Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:11

Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.

Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.

Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin

Jos nämä on niitä vakuutusyhtiön tuulimittauksia. Kollegalta kuoriutui katto talosta ja vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan, kun lähin ns. luotettava mittari oli 50km päässä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 27.12.15 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:11

Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.

Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.

Ok.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 27.12.15 - klo:19:21

Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin

Jos nämä on niitä vakuutusyhtiön tuulimittauksia. Kollegalta kuoriutui katto talosta ja vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan, kun lähin ns. luotettava mittari oli 50km päässä.

Lumituhoja tullut kahtena edellisenä talvena todella paljon, paikallisesti. Vähän sivuun ja vielä enemmän, sitten ei mitään. Lumituhot myrskyjä pahempi uhka mielestäni, katkoo ja kaataa isoakin puustoa kun alkuun pääsee sulassa metsässä. Vitharmittanut raivurilla raivailla, ensiharvennuksessa kosteana ollutta aluetta, johon ojat tehty vasta 20 vuotta sitten. Nyt on sitten lumi tuhonnut puustoa laajasti, kun alkaneet kasvamaan. Menee kuin domino, sopivassa kasvuvaiheessa

Totta tuo tiheänä kasvatetut ja harvennetut, karua jälkeä lähistöllä tällaisesakin. Hoitamaton kun tehdään kerralla kuntoon liian myöhään, kato käy perässä. Tuulella tilaa temmeltää moton tekemissä ajourissa ja latvustossa jarrua vähemmän. Lisäksi juurivauriot, puuta lakoaa kuin heinää sulan maan aikaan sattuneessa myrskyssä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 27.12.15 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:11

Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.

Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.

http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077  Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 27.12.15 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:11

Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.

Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.

http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077  Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks

Ei kestä tommoset. Kuulemani mukaan Agrimarket pakotti keslan sopimuksensa nojalla varustelemaan jontikat tuolla tavalla valmetien sijasta. Massikoista katkesi rungot, jontikoista etukehto. Valmetin päälle tehdyt ovat olleet lujimpia.

Lainaus käyttäjältä: Sontikka 6420s - 28.12.15 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 27.12.15 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:11

Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.

Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.

http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077  Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks

Ei kestä tommoset. Kuulemani mukaan Agrimarket pakotti keslan sopimuksensa nojalla varustelemaan jontikat tuolla tavalla valmetien sijasta. Massikoista katkesi rungot, jontikoista etukehto. Valmetin päälle tehdyt ovat olleet lujimpia.

Valmetteihin rakennettu varmasti kunnon apurunko jos kerta kestää paremmin kuin rungollinen peura 

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 28.12.15 - klo:10:50

Lainaus käyttäjältä: Sontikka 6420s - 28.12.15 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 27.12.15 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.15 - klo:19:11

Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.

Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.

Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?

Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.

Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.

http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077  Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks

Ei kestä tommoset. Kuulemani mukaan Agrimarket pakotti keslan sopimuksensa nojalla varustelemaan jontikat tuolla tavalla valmetien sijasta. Massikoista katkesi rungot, jontikoista etukehto. Valmetin päälle tehdyt ovat olleet lujimpia.

Valmetteihin rakennettu varmasti kunnon apurunko jos kerta kestää paremmin kuin rungollinen peura 

onhan siitä ainakin puhetta ollu jotta jonnikka ei esim kalkkikärryn edessä paripyörin kestä routamaassa  ja vois kuvitella jotta samanmoista nitkutusta se antaa tuommoonen kuormainki...ei net tukkiautoilijatkaan nostele kuormaa ilman jalkoja niin miten nuo pikkuraktorit merkistä riippumatta

Loppujenlopuksi se jontikan "runko" ei kummanen ole, jos vertaa oikeasti rungollisiin traktoreihin kuten Marshall:n runkoon. Se on kyllä saatu istutettua hankkijan konttorissa viherkelta koneita käyttävien ajatusmaailmaan se "rungon" parhaus, vaikka ei se loppuunsa kummanen kuitenkaan ole.

Loppujenlopuksi se jontikan "runko" ei kummanen ole, jos vertaa oikeasti rungollisiin traktoreihin kuten Marshall:n runkoon. Se on kyllä saatu istutettua hankkijan konttorissa viherkelta koneita käyttävien ajatusmaailmaan se "rungon" parhaus, vaikka ei se loppuunsa kummanen kuitenkaan ole.

Joo eihän se varmasti suurille sivuttais väännöille ja kiertoliikkeille oo suunniteltukkaa, etukuormainen kanssa varmaan parhaimmillaa

Juurikin tuollalailla kun tuo jontikka on tehty olisi toi a sarjalainen pitänyt rakentaa. Käytännössä olisi pelannu ihan hyvin jos insinööri olisi vähän kattonut ainevahvuuksia. Itte kun rakensin niin pelkäsin kovasti katkeamista ja siksi kylkiin tuli reilusti rautaa. Kuitenkin olennainen seikka olisi ollut toi kiertoliikeen hallinta mikä todennäköisesti paranisi tekemällä integroidun pohjapanssarin ja ehkä tuen hytin edestä konepellin yli. Kiertoliike poistuu kun etuakselin lukitsee mutta ongelma tulee varsinkin jos kiipee jonkun kannon yli niin että etuakselin pyörä nousee ilmaan. Silloin kannattaa harkita mihin suuntaan työntää nosturin. Muuten väittäisin että konseptista saisi hyvinkin toimivan.

Se on varmaan jo joka maatilalla oma kaivuri, kun nyt tähytään moton perään...

Lainaus käyttäjältä: SAS - 26.12.15 - klo:21:32

Vajaa tuottoinen metsästä tuli .

Tottakai. Aina noissa näytöstilaisuuksissa hakataan alarajalle, esitellään konetta eikä metsää.

Empähän tiedä, tuossa hämää tuo takana näkyvä ura ja mutka siinä urassa. Oikeastaan turha tuon perusteella sanoa mitään kun ei näe kokonaiskuvaa.

Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin
ne ovat vähentyneet,tämä valitettavasti pakkaa unohtua ilmastohörhötys uutisoinnissa.
Jos esim. mänty harvennetaan liikaa jo ensiharvennuksessa on tuloksena lyhyt ja oksainen paksu
ns. sokeritopparunkoinen puu.Sen tyvi on hyvin kehittynyt,mutta suuri osa siitä päätyy tyvilerstikan laajuuden takia hakkeeksi se taas ei myyjään rahamassia paljon paksunna.
Seuraava tukki on vähän parempi,mutta latvatukki on jo joko liian oksainen tai kuituun menee kokonaan.

Tuo tyvekkääksi kasvaminen pätee sellaisilla maastoilla jonne ei mänty sopisi alkujaankaan. Ja kun mänty saa kasvaa riittävän kauan, niin se järeytyessään "siistiytyy". Toki räkäpuusta ei edelleenkään saa laaturunkoa pelkästään kasvattelemalla.
Minusta suurin ongelma metsissä yleisesti ottaen on harvennusrästit, eli kasvava osa, jossa on eläviä oksia, karsiutuu liian lyhyeksi. JA kun näin käy, niin se tuottaa paljon enempi kasvutappiota kuin Sassin "liian harvaksi" harvennettu metsä. Lisäksi sitten kun latvus ei pääse kasvamaan, eivät myöskään juuret kasva ja siitä seuraa myrskytuhoille altistuminen.

Sassin reseptillä pitäis metsässä käydä 10 vuoden välein. Ei siinä mitään, se on hyvä jos onnistuu, mutta laatuipuun tuottamisen kannalta olis hyödyllisempää jos se metsä harvennettais edes ne pari kertaa kierron aikana.