoin on keltaisen ruskia vai onko niin ettei timotei muuta enää syksyllä niin herkästi väriä kun kesäaikaan